Terve, pitkä kemia on tullut opiskeltua itsekseen ja siinä on pärjännyt lukion yhdellä ja ensimmäisellä matematiikan kurssilla "lausekkeet ja yhtälöt".
Nyt pitäisi alkaa opiskelemaan itsekseen lukion fysiikkaa toisesta kusrssista lähtien ja mietin että tarvinko matemaattisia taitoja enemmänkin, eli en pahemmin mitään toisen asteen yhtälöitä mutkikkaampia kaavapyörittelyitä hallitse.
Löytyykö lukiomatematiikassa siis jotain myöhempiä kursseja joista apua fysiikassa?
Kiitän etukäteen jos joku viitsisi valaista asiaa!
Nyt pitäisi alkaa opiskelemaan itsekseen lukion fysiikkaa toisesta kusrssista lähtien ja mietin että tarvinko matemaattisia taitoja enemmänkin, eli en pahemmin mitään toisen asteen yhtälöitä mutkikkaampia kaavapyörittelyitä hallitse.
Löytyykö lukiomatematiikassa siis jotain myöhempiä kursseja joista apua fysiikassa?
Kiitän etukäteen jos joku viitsisi valaista asiaa!
Vastaukset 9
Vanhimmat
No, MAA8 "juuri- ja logaritmifunktiot" on hyvä kurssi, jos haluat syvemmin ymmärtää FY8:lla radioaktiivista hajoamista. Myös MAA5 "vektorit" helpottaa mekaniikan kurssien ymmärtämistä Tietty myös MAA2 "polynomifunktiot" ja MAA3 "geometria tulee hallita ihan peruslaskutoimituksia varten, tosin jos polynomeista ja geometriasta hyvä pohja muuten, niin ei näillä niin väliä sitten.
Ei erityisiä kursseja juurikaan, laskurutiini on ainoa asia, mitä lukion fysiikassa tarvitsee, ja myös se syy, miksi fysiikkaa lukevien kannattaa pitkää matikkaa opiskella. Toisaalta jos kemia sujui itsenäisenä, en näe ongelmia fysiikassakaan, logaritmejahan tulee kemiassakin vastaan?
Syvällisempi ymmärtäminen, johon edellinen vastaaja viittasi, vaatisikin sitten kertaluokkaa järeämpää matemaattista kalustoa esimerkiksi nabloineen ja differentiaaliyhtälöineen, joten siihen ei keskivertolukiolaisella yleensä ole mahdollisuuksia.
Vektoreista olisi kyllä hyvä ymmärtää jotain. Myöhemmillä fysiikan kursseilla (6 ja 7 lähinnä) tulee esiin derivaatta myös notaatiossa, kun se sitä ennen lähinnä mainitaan lähinnä määritelmissä, mutta käytännön laskuissa se tarkoittaa yleensä samanlaista diskreettien muutosnopeuksien laskemista kuin aiemminkin.
PS. Mitä kirjasarjaa aiot käyttää?
-1808? Jep jep. Joku näköjään kovasti loukkaantui, mutta ei sitten kuitenkaan viitsinyt kertoa miksi. No, kukin tyylillään.
FY7-kurssilla johdettiin kaavoja derivoimalla -> MA7
Yleinen ohje on että jos luet fysiikkaa luet pitkää matikkaa, tällöin yleensä matikassa tulee ensin teoria jota sitten sovelletaan fysiikassa. Meidänkin fysiikanryhmässä on yksi lyhyestä matikasta, fiksu ja lahjakas kaveri mutta kusessa on jos on yhtään monimukasempi kaavanpyöritys tai johtaminen
Ja jos kemia sujui hyvin niin fysiikka välttämättä ei, se on kuitenkin matemaattisesti huomattavasti monimutkaisempaa
Käsitteiden ymmärtämiseksi tota derivaattaakin jonkun verran käsittellään, riippuu opettajasta. Mutta lukiofysiikassa ei varsinaisesti tarvitse derivoida mitään. Se, mihin aikoo jatko-opiskelemaan, määrittelee että miten toi derivaatan sovellus fysiikassa tulee koluta.
Kaiken kaikkiaan mun mielestä fysiikan opiskelussa pitäis hallitäysin ainakin MAA1 ja MAA2 kaikki peruslaskutoimituksia varten, MAA3 & MAA5 mekaniikkaa ja aaltoja varten ja MAA8 modernia fysiikkaa varten. No, tämä ehkä soveltuu jos lyhyellä matikalla on lääkikseen lähtenyt pyrkimään, mutta DI:ksi jos haluaa, olisi hyvä käydä kurssit 1-13.
PS. Kyllä jokainen tietää, että jos joku asia jää hämäräksi tai täysin oppimatta, se kostaantuu myöhemmin, kun pitäisi edetä kovaa vauhtia. Opiskelkaa lukiossa kunnolla, niin ei tarvitse mennä alkeiskursseille kuluttamaan aikaansa. Ja pääsykoekin voipi onnistua 1. yrittämällä.
Oho, sori muutamista kirjoitusvirheistä, tuli aika pikaisesti tämä naputeltua. Mutta tällä palstalla oikeakielisyys ei muutenkaan ole suurin hyve. :)
MAB2 Geometria
- Pythagoraan lause
- suorakulmaisen kolmion trigonometria
MAB3 Matemaattisia malleja I
- eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla
MAB4 Matemaattinen analyysi
- polynomifunktion derivaatta
MAB6 Matemaattisia malleja II
- lineaarisen yhtälöparin ratkaiseminen
MAB8 Matemaattisia malleja III
- radiaani
- vektorin käsite ja vektoreiden peruslaskutoimitusten periaatteet
Nämä on juuri ne ehdottoman tarpeelliset kurssit lyhkästä matikkaa, mikä tulee hallita hyvin jos meinaa fysiikkaa opiskella lääkis tähtäimessä. Mutta jos fysiikan laitokselle aikoo, niin valitettavasti vain pitkässä matematiikassa tulevat tarpeelliset työkalut.
Kiitokset kaikille vastauksista. Helpotitte elämääni hieman.
"PS. Mitä kirjasarjaa aiot käyttää?"
Sitä en vielä tiedä. Ollut siinä käsityksessä että kaikki sarjat käsittelee aikalailla samoja asioita. Sillä on tosin suuri merkitys miten asiat esitetään, joten jostain tuntunut että joku kirjasarja ollut itsenäiseen opiskeluun hyvin soveltuva ja selkeä, otan tähä mielelläni vinkkejä vastaan. Niin fysiikan kuin matematiikankin osalta.