Kuntavaalikeskustelu on ajatunut sivuraiteille tuolla toisessa ketjussa, ja ajattelin, että joitakin saattaisi ihan oikeasti kiinnostaa keskustella kunnallisvaaliasioista.
Mitkä ovat tärkeitä paikallisia asioita Huittisissa, joista olisi hyvä saada nykyisiltä valtuutetuilta tietoa tai mistä pitäisi haastaa ehdokkaita?
Mitkä ovat tärkeitä paikallisia asioita Huittisissa, joista olisi hyvä saada nykyisiltä valtuutetuilta tietoa tai mistä pitäisi haastaa ehdokkaita?
Vastaukset 33
Vanhimmat
vaikka kuinka paljon:
kirjastoauto, meijeri,terveyskeskus, sahko, uimahalli, kouluruoka,yksityistiet, kaupunginkadut,Suttilan koulu, kotihoito vs palveluasuminen, Pori vs Tampere vs Turku ja Vammala vs Loimaa erikoissairaanhoito, .... jne.
ette te pysty vastaan kuitenkaan.
Tänään oli vuorossa Vampulan vaalipaneeli. Se oli ensimmäinen, missä yleisön joukossa oli enemmän kuin yksi äänestäjä. Yleensahän näihin vaalitempauksiin osallistuvat vain ehdokkaat. Huittisissa varmaan menee hyvin, koska äänestäjiä ei tunnu kiinnostavan kunnallisvaalit. Ei ole pahempia katastrofeja, ei pakkoliitospelkoja, eikä suuria irtisanomisia. Se on hyvä.
Mutta kyllä kuntalaiset mielestäni menettävät jotain, kun eivät osallistu yhteiskunnalliseen keskusteluun tulevien päättäjien kanssa. Itse en ainakaan edusta sellaista poliitikko-siipeä, joka sanelisi suljettujen seinien sisäpuolelta, miten asioiden pitää olla. Haluan tietää, mitä kuntalaiset ovat mieltä. Vai ovatko huittislaiset jo tottuneet siihen, ettei muuta vaikutuskeinoa ole kuin äänestäminen kerran neljässä vuodessa, ja sitten eivät vaivaudu edes sitä tekemään? Eikö kuntalaisen ääni kuulu?
Hyvän esimerkin saimme tästä tänään. Vampulan terveyskeskusta ollaan siirtämässä Annalaan, koska näin oli sovittu jo kuntaliitoksen yhteydessä. Ongelmana on nyt vain se, ettei uutta laajennosta voidakaan rakentaa maakauppojen kariutumisen myötä. Annalan tilat ovat pienemmät kuin nykyisen terveyskeskuksen, mikä on täysin terve ja sopiva tarkoitukseensa, ja vaatisi vain pientä pintaremonttia. Annalasta katoaisi terveyskeskuksen muuton myötä myös kipeästi kaivattuja vanhusten hoivapaikkoja.
Paikalla oli terveyskeskuksen työntekijöitä, jotka kaikki olivat sitä mieltä, että muutto olisi virhe. Heidän kommenttinsa kaikuivat kuitenkin kuuroille korville. On täysin käsittämätöntä, etteivät nykyiset päättäjät suostu kuuntelemaan ja keskustelemaan tärkeiden sidosryhmien, kuten kuntalaisten ja kunnan työntekijöiden kanssa. Tulevina vuosina on varmasti muitakin rahanreikiä, joten jos alkuperäinen, kuntaliitoksen aikainen suunnitelma ei onnistunut, pitää suuntaa pystyä muuttamaan.
Tilaisuudessa nousi esiin myös pelko vampulalaisten palveluiden katoamisesta keskustaan, joka voi olla aiheellinen. Kun tilat Annalassa käyvät ahtaiksi, voi houkutus olla suuri siirtää koko terveyskeskus Huittisiin. Siksi sekä kuntalaisten että päättäjien pitäisi oppia keskustelemaan. Avoimempi keskustelu kun on huonojen päätösten vihollinen.
Paneeliss kyllä selvästi Asko Ritakallio ja Maarit Säilä sanoivat, että päätös tehtiin jo Vampulan kunnan aikana ja he olivat sitä silloin tekemässä. Suoraselkäisiä päättäjiä. Tämä asia ei liity millään tavalla kuntaliitokseen.
Anne, taisit niihin aikoihin olla siellä engalnnissasi, josta jokaisessa paneelissa monta kertaa mainostat olleesi.
Tarkennan vielä tuota tekstiäni. Eli ongelmana on se, ettei kuntaliitoksen yhteydessä sovitun kaltainen laajennos onnistu maakauppojen kariutumisen myötä. Nyt tuleva lisäsiipi ei kuitenkaan riitä ja olisivat pienemmät kuin nykyinen terveyskeskus.
Ei minusta se välttämättä kerro suoraselkäisyydestä, että tilanteen muuttuessa; jonka johdosta kuntalaiset ja terveyskeskuksen työntekijät ovat pyytäneet, ettei muuttoa tapahtuisi; silti mennään vaan vanhan esityksen mukaisesti. Suoraselkäisyyttä on minusta se, että kykenee muuttamaan päätöstä, joka ei enää olekaan niin hyvä. Kyllä maakauppojen kariutuminen muutti tilannetta ratkaisevasti.
Toinen kysymys onkin, mitä niille porkkanarahoille sitten tapahtuisi, jos niitä ei tähän laajennokseen käytettäisikään. Onko vampulalaisilla päättäjillä huoli, ettei niitä voisi sitten Vampulaan johonkin muuhun asiaan sitten käyttääkään? Nimittäin porkkanarahojen takiahan tämä laajennos tehdään. En tosiaan usko, että Vampulan kunnan aikana siihen olisi riittänyt, Jukka, omaa rahaa. Voin toki olla väärässäkin. Omasta mielestäni vanha terveyskeskus on aivan hyvässä kunnossa, enkä ymmärrä, miksi siitä pitää luopua.
Kuten olet monta kertaa sanonut, muutin Englannista juuri kuntaliitoksen aikaan Vampulaan, 1.12.2008. Olen tosiaan asunut Briteissä 10 vuotta, enkä näe mitään syytä jotenkin häpeillä sitä. Se on osa elämääni ja osa kokemusmaailmaani, aivan kuten sinulla on vaikkapa postinjakaminen, vapaaehtoistyö tai mehiläistenhoito; tai nuorella parilla vauvan syntyminen tai parikymppisellä kundilla intti. Ihminen puhuu siitä, mitä on omassa elämässään kokenut. Ei sen kummempaa.
Nostit taas eilen esille paneelissa sen, etten tunne kuin Englannin ja valtakunnan tason asioita, enkä Huittisten lainkaan. Unohdit kuitenkin Brysselin, joka tuli Virttaankankaan kampanjan aikana hyvin tutuksi.
Olet tietenkin aivan oikeassa, Huittisten asiat ovat vielä suht tuntemattomia, olenhan asunut täällä vasta vähän aika. Tutkin työkseni Britannian sosiaali- ja terveyspoliittisia haasteita ja ratkaisuja ja konsultoin suomalaisia kaupunkeja sosiaalisista innovaatioista. Puoluehallituksessa ja ministeripuolueen työryhmissä olen eduskuntavaalikampanjani ohella oppinut paljon valtakunnallisista asioista.
Uskon, että jos minut valitaan valtuustoon, näistä verkostoista voisi olla Huittisille hyötyä, ei haittaa. Olen myös nopea oppimaan, joten eiköhän ne paikallisetkin asiat tulisi nopeasti otettua haltuun - varsinkin, jos saan apua kuntalaisilta ja muilta päättäjiltä! ;)
Aina tehdä faktojen pohjalta. 16.10.2012 Vampulan seurakuntatalon vaalipaneelissa kysyttiin: Pitäisikö Vampulan terveysaseman palvelut säilyttää ennallaan? Kokoomuksen mielestä palveluissa oli varaa karsia. Outi Kontio esitti mm. lääkäripäivien vähentämistä, tai pohjoishuittisten resurssipulan paikkaamista tarvittaessa Vampulan päädyn lääkärillä. Mielestäni tämä on täysin käsittämätön esitys tilanteessa, jossa vuositason hoitokäynnit niin terveyskeskuksen kuin hammashoidonkin osalta ylittävät Vampulassa Pohjoishuittisten vastaavat lääkäriä kohden. Miten Vampulasta voidaan työresurssia vähentää, jos se on nytkin käytössä pääterveyskeskusta tehokkaammin? Eikö ennemmin Kokoomuksenkin kannattaisi kysyä miksi Pääterveysasemalla hoito maksaa yhteiskunnalle Vampulan vastaavaa enemmän? Miten siellä tehokkuutta lisätään? Vanhan laskukaavan mukaan 1600 henkeä työllistää yhden lääkärin, tämä pitänee paikkansa. Kokoomuksen kanta ei kuitenkaan tullut minulle yllätyksenä, eikä liioin se, että Perussuomalaisten Aarne Matintalo peesasi Outia vastauksessaan.
Muiden puolueiden edustajat pitäisivät palvelut ennallaan!
Mikko Kaunisto
Huittisten kaupunginvaltuutettu (vas.)
Vasemmiston kuntavaaliehdokas nro 8.
Vampulan lääkäri hoitaa paljon potilaita, koska hän on kokenut lääkäri ja tuntee jo pitkältä ajalta hoitamansa alueen potilaat. Myös kotihoito toimii eteläisellä alueella hyvin. Toisin pääterveysasemalla, jossa useita nuoria ja kokemattomampia lääkäreitä. Lisäksi viime aikoina lääkäreitä eläköitynyt tai muuten lähtenyt pois ja vaihtuvuutta ollut.
seurannut. Vampulan lääkäri saisi jäädä eläkeelle parin vuoden päästä. Työnantajalta on varmasti kohtuutonta alkaa häntä hyppyyttämään enemmän työpisteeltä toiselle, varsinkaan kun siihen ei ole tarvetta. Samoin varmasti kannustaa jäämään vielä pidemmäksi ajaksi työelämään, jos saa työskennellä kuten tähän asti. Varsinkin kun HYVISTÄ Markun kaltaisista lääkäreistä lienee jatkossakin pulaa.Turpa kiinni Kokoomus!
Mitä erityistä keskusteltavaa uimahallissa on, eihän me olla Sastamalassa? 3 kuukauden päästä pääsee polskimaan, myös sastamalalaiset ovat tervetulleita. Hienoa että halli tulee taas kuntoon!
Eiköhän juuri näistä asioista ole monella ehdokkaalla kokemusta ja ainakin mielipiteitä. Erityisen iloinen olen siitä, ettei listasta löydy eurokriisiä!
Vaikka Masseudun tulevaisuuden mukaan suomalaisista melkein puolet valitsevat kunnallisvaaliehdokkaansa tämän euromielipiteen mukaan, huittislaiset olevat näköjään valveutuneempia kuin keskivertosuomalainen!
Ei se ketjun muuttamisesta miksikään tule.Ei valtuutetulla ole ratkaisuja esim
noihin kysymyksiin.Arvostella aina voi,mutta todellisten vaihtoehtojen esittäjät
ovat harvassa.Esim vihreät ajavat autolla,vaikka hevonen olisi ehkä luonnon-
mukaisempi(ei äärimmäisyyksien ajamisella asioita myöskään ratkota)
Tarkoittaako tämä nyt sitä, että hevosen vaatimus vihreille on äärimmäisyyksiin ratsastamista? Vai siitä, että vihreiden vaatimus julkisten suosimisesta siellä, missä niitä on, on äärimmäisyyden vaatimus?
Mulla on kysymys. Vieläkö kouluissa tarjotaan vakuumipakattua perunaa?
keitettyjä kananmunia?
Pari yleispätevää asiaa. Kunta ottakoon mieluummin velkaa kuin nostakoon veroja ja älköön taivaan tähden ottako pakolaisia!
Veroista ja pakolaisista ei päästä ikimaailmassa eroon, ne ovat ikuinen painolasti muutoinkin raskautetun veronmaksajan niskassa. Muistuu mieleeni mm. kauppiksen saneeraus joka kustannettiin kunnallisverolla; veron korotusta perusteltiin juuri sillä. Mutta eipä tuo ole laskenut, vaikka urkosta on jo vuosia.
Velasta voi joskus päästä eroon ja se on näkyvissä kunnan taseessa, saattaen jopa aiheuttaa epäröintiä uusia tuhlauskohteita harkittaessa. Verotuotto on senaattorien mielestä heidän omaa rahaansa, jolle he voivat tehdä mitä lystäävät.
Kouluruoka on varmasti asia, mikä puhututtaa, samoin ruoka, jota tarkoillaan vanhuksille. Koska Huittinen on ruokakaupunki,on kaikin puolin järkevää ostaa paikallisilta tuottajilta.
Ja ennen kuin joku heiluttaa EU-korttia, niin kyllä hankinnoissa voi käyttää sellaisia kriteerejä, jotka mahdollistavat omilta tuottajilta ostamisen. Kriteereihin voi pistää vaatimukset pakkauksista, tuoreudesta ja kuljetuksesta. Säätöjäkin voi syntyä, kun ei tarvitse maksaa väliportaille tai logistiikasta.
En usko keskuskeittiöiden edullisuuteen ja olen kuullut, että valtuusto suunnittelee jopa Sallilan koulun liittämistä 18km päästä keskuskeittöön. Täysin uskomaton päätös.
Tuore, vasta valmistettu ruoka hyvistä paikallisista raaka-aineista on myös mitä parasta ennaltaehkäisyä. Lapset oppivat terveelliset ruokailutavat.
täysin oikeassa. Keskuskeittiöitä on Huittisissakin ajettu jo pidemmän aikaa, mutta kukaan ei ole pystynyt todistamaan niiden edullisuutta pienempiin valmistuskeittiöihin verrattuna.
Sallilan koulun keittiön muuttamista jakelukeittöksi esitettiin viimeksi 2009 vuoden keväällä. Tuolloin satuin olemaan kaupunginhallituksessa varajäsenenä paikalla ja onnekseni sain todeta esityksen kaatuvan omaan mahdottomuuteensa. Siinä olet väärässä, että valtuusto suunnittelisi ko. asiaa. Keittiö puolen asiat, eli ruokapalvelu, kuuluu kaupunginhallituksen alaisuuteen ja päätösvaltaan. esittelijänä ja valmistelijana toimii virkamies.
Lähiruuastakin olemme samaa mieltä. Kyllä Huittisissa pitäisi pystyä tarjoamaan kaupungin laitoksissa lähiruokaa. Osa kilpailutuksesta kuitenkin menee Porin kautta ja tästä mielestäni pitäisi luopua.
Vampulalainen valtuutettu Jari Mäenpää (Vas.) otti vuosi aikaa esille valtuustokeskustelussa Virossa keitetyt suomalaiset kananmunat, joita sitten Huittisissakin tarjoiltiin kaupungin keittiöissä. Täysin käsittämätöntä, ja vielä kaiken lisäksi virkamiehet väittivät tuolloin, ettei lähistöstä ole vastaavaa saatavilla. Olisi varmaan tarvinnut mainita esimerkiksi Satamuna Oy Eurassa, jossa kananmunasta valmistetaan kaikkia mahdollisia tuotteita, myös kokonaisia keitettyjä.
Mikko Kaunisto
Huittisten kaupunginvaltuutettu (vas.)
Vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas
Tuskin valtuusto suunnittelee, vaan Kaupunginhallitus päättää. Kaupunginhallitus on kerran jo torpannut ajatus keskuskeittiön siirtämiseksi Huittisiin.
edellä Ashton asialla, kun on noita kirjoitusvirheitä ja ei saa oikein asiasta selvää?
Siis mitä?! Virossa keitetyt kananmunat? Luulin, että oli vitsi tuo "tai ulkomailla" kommentti...
Kyllä Huittisten kokoisessa kaupungissa pitää olla hankintaosaamista, ei sitä todellakaan pidä ulkoistaa, ei ainakaan Poriin. Siellähän on ollut useita ulkoistamiseen liittyviä skandaaleja.
Huittinen on sika- ja siipikarjapitäjä, kyllä täältä pitäisi julkisiin keittiöihin löytyä kananmunia.
Jos kerran valtuusto ei ruoka-asioista päätä, niin sitten näissä vaaleissa pitää tähdätä kaupunginhallitukseen! :)
oikeesti on päätävä elin lähes kaikessa. Yhden paikan hallituksessa saa neljällä valtuutetulla.
Kilpailuttaminen ei aina tosiaan ole helppoa.
Juuri uutisoitiin casesta, missä Kotkan kaupunki jätti pesulapalvelun tarjouskilpailukriteerit sen verran väljiksi, että kilpailutuksen voitti virolainen yhtiö.
Tämä silti, vaikka kaupunki itse omistaa Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän kautta pesulapalvelu Kastec Oy:n.
Yritys palveli aiemmin alueen julkisia toimijoita.
Nyt Kastec aloitti yt-neuvottelut, yhriön alasajoon liittyen, suurin osa 35:stä työntekijästä pääsee tutustumaan paikallisen te-toimiston palveluihin.
Taisi tulla Suomen kalleimmat pyykit, kun työpaikkojen häviäminenkin otetaan huomioon.
Valtuusto kuitenkin päättää ketä hallituksessa istuu.
Hyvä Anne! Kaupunginhallitushan koostuu kansan valitsemista edustajista puolueiden saaman äänimäärän mukaan. Etkö sitä tiennyt?
Ashtonin tekstiltä edellä.
Sitäpaitsi kaupunginhallituksen koostumuksen päättää ensimmäinen valtuusto seuraavaksi kahdeksi vuodeksi tammikuussa. Eikä sitä sido puolueiden saamat äänimäärät, vaan toivottavasti vaalien jälkeisten neuvottelujen tulos, jonka pohjana on valtuuston voimasuhteet suhteellisissa vaaleissa valtuutettujen määrästä.
Kaupunginhallituksen valitsee lokakuun vaaleilla valitut valtuutetut. Tarvitaan neljä samanmielistä valtuutettua, jotka "voimallaan" saavat yhden haluamansa henkilön kaupunginhallitukseen kahdeksi vuodeksi. Puolueiden välisissä neuvotteluissa neuvoteltava asia on onko tämä jäsen mies vai nainen. Kolmellakaan valtuutetulla ei saa jäsentä kaupunginhallitukseen tai lautakuntaan, jos eivät muut puolueet "tarvitse apua". Valittun jäsenen ei tarvitse olla valtuuston jäsen eikä tarvitse olla edes ehdokkaana. Se on valinnan tehneen ryhmittymän asia. 70-80 luvulla Huittisten kaupunginhallituksen 12-vuotinen puheenjohtaja Kalle Ollila (kesk.) ei koskaan mittauttanut kannatustaan vaaleissa. Kepun luottamusta hän ilmeisesti nautti.
Vaalien jälkeinen tilannehan voi olla niin, että jokin puolue saa 7 valtuustopaikkaa. Silloin sen tarvitsee neuvotella jostakin yksi avuksi saadakseen kaksi jäsentä vaikkapa kaupunginhallitukseen. Tälläisessä tilanteessa yhden valtuutetun saanut voi hyvin neuvotellessaan saada paikan vaikka hallitukseenkin.
Kaikista enemmän on yleensä vaikeuksia muodostanut tuo mies/nais kysymys. Voihan olla pahimmillaan niinkin, että vihreille tajotaan johonkin lautakuntaan miespaikkaa.
Edellisissä eduskuntavaaleissa muut puolueet tarjosivat vaalilautakuntiin vihreille paikkoja, vaikka laki ei sitä edellyttänytkään. Miespaikoille vihreät eivät saaneet ketään henkilöä vaan ne palautuivat kepulle.
Vaikka vaaleissa kansa valitsisi 35 miestä kaupunginvaltuustoon, niin tasa-arvolaki edellyttää 9-jäseniisiin lautakuntaan vähintään 4 naista. Tai toisinpäinkin asia voi olla.
Tämä on jälleen kerran surullinen esimerkki huonosta hankintaosaamisesta... Ostettiin taas varmaan halvinta.
Toki EU:n ajatus on se, että vapailla markkinoilla pitää saada kilpailla kaikista EU-maista, mutta ei EU:n tarkoitus ole kuitenkaan se, että sen vapauden kustannuksella paikallistalous kärsisi esim. juuri lisääntyneen työttömyyden ja verovarojen katoamisen kautta. Muutenhan sitä sitten taas paikkaillaan EU:n rakennerahastojen kautta kuitenkin.
Hankintadirektiivi on nyt muuttumassa, ja uutena hyvänä asiana on ostopalvelusopimusten pilkkominen pienemmiksi. Ainakin se antaa toivoa siitä, etteivät esim. hoivamarkkinat monopolisoidu kansainvälisille yhtiöille, jotka sitten vievät sekä kiinteistöveronsa että voittonsa ulkomaille.
Tosin tämä taas vaatii kuntatilaajalta enemmän. Suuret sopimukset olisi niin houkuttelevaa vain ulkoistaa, ei vain kunnan tileistä, vaan myös mielestä. Valitettavasti järjestämisvastuu on edelleen kunnilla, ja kun jotain menee pieleen, kunta on viime kädessä vastuussa.
Niinkuin tiedetään ei mikään puolue yksin saa valtuustossa mitään aikaan niin kysynkin että kun vaalitulos ratkeaa niin kenen kanssa vihreät rupeaa tekemään yhteistyötä ja sopimaan ennen hallituksen kokouksia ja muutenkin? Kok-Kesk-Perus-Kd vai Vas-Sdp. Kumman valitsette? Yhteistyön ulkopuolellekin voi jättäytyä, mutta onko silloin oikeasti vaikuttamismahdollisuuksia?
Kiitos vaan luottamuksesta, että valtuustoryhmä saadaan! :D
Vakavasti ottaen, tämä on hyvä kysymys, johon on helppo vastata. Vihreät ei ole oikeisto- tai vasemmistopuolue, joten päätöksiä tehdään - jos ja kun valtuustossa ollaan - asiakohtaisesti yhteistyössä muiden puolueiden kanssa.
Meillä ei ole ryhmäkuria, mutta tiedän, että suurista kysymyksistä ollaan samaa mieltä, koska toimintaa ohjaa arvot. Sama pätee myös puoleiden väliseen yhteistyöhön. Ennen kaikkea kestävät ratkaisut pitää olla ohjennuorana; kestävät sekä luonnon että tulevien sukupolvien näkökulmasta.
Vihreät kannattaa avointa keskustelua myös valmisteluvaiheessa. Emme usko, että ennalta sovitut päätökset ovat välttämättä kuntalaisten kannalta parhaita. Demokratiaa pitää puolustaa ja demokratiaan kuuluu avoimuus, läpinäkyvyys ja kaikki mukaan ottava päätöksenteko.
Vihreät ovat demarien puisto-osasto, aina myötäilemässä vasemmiston kantoja ja päätöksiä..aivan turha puolueena. Se siitä .
Joku humoristi kertoi, että hänellä oli hyvä homma kaupungin puisto-osastolla. Kun työpaikalla väkeä saneerattiin, hänen lopputilinsä syy oli se. kun hänen puukenkänsä rupes juurtumaan.
No, vähän vaihtelua tähän lausekkeeseen. Ennenhän se on kuulunut näin: "Vihreät on stalinistinen kokoomuksen puisto-osasto."
Käykäähän äänestämässä kunnallisissa varjovaaleissa!
http://www.vaaliehdokkaat.fi