tämä on niin arkipäivää meilläkin. Ensin nuorempana nimi takauspaperiin ja sitten yrittäjä jolla meni hyvin sairastui vakavasti. Itsellä oli kaikki hyvin, talo lainaa toki siitä ihan mukasti tieninkiä töistä. Kun sitten eräänä päivänä ennen joulua tuli karu totuus esille, takausvelka kaatui niskaan. Toinen kanssani takaamassa ollut oli ratkennut juomaan ja oli varaton. Lopulta ulosotto kutsui, 1/3 palkasta sekä talo ulosmitattiin. Niitä siinä nyt sitten makselen pois, minulta valui 20 vuoden työ viemäristä alas melkosella vauhdilla. Sitä sairastunutta ystävääkään ei oikeen voi syyttää. Nyt on yritystä velkajärjestelyyn, en tiedä kuinka käy. Joskus joku voi joutua ilman omaa syytänsä tosi ahdinkoon, toki itse siihen takaukseen nimeni laitoin. tosin kauan sitten. minulla on UO ssa nyt reippaasti yli 100 000 euroa, ei se paljon lyhene ja ei sillä suojaosuudella ihan hirveitä ostella. Päivä kerraallaan pitää mennä ja toivoa parempaa... hyvää syksyä
Ikävä tilanne, mutta tuossa tapauksessahan talousahdinko on täysin itse aiheutettua. Jotenkin tuntuu käsittämättömältä, että joku voi laittaa varallisuutensa vaaraan toisen lainan takauksen muodossa. Luulisi että 1990-luvun lama olisi tuossa suhteessa opettanut ihmisiä. Ainakin siltä osin, että takaus ei ole mikään muodollisuus, vaan vanhan sanonnan mukaisesti se joka ottaa taatakseen, ottaa myös maksaakseen.
Tuossa artikkelin tapauksessa köyhyys olisi ratkaistu varsin yksinkertaisesti. Kirjoittaja kertoo että perheellä on oma asunto ja että arvioi yritystoimintansa tuottavan elämiseen tarvittavat tulot parin vuoden päästä. Siis kämppä myyntiin, vuokralle ja seuraavaksi miettimään omistusasumista kun siihen oikeasti on varaa.
Ymmärrettävää kyllä, oman asunnon myyminen tuntuu ikävältä vaihtoehdolta. Silti se on ihan konkreettinen ja helppo tapa nousta köyhyysloukusta.
0Äänestä
keskituloinen
Niin kauan kun on katto pään päällä,ei ole köyhä. Lapset saa käydä koulua,koulussa tarjotaan lämmin ateria. Kirpparilta saa lähes käyttämättömiä vaatteita. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka,mutta en viitsi.
Köyhyys on jotain ihan muuta...mutta ihmiset näkevät vain tämän kuluttamisen,että jos siihen ei oo varaa niin on Köyhä?
0Äänestä
kk.
Niinpä niin. Se vanha viisaus menee jotenkin niin, että toisten lainoja EI taata, jos omalla tilillä ei ole oman takuusumman verran rahaa tallessa.
Se on kummallista miten sitten jälkeenpäin itketään, että velkakierteeni ei ole minun syytäni. Valitettavasti se on omaa syytä. jos lähtee takaamaan lainaa mihin ei ole varaa, niin eihän se ole kenenkään muun syy kuin itsen.
Yksi ystävä pyysi minua takaamaan 10000 euron lainaa. Katsoin tilini saldoa ja tajusin että ei siellä ole takuusumman vertaa rahaa. Ystävä selitti, että kun saat palkkaa sen ja senverran, että eihän sulla hätää ole eikä hän uskonut kun selitin, että se tuleva palkka ei vain nyt ole tilillä eikä ole mitään takeita, että sinen tulee mitään jatkossa. Ei vain ole varaa. Ehdotin hänelle, että voin lainata henkilökohtaisesti hänelle 15000 euroa, siihen minulla olisi varaa, mutta ei se kelvannut ystävälleni. kun olin niin luotettava, niin hän halusi minut takaamaan pankkilainaa. Eipä auttanut.
Niinhän siinä sitten kävi, että ystävän työpaikka lähti alta ja iski sairaus eikä hän selvinnyt enää lainastaan. Sen joutuivat sitten maksamaan jotkut muut.
Tässä vaiheessa kiitin itseäni siitä, että olin osannut rehellisesti katsoa omaa saldoa ja todennut,ettei ole 10000 euroa, en voi taata.
Kaverin lainoja ei taata (ellei ole rahaa tilillä sen lainan verran)
eikä koskaan tulisi pyytää kaveria takaamaan omaa lainaa...
0Äänestä
20 yrsago
Tuon artikkelin kirjoittaja on köyhä omasta valinnastaan, koska on valinnut ettei myy asuntoaan ja perustelee sitä lasten kiintymyksellä asuntoon (luulenpa kuitenkin, että todellinen syy on omissa ajatuksissa. Lapset eivät traumastisoidu siitä, jos osoite vaihtuu...).
Siellä se raha on.
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
tämä on niin arkipäivää meilläkin. Ensin nuorempana nimi takauspaperiin ja sitten yrittäjä jolla meni hyvin sairastui vakavasti. Itsellä oli kaikki hyvin, talo lainaa toki siitä ihan mukasti tieninkiä töistä. Kun sitten eräänä päivänä ennen joulua tuli karu totuus esille, takausvelka kaatui niskaan. Toinen kanssani takaamassa ollut oli ratkennut juomaan ja oli varaton. Lopulta ulosotto kutsui, 1/3 palkasta sekä talo ulosmitattiin. Niitä siinä nyt sitten makselen pois, minulta valui 20 vuoden työ viemäristä alas melkosella vauhdilla. Sitä sairastunutta ystävääkään ei oikeen voi syyttää. Nyt on yritystä velkajärjestelyyn, en tiedä kuinka käy. Joskus joku voi joutua ilman omaa syytänsä tosi ahdinkoon, toki itse siihen takaukseen nimeni laitoin. tosin kauan sitten.
minulla on UO ssa nyt reippaasti yli 100 000 euroa, ei se paljon lyhene ja ei sillä suojaosuudella ihan hirveitä ostella.
Päivä kerraallaan pitää mennä ja toivoa parempaa...
hyvää syksyä
Ikävä tilanne, mutta tuossa tapauksessahan talousahdinko on täysin itse aiheutettua. Jotenkin tuntuu käsittämättömältä, että joku voi laittaa varallisuutensa vaaraan toisen lainan takauksen muodossa. Luulisi että 1990-luvun lama olisi tuossa suhteessa opettanut ihmisiä. Ainakin siltä osin, että takaus ei ole mikään muodollisuus, vaan vanhan sanonnan mukaisesti se joka ottaa taatakseen, ottaa myös maksaakseen.
Tuossa artikkelin tapauksessa köyhyys olisi ratkaistu varsin yksinkertaisesti. Kirjoittaja kertoo että perheellä on oma asunto ja että arvioi yritystoimintansa tuottavan elämiseen tarvittavat tulot parin vuoden päästä. Siis kämppä myyntiin, vuokralle ja seuraavaksi miettimään omistusasumista kun siihen oikeasti on varaa.
Ymmärrettävää kyllä, oman asunnon myyminen tuntuu ikävältä vaihtoehdolta. Silti se on ihan konkreettinen ja helppo tapa nousta köyhyysloukusta.
Niin kauan kun on katto pään päällä,ei ole köyhä.
Lapset saa käydä koulua,koulussa tarjotaan lämmin ateria.
Kirpparilta saa lähes käyttämättömiä vaatteita.
Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka,mutta en viitsi.
Köyhyys on jotain ihan muuta...mutta ihmiset näkevät vain tämän kuluttamisen,että jos siihen ei oo varaa niin on Köyhä?
Niinpä niin. Se vanha viisaus menee jotenkin niin, että toisten lainoja EI taata, jos omalla tilillä ei ole oman takuusumman verran rahaa tallessa.
Se on kummallista miten sitten jälkeenpäin itketään, että velkakierteeni ei ole minun syytäni. Valitettavasti se on omaa syytä. jos lähtee takaamaan lainaa mihin ei ole varaa, niin eihän se ole kenenkään muun syy kuin itsen.
Yksi ystävä pyysi minua takaamaan 10000 euron lainaa. Katsoin tilini saldoa ja tajusin että ei siellä ole takuusumman vertaa rahaa. Ystävä selitti, että kun saat palkkaa sen ja senverran, että eihän sulla hätää ole eikä hän uskonut kun selitin, että se tuleva palkka ei vain nyt ole tilillä eikä ole mitään takeita, että sinen tulee mitään jatkossa. Ei vain ole varaa. Ehdotin hänelle, että voin lainata henkilökohtaisesti hänelle 15000 euroa, siihen minulla olisi varaa, mutta ei se kelvannut ystävälleni. kun olin niin luotettava, niin hän halusi minut takaamaan pankkilainaa. Eipä auttanut.
Niinhän siinä sitten kävi, että ystävän työpaikka lähti alta ja iski sairaus eikä hän selvinnyt enää lainastaan. Sen joutuivat sitten maksamaan jotkut muut.
Tässä vaiheessa kiitin itseäni siitä, että olin osannut rehellisesti katsoa omaa saldoa ja todennut,ettei ole 10000 euroa, en voi taata.
Kaverin lainoja ei taata (ellei ole rahaa tilillä sen lainan verran)
eikä koskaan tulisi pyytää kaveria takaamaan omaa lainaa...
Tuon artikkelin kirjoittaja on köyhä omasta valinnastaan, koska on valinnut ettei myy asuntoaan ja perustelee sitä lasten kiintymyksellä asuntoon (luulenpa kuitenkin, että todellinen syy on omissa ajatuksissa. Lapset eivät traumastisoidu siitä, jos osoite vaihtuu...).
Siellä se raha on.