Kävin lääkärilä muutama päivä sitten. Ilmaisin lääkärille asian aika varmsti että tunnen että itselläni sosiaalisten tilanteiden pelko, ja tiedän että se on minulla on. Lääkäri alko väittämään jotain että minulla on paniikkihäiriö/ahdistuneisuushäiriö, ja anto vaa jonku lääke reseptin kouraani. JOtain masennuslääkkeitä, mitä en aio pistää suuhuni. Kysyin terapiasta, että onko sinne mahdollista päästä, mutta sano että eiiiii, vasta sitten jos lääkkeillä ei ole vaikutusta/ jotain höpisi.
Haluaisin terapiaan, koska en usko että lääkkeillä voi parantaa sos tilanteiden pelkoa, mikä on ollut jo 15 vuotiaasta saakka. Kerroin lääkärillekin että on ollut tätä jo useita useita vuosia, mutta se vaan alkoi kyselemään onko mulla ruokahalua, ja itsemurhajatuksia.
Miten nyt sitten pääsisin terapiaan lääkärin kautta? noin kuukauden päästä ois seuraava tapaaminen lääkärin kanssa, ja kyselee sitten että onko lääkkeet vaikuttanut. ...Mitä sitten jos sanon että ei vaikuta, antaako ne uudet lääkkeet kouraan, vai voinko vaatia terapiaan?? Hoh... Ois pitänyt vaan sanoa suoraan että en halua mitään lääkkeitä... mutta enpä uskoltanut kun olen tälläinen nynnerö.
Haluaisin terapiaan, koska en usko että lääkkeillä voi parantaa sos tilanteiden pelkoa, mikä on ollut jo 15 vuotiaasta saakka. Kerroin lääkärillekin että on ollut tätä jo useita useita vuosia, mutta se vaan alkoi kyselemään onko mulla ruokahalua, ja itsemurhajatuksia.
Miten nyt sitten pääsisin terapiaan lääkärin kautta? noin kuukauden päästä ois seuraava tapaaminen lääkärin kanssa, ja kyselee sitten että onko lääkkeet vaikuttanut. ...Mitä sitten jos sanon että ei vaikuta, antaako ne uudet lääkkeet kouraan, vai voinko vaatia terapiaan?? Hoh... Ois pitänyt vaan sanoa suoraan että en halua mitään lääkkeitä... mutta enpä uskoltanut kun olen tälläinen nynnerö.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Voit aina mennä toiselle lääkärille.
Ei tartte jumiutua yhteen lääkäriin.
Kun olet käynyt tarpeeksi monella lääkärillä, voit jo itsekin päästä selville mikä on kyseessä.
Toisaalta ne lääkärit ovat ammatti-ihmisiä, toisaalta sinä itse tiedät myös asioita.
On ymmärrettävää, että et halua lääkkeitä, on myös ymmärrettävää, että jos lääkäri huomaa, että tarvitsisit niitä, niin hän määrää niitä.
Minkä nimisiä lääkkeitä antoivat?
Kai tuo on ihan normaalia, että sos.tilanteiden pelkoa yms ahdistusta aletaan aluksi hoitamaan lääkkeillä. Mielestäni se ei ole oikea lähestymistapa, vaan pitäisi ratkaista ongelmat mielessä, miksi asiat jännittävät, ahdistavat. Lääkkeet eivät sitä tee, mutta toistaaltä lääkkeet saattavat tuoda levollisemman olon, ja siten auttaa avautumaan.
Terapiat taitavat olla aika kiven alla oli sitten mikä ongelma tahansa. Ovat selvästi kalliimpia kuin mielialalääkkeet. Kunnalliselle psykologille varmasti pääsee juttelemaan asiasta, mutta eihän se terapiaa korvaa, vaikka senkin kanssa voi jotain vastaavaa yrittää.
Tärkeintä on kuitenkin hankkia itselle itseluottamusta, jotta ei häpeile itseänsä ja omia ajatuksiaan, sekä mielipiteitään. Se ei ole tosiaan helppoa. Itsekin kamppailen sen asian kanssa. Hyvin usein alitajunnassa alkaa taistelu, jos sanon jotain: "nyt hävettää, nyt hävettää, miksi sanoin noin jne". Yritän kumota negatiiviset ajatukset jotain tyyliin: "Miksi mun pitäisi hävetä mitä sanoin? Ei mun tarvitse mitään hävetä, vaikka olisin väärässäkin, niin miksi pitäisi hävetä?"
Pidä huoli, että edes ravinto on kunnossa, riittävästi proteiineja, hiilareita ja vitamiineja, nekin rentouttavat, tuovat paremman olon, ja aivot toimivat paremmin, kun on tarvittavat rakennusaineet käytössä.
terapia ei mitää auta. olen käynyt kauan jo, eikä mitään hyvää vaikutusta.
Auttaa se, jos on sopiva terapeutti. Kannattaa vaihtaa, jos ei auta.
Se voi kyllä olla yksilöllistä, mikä auttaa kenellekin.
Itseäni on sos tilanteiden pelkoon auttanut lääkitykset. Olen käyttänyt rivatrilia jo 20 vuotta, 0,5mg. Siitä annostus on nykyään n 1 -3 tbl/vrk. Joskus saatan tarvita enemmän. Ja joskus vuosia sitten tarvitsin paljon enemmän. Tämän lisäksi itselläni on venlafaksiini 75mg 1 tbl/vrk sekä propral 40mg 0,5 -1tbl/vrk, tätä tarvitsen enemmän varsinkin kun oon töissä. Olen itse päälle 40- vuotias.
Olen myös käynyt mielenterveystoimistoissa, sen jälkeisillä psyk poliklinikoilla, jännittäjien ryhmässä, ahdistuksenhallintaryhmässä, psykoterapiassa.
Mietin, että irtoaisiko se Kelan tukema psykoterapia, jos on lääkitys päällä. Ei kyllä saisi olla kriteerinä. On hienoa, jos sos tilanteiden peloista pääsee ilman lääkitystä. Sitten tietääkö täällä joku, pitikö olla käynyt julkisella psyk poliklinikalla tietty aika, ennen kuin voi hakea/päästä Kelan tukemaan psykoterapiaan?
Pss. Tuo propralin annostus taisi olla 0,5 - 1,5tbl/vrk. Anyway.