joo eli oon 15w ja oon kärsinyt masennuksesta yms. Luulin jo että se meni ohi mut nyt se meinaa palata takaisi. En halua samanlaista säätöä ku viime vuonna :( se oli elämäni hirveintä aikaa. Mä jopa viiltelin ja itsemurha pyöri päässä. Ja taas päässä pyörii itsemurha,en kyl ikinä kai pystyin tekee sitä,paitsi jos tää menee samaan ku viime vuonna. En kesta sitä toista kertaa. Mut eli siis mietin tässä kenelle mä oikee voin puhua? En kavereille voi ja niitäkin vaan on 1, vanhemmille en siitä ei ole mitää hyötyä, koulun terkkariki on testattu, koulupsykologiki ja oli aivan perseest eikä vaitiolovelvollisuus sitä koskenutkaa, vaikka en edes ollut mitenkään hengen hädässä niin silti kertoo asioita eteenpain. Sit en keksi mitää muuta... Terveysasemalle en voi mennä. Tietty sit en tii mut käyn joissain seurakunnanjutuissa niin siellä tietty on niitä nuorisotyöntekijöitä ja pappei mut en mä keksi mitää tapaa miten niille pystysin juttelee, ku aina vaan tehdään niissä jutuissa porukassa kaikkee. Ja jos tulis tilaisuus jutella en mä tiedä mitä sanoisin... Ideoita?
kelle puhua ja miten?
11
268
Vastaukset
Hei
Ymmärrän hyvin ajatuksesi
Kokeilepa seuraavaavia vaihtoehtoja:
1) puhuminen
Keskustelu puhumalla luottamuksellisesti:
voit soittaa valtakunnalliseen kriisipuhelimesta (p. 010 195 202). Kriisipuhelimen päivystysajat ovat arkisin 9-06, la 15-06, su 15-22.
Sinä voit puhua nimettömänä ja voit luottaa siihen että ajatuksesi pysyvät luottamuksellisina
2) kirjoittamalla
Meihin voit ottaa yhteyden myös verkossa Tukinetin kautta osoitteesta
www.tukinet.net
jossa päivystys on auki joka arkipäivä klo 15-19.
3) henkilökohtaisesti tapaamalla
Ympäri Suomea toimii kriisikeskuksia joihin voit varata ajan ja tulla keskustelemaan paikan päälle. Kriisikeskusten yhteystiedot löytyvät osoitteesta
http://www.mielenterveysseura.fi/sos-kriisikeskus/kriisikeskusverkosto/alueelliset_kriisikeskukset
kaikkea hyvää
SOS-kriisikeskus/vapaaehtoinen Markku- ette tajua avuttomat
Itse olen myös ollut masentunut...
Jotenkin lopulta vaan tajusin, että mitä sitten jos menee paskasti vitut mää siitä välitän. Joku haukkui minua ja hakkasi ajattelin taaas vain mitä vittu sitte.
Kerran ne ne "suositut" tulivat porukalla sanoo et mikä mua vaivaa ja miksen oo normaali arvaappa mitä sanoin.
Vitut mä teistä.
Vastaus oli pidä homo pääskii
Mää vastasin taas vitut mää tostakaa
lisäsin vie vitut mä mistään.
Silloin sielt tuli opettaja se sano mikä on meneillään?
Vastasin et vitut mä siitä mitä on meneillään.
Opettaja alkoi valittaa mulle jtn.
Vastasin et kyl jokainen koskettaa pohjaa joskus...
kaikki katto mua ku mitä ihan oudolla ilmeellä.
SItte se yks "suosittu" sano et:
Mitä vittua me oikee täs vittuillaa ?
Mää vastasin vaa et vitut mää siitä
Mut laitettiin kuraattorille.
kun pääsin sinne opettaja sano et odota täällä.
Mää sitten revin kaikki julisteet seiniltä ja karkasin.
Mut tultii hakee kotoo tuli hirveet säädöt ja lopulta päädyin laitokseen... käytin kannabista se oli yksi syy myös.
Onko ihmiset oikeesti näin tyhmiä ?
Miksen voi ajatella omalla tavallani
Viisaus on laaja käsite.
Aina kun matkaan kuuhun mut palautetaan takas.
Tässä kirjottelen tätä pari päivää sitten kuolleen vaarin tuolissa.
Ulkopuolelta se tuli tänne älkää huoliko este ei estä sitä.
Juoskaa auringon alta
Elämä on helpompaa kun tekee siitä vaikeaa. Jos olet alaikäinen ja et toivo joutuvasi suljetulle/laitokseen/tms niin älä ainakaan puhu kuraattorille, terkkarille, sossulle, nuorisotyöntekijälle, psykologille, jne.
Suosittelen lämpimästi esimerkiksi blogin kirjoittamista ja ystävystymistä useampaan ihmiseen.
Ja masennus... Se on loppujen lopuksi vain sairaus. Jutun juju on oppia erottamaan, mitkä ajatukset ovat omiasi ja mitkä eivät. Ja lopettaa turha itsensä lietsominen.
Olen saman ikäinen kuin sinä, masennuksesta kärsinyt vuositolkulla ja helvetilliset arvet niin käsissä kuin mielessäkin. Mutta arvaa mitä? Valoa näkyvissä. Miten?
Tajusin, että sen voi ihan oikeasti päättää itse, vajoaako murheisiinsa vai nouseeko yläpuolelle. Kyse on vain siitä, mitä haluaa ja kuinka kovasti.
Haleja sulle.- eitaas-.-
kiitos kaikille vastanneille :) en vieläkää tiedä oikee mitä teen...... Lisää vastauksia vaan :) oon monesti kyl ajatellu soittavani tommosee kriisipuhelimee mut sit viime hetkillä jänistän... :/
Terve EITAAS
Voit luottaa siihen että saat luottamuksellisen yhteyden ihmiseen joka ymmärtää sinua
Soitapa siis rohkeasti vallankunnalliseen kriiisipuhelimeen 010 195 202
SOS-kriisikeskus / vapaaehtoinen Markku- eitaas-.-
sos-kriisikeskus kirjoitti:
Terve EITAAS
Voit luottaa siihen että saat luottamuksellisen yhteyden ihmiseen joka ymmärtää sinua
Soitapa siis rohkeasti vallankunnalliseen kriiisipuhelimeen 010 195 202
SOS-kriisikeskus / vapaaehtoinen Markkukaipa sitä vois yritää joku lähipäivä ku oon jossain rauhallisess paikass... Pitää vaan miettiä mitä sanoo... Mä en siks oo noiden kriisipuhelimien paras kaveri ku niissähän no se että kerran soitat ja jos seuraama päivänä soitat niin eri tyyppi vastaa ja joudut selittää sille samat asiat ku sille edellisell.
- jo aikuinen nuori
Voisko nuorisotyöntekijälle tai tutulle papille laittaa vaikka sähköpostia ja varata keskusteluajan? Mun ystävä teki just niin ja mulla on se käsitys, että kyllä papit ja nuorisotyöntekijät auttaa tosi mielellään just tommosissa asioissa :-). Ja se mun ystävä sai kyllä tosi paljon apua siitä keskustelusta, taisi ihan vuoden ajan käydä juttelemassa sen papin kanssa, kun oli isoja huolia elämässä.
- eitaas-.-
Tossa ois kyllä ideaa... Tiedän kyl että netissä näkyy niiden s-posti osotteet mutta hieman mietitytää se että mistä saan sen kaiken rohkeuden kysyä sitä asiaa...
- jo aikuinen nuori
Moi taas, eitaas-.- :-)
Joo, se avun hakeminen vaatii aina rohkeutta. Oon itsekin joutunut nuorena hakemaan apua masennukseen. Ei se helppoa ole, mutta olo helpottaa kyllä kovasti, kun sen askeleen saa otettua! En tarkota, että masennus lähtis hetkessä, mutta helpottaa kun huomaa, ettei sitä pahasta olosta puhumista tarvikaan pelätä ja on joku joka haluaa kuunnella.
Tuli vielä mieleen, että jos tuntuu hankalalta puhua sille tutuimmalle papille tai nuorisotyöntekijälle jota sitten näkee aina nuortenilloissa (tai missä näettekään), niin sitä keskusteluaikaa voi varmasti pyytää kyllä jollekin muullekin työntekijälle seurakunnassa. Voi kans helpottaa oloa jo vähän etukäteen, jos lyhyesti sähköpostissa kuvaa sitä ongelmaa, mihin kaipaa tukea. Silloin ei välttämättä jännitä ihan yhtä paljon tapaamiseen mennessä, kun tietää jo että toinen tietää ainakin vähän sun tilanteesta :-).
Tuo Tukinet, jota joku aiempi kirjoittaja suositteli, on myös ihan hyvä vaihtoehto, jos tuntuu vielä liian hankalalta jutella kasvotusten. Siellä voi kirjotella viestejä oman tukihenkilön kanssa ja saada vertaistukea palstakeskusteluissa (siellä on muistaakseni oma alue nuorille). Tukihenkilö päivystää tsätissäkin tiettyinä aikoina, jotka näkyy sivuilla. Mut kyllä semmonen tosielämän tukikin on tärkeää, jos on masentunut. Kirjoittelu saattaa helpottaa oloa, mutta masennukseen tarvii ainakin mun nähdäkseni sellasta kasvokkaistakin tukea.- eitaas-.-
Kiitos viestistäsi tosi paljon! Koska toi vaihtoehto tuntuu jopa mahdolliselta. Luulen kuitenkin että turvaudun niihin tutumpiin henkilöihin, en kyl oo päättänyt vielä kehen... Vaihtoehtoina ois joko vähän oudonpi (ainakin vielä ja oon ollu kyl vanki kaa jonku verran tekemisis) oleva nuori nainen tai sit vähän ehkä vanhempi mies joka saattais ymmärtää ja käsitellä tätä juttuu paremmin (en kuitenkaan ole varma) ja sit tunnen tän miehen paremmin ja sitä näkyy useemmin. En tiiä oisko se hyvä vai huono juttu... Voitte sanoa mielipiteitä kumpi saattas olla parempi!
Ainoa juttu mikä mua mietityttää tässä on se että en tiiä mitä mä sanon aina porukoille... Kaipa se menee läpi että meen kaverille? ... Niin ja keksin toisenkin jutun mikä mietityttää nimittäin entä jos ne pitää mua ihan hulluna? :D kuulostaa varmaa oudolta mut ei voi mitää... Tai entä jos mun tilanne kuulostaa muka niin vakavalle että ne haluais ottaa porukoihin yhteyttä?
mä muuten oon käyttänyt sitä tukinettii varmaa jo vuoden :D siitäkin on ollu aika iso apu mut ei kuitenkaan tarpeeksi.
- eitaas-.-
nyt ku aloin miettii niin mähän oon ihan kauhee ihminen jos laitan viestia jollekki niistä ku niille tulee vaan lisätyötunteja ja niillä on kuitenkin perheet kotona ja sit jos kysyn niin eihän ne viitsi vastata kieltävästi ellei ne oo tosi törkeitä... Mun pää on tän jutun kans kahta eri mieltä, toinen sanoo että laita viesti toinen sanoo että älä, koska niille tulee vaan niitä lisätunteja yms
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1458760Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde482558- 422359
Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja282357- 971807
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1941803Sinä saat minut kuohuksiin
Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai221680Tunnekylmä olet
En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p1091187Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä331171Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni61116