Katkeraa kateutta puhtaasta omastatunnosta!?

Ote aborttipalstalta erään abortteja edistävän törkystä:
"Sua kärventää se, että toiset pääsi sun mielestä helpolla. Itse jouduit pitämään lapsen, kun äiti sanoi, että abortti on murha, eikä sulla ollut pokkaa omata omaa mielipidettä asiasta. Nyt kärsit seurauksista, kun et osannut silloin pitää puoliasi ja haluat muidenkin joutuvan kokemaan saman kuin sinä."

Mistä tälläinen vainoharhainen syyttely johtuu?
Helpottaako tällänen tyhjänpäivänen raivokas rähjääminen sitä omaa turhautuneen traumaista olotilaa ja hädissään pyritään salaamaan omia häpeällisiä motiiveja, kun yritetään viekotella mahdollisimman monia muitakin tekemään sama lopunelämän syyllisyyttä aiheuttava virhe (abortti) kuin itse tuli hätäsesti ja kaikessa itsekkyydessä kylmillä "järkisyillä" tehtyä? Kuinka kukaan voisi haluta vaihtaa mistään hinnasta kiitollisuuden lapsensa elämästä ja putipuhtoisen omantuntonsa mukavuusabortoijan psyyken näivettäviin syyllisyystraumoihin? Onko lapsen tappaminen "helpolla pääsemistä"? Eipä oikein siltä näytä!!
Onko se todellakin niin kivulloista hyväksyä että jotkut muut haluaa pelkkää hyvää paitsi lapselle, myös sille joka jättää lapsen surmaamatta? Abortinsuosijoiden kiero logiikka kaatuu jo siihenkin että ainahan on myös se yhtä suositeltu vaihtoehto, eli lapsen voi antaa myös muille, eikä tosiaan tarvi edes mitään "kärsimyksellisiä seurauksia" lapsen sitovuudesta, vapauden menetyksestä tms. pelätä!

Ei tälläseen nälvivään räksytykseen oo nähtävissä mitään muuta syytä kun kärventävän katkera katumus ja kateus siitä että monet muut valitsee viisaammin...