Listataan nyt perusteet sille, että ruotsi on pakollinen suomenkielisissä lukioissa.
Miksi ruotsi pakollinen lukiossa?
23
1679
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Vuonna 1900 vain neljä prosenttia (4%) suomenkielisistä luki ruotsia, nimittäin ne neljä prosenttia, jotka kävivät suomenkielistä lukiota (joiden perustaminen oli fennomanian suuria saavutuksia).
Ruotsin asemaa ei ole koskaan kyseenalaistettu lukiossa, mutta 2005 ruotsin yo-koe siirtyi pakollisesta yhdeksi valittavista kokeista, kun ainoastaan äidinkielen koe jäi pakolliseksi.
Nimenomaan tätä pitävät useimmat ruotsinkieliset tärkeänä (virkaruotsin ohella), sillä heistä on mahdotonta ajatella, että maahan kasvaisi "sivistyneistö", joka ei osaisi ruotsia.
Onko pakkoruotsille hyviä perusteluja lukiossa?
"Nimenomaan tätä [ruotsin yo-koetta] pitävät useimmat ruotsinkieliset tärkeänä (virkaruotsin ohella), sillä heistä on mahdotonta ajatella, että maahan kasvaisi "sivistyneistö", joka ei osaisi ruotsia."
Koko Euroopassa oli vuosisatojen ajan mahdotonta ajatella, että sivistynyt ihminen ei osaisi latinaa. Miten on käynyt sivistyksemme äidinkielelle? Se on surutta heitetty romukoppaan. Vielä suuremmalla syyllä niin tulee käydä ja tulee käymäänkin Suomessa koulutuksen ja virkakoneiston pakkoruotsille. Siispä lukioiden pakkoruotsille ei ole perusteita muiden kuin ruotsikkojen opinnoissa.
"Vuonna 1900 vain neljä prosenttia (4%) suomenkielisistä luki ruotsia, nimittäin ne neljä prosenttia, jotka kävivät suomenkielistä lukiota (joiden perustaminen oli fennomanian suuria saavutuksia)."
Ja kuten varmaankin kaikki muistamme niin fennomaanit olivat alun perin kaikki ruotsinkielisiä!
" Vuonna 1900 vain neljä prosenttia (4%) suomenkielisistä luki ruotsia "
No niin pakkoruotsi oli jo silloin fennoille. Olisi jo korkea aika päästä tuosta ruotsin alusmaa ajatelusta itsenäisen Suomen suuntaan. Vain orjilla eioo isänmaata on vain isäntä...
"Ja kuten varmaankin kaikki muistamme niin fennomaanit olivat alun perin kaikki ruotsinkielisiä!"
Fennomaanien enemmistö muisti huonon omantuntonsa kolkuttamana omat suomenkieliset juurensa. Fennomaanit kokivat velvollisuudekseen tunnustaa esi-isiensä suomenkielisyyden ja sen, mitä siitä piti seurata suhteessa suureen suomenkieliseen enemmistöön tuonaikaisessa Suomessa.
Koska kaikki, jotka pääsivät opintielle ruotsinkielistyvät - mm. Lönnrot oli täysin suomenkielisestä kodista, mutta hänen lapsensa jo ruotsinkielistyivät.
Oli luonnollista, että rehelliset ruotsinkieliset lähtivät ajamaan suomenkielisen enemmistön (1800-luvun alussa 85% kansasta) asiaa, koska tilannehan oli karmea - nimenomaan ruotsinkielisen eliitin jäljiltä.
Lönnrott ei ollut.
Turhaan yrität. Rouva on aika vakaumuksellinen katsos. Ei se luovu ajatuksesta, että Lönnrot oli ruotsinkielinen vaikka itse Hoopo Akatemian päätirehtööri sanoisi sen olleen suomenkielinen.
"Olisi jo korkea aika päästä tuosta ruotsin alusmaa ajatelusta itsenäisen Suomen suuntaan. "
No niin on! Voisit aloittaa vaikka omien ajatustesi uudelleenjärjestelystä ja lopettaa tuon orjauikutuksen!
"Oli luonnollista, että rehelliset ruotsinkieliset lähtivät ajamaan suomenkielisen enemmistön (1800-luvun alussa 85% kansasta) asiaa, koska tilannehan oli karmea - nimenomaan ruotsinkielisen eliitin jäljiltä."
Minkä ihmeen ruotsinkielisen eliitin jäljiltä? Mikä ihmeen tilanne? Ei täällä ollut sen karmeampaa kuin missään muuallakaan siihen aikaan. Meillä oli aivan kotimainen yläluokka joka nyt sattumalta ja historiallisista syistä puhui ruotsia mutta ei se ollut sen kummempi yläluokka missään muussakaan maassa paitsi ettei sillä ollut orjia.
Maaseutuyhteiskunnassa ei koulutusta liiemmin arvostettu ja lasten katsottiin olevan hyödyllisempiä pelloilla ja kotitöissä kuin koulun penkillä.
Koulusivistys levisi kansan pariin aivan rauhanomaisesti ja siinä tahdissa kun sen saattoi odottaakin leviävän ja yleensä varakkaiden ruotsinkielisten tilan- ja tehtaanomistajien avulla ja rahoittamina.
Teollistuminen ja kaupungistuminen oli se suurin vaikutin siihen että koulutusta alkoi olla tarjolla ja sitä myös alettiin haluta ja että rahvaan lapsetkin alkoivat käydä koulua.
Wiki: "Kansakoulujen synty ja yleistyminen
Ensimmäiset kansakoulut perustettiin Suomeen 1850-luvulla, perustajina olivat yleensä sivistyneet ja kaukonäköiset kartanonomistajat ja tehtailijat.[1] 1800-luvun loppupuolella kansakoulujen perustaminen oli kuntien aktiivisuuden varassa, vaikka kouluihin olikin mahdollista saada valtionapua.
Kouluja perustettiin melko laiskasti, sillä kansan keskuudessa katsottiin kirkollisen kiertokoulun riittävän tavallisen ihmisen sivistykseksi. Tuolloin nelivuotisen kansakoulun uskottiin opettavan lapset laiskoiksi ja totuttavan heidät kirjoihin ruumiillisen työn sijasta.
Kaupungeissa kansakouluja perustettiin aktiivisemmin, sillä teollisuus tarvitsi lasku- ja lukutaitoisia kansalaisia eikä toimettomille lapsille ollut lapsityövoiman käytön vähentyessä parempaakaan käyttöä."
Ruotsissa koulutuksen leviäminen kansan pariin noudattaa aika tasan samanlaista aikataulua kuin meilläkin täällä.
Nytkö jo teollinen vallankumous oli ruotsalainen idea. Mitähän seuraavaksi. Jeesus olikin Göransson. Niinkö?
"Nytkö jo teollinen vallankumous oli ruotsalainen idea. Mitähän seuraavaksi. Jeesus olikin Göransson. Niinkö? "
No eipä ollut, kyllä se teollinen vallankumous lähti tuolta Englannista ja levisi sitten sieltä pikku hiljaa, niin ainakin muistelen koulussa historian tunneilla oppineeni.
Höyryvoimaa ja sen valjastamista teollisuuden palvelukseen pidetään yhtenä suurimpana vaikuttajana teollisuuden nousuun.
Suomessa sen teollisen vallankumouksen panivat alulle pääosin ahkerat ja taitavat maahanmuuttajayrittäjät joita oli tullut maahan Keski-Euroopasta, Baltiasta ja Venäjältä tuoden mukanaan know-how'ta sekä Suomen oma ruotsinkielinen yläluokka ja pääomapiirit.
Jeesuksen ja Göranssonin suhteesta minulla ei sen sijaan ole tarkempaa tietoa.
Vastauksia on tasan YKSI: Jotta keinotekoinen kaksikielisyys pysyisi yllä.
Jokainen tietää tämän, mutta harva sanoo sen ääneen.
Ilmeisesti nyt jo osa ruotsinkielisistäkin huomaa, ettei heillä ole muuta syytä pakkoruotsille lukiossa kuin se, että pakko jatkuu korkeakoulussa ja siihen pitää varautua.
Siihen, että pakko on korkeakoulussa onkin jo mahdoton keksiä muita vastauksia kuin "me tarvitsemme palvelua" - "jos suomenkieliset voisivat keskittyä muihin aineisiin, se olisi epistä" - "miten meidän ohituskaistojemme käy, jos ne eivät olekaan enää muka kaikkien tavoitettavissa vaan ihan avoimesti ohituskaistoja"...
Pakkoruotsin pyy
Suomi on kaksikielinen maa, kaksikielisyyden takia tarvitsemme pakkoruotsin, pakkoruotsin takia suomi on kaksikielinen maa jne.
Ruotsinkielen asema perustuu kehäpäätelmiin ja vanhentuneisiin rasistisiin asenteisiin, surupäättäjillä on liikaa menetettävää luopuakseen siitä ainoasta poliittisesta aseestaan pääväestöä vastaan.
Siksi että esim. voin mennä lyhyemmässä rokotusjonossa ja naureskella perunanenien pidemmille jonoille.
Lahdessakin kahdelle eliitille perustettiin varta vasten oma koulu.
Kaksikielisyys on sivistävää että perunanenät voi palvella eliittejä tarpeeksi hyvin ja tuntea sen tunteen että pitää polvistua tai niiata eliitille alistumisen merkiksi sekä ei silmiin katsomista.