Viimeinen viestikö?

Viimeinenkin toivo lähti sitten elämästäni kävelemään..ei siis ole enää ystävia/kavereita taikka yhtään mitään..töihinkään en kykene,kun ei ole voimia minkään näköstä. Elämän halu on tipotiessään ja tässä välillä onkin hetkiä kun käy jo niin ahdistavaksi meno,että huomaan jo rakentavani köyttä paikkaan joka kestäisi sen riuhtaisun.. kantti ei kestä sitten millään vaikka kuinka toivoisin, että olisi. En jaksa herätä huomiseen ja todeta,että tää on samaa paskaa kun aikasemminkin.. Kaikkea on jo kokeiltu ja iskua tulee sarjana. Perhekkin on täysiä kusipäitä,mutsi hoidossa kiitos jeesuksen palvomisen ja velikin on oikea vajaa älynen ja eivät välitä edes paskan vertaa ja loput onkin jo päässeet ns parempaan paikkaan. Hetki tässä oli toivoa,kun yksikseni istuin ulkona, ja eräs hyvinkin kaunis nainen jutteli hetken ja viikkoja myömmin antoi numeronkin..menin ja ihastuin ja kuvittelinkin,että lähtiskö tästä jotain hienoa..no ei sinne päinkään vaan oli jotain outoa ihmisen kanssa leikkimistä ja se tässä onkin ollu aikasemman pitkän suhteen mukana viimenen niitti. se ainoa ihminen joka ymmärsi mua ja tuki mua otti ja jätti tyhjän päälle ja mitä pitemmälle menen,sitä enemmän huomaan kuinka se olisi ollut se ainoa ja oikea ihminen..10 pirun vuotta ja antaisin elimeni luovutukseen jos sen sais takas,mutta ei näin käy. nyt on olo käynyt sietämättömäksi ja diappixia menee kun kauraa,koska muuten alkaa tapahtumaan pelottavia asioita..mistä mä mitään ystävia/kavereita saan tyttöystävästä puhumattakaan kun motivaatio eläämää kohtaa alkaa hiipua ja ei vaan jaksa enää..

Olen siis tosiaan yrittänyt kaikenlaista,mutta se kun joskus oli kavereita ja parisuhde ja meininkiä,ja nyt ei niistä ole jälkeäkään..hautajaisiinkaan tuskin tulee ketään muuta kun ne pakolliset kantajat,mutta ajattelin kuitenkin jättää lapun,että polttohautaus,niin ei tarvitse verorahoja hautapaikkaan haaskata.

olen kyllä siinä mielessä vaikea tapaus,että parisuhdekkin täytyis alka vahingossa, mikä tapahtuikin entisen kans :)eikä yrittämällä. Ja kaveruus on sama kun parisuhde ilman seksiä.eli "mä raavin sun selkää ja sä mun" monta kertaa olen ihmisiä aikanani tukenut ja auttanut,mutta itsekkäät kusipäät ovat kaikki ne lähelläkin olleet "ystävät" puukottaneet selkään,tai todennut aikanaan,että ai sulla sellanen ongelma,no mutta mullapas onkin tällanen ongelma..niinku joku kilpailu ongelmista..että sentää.

toivottavasti tästä saa selvää edes hitusen,koska kouluja kävin vanhempien toimesta vähän niinku huonosti ja ei ole perustaidot ihan hallussa,eli huono lapsuus ja huonot vanhemmat ja sitärataa. ja virheitä varmasti on,mutta kirjoitankin suoraa päästä heti näppäimille tätä tekstiä..ja joo tosiaan 2 kymppistä diapamiakin tekee tästä vähän hankalaa,mutta oli pakko kirjoittaa,kun ei nuo rauhoita,vaan tekee kattokruunussa roikkumisesta narunkanssa helpommaks. ja ahistaa niin että huh huh

P.s pahoittelen kieli asia kera isojen virheiden

i kiss this sky to say god bay and hope the shining star will fade away with peace..
272
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Nyt vaikka kaikki tuntuu menevän päin vittua aina on toivoa jossain vaikka sitä onkin vaikeata löytää, et mun viesti on se et älä luovuta. OK en tiedä pahemmin sun elämästäst kun ton tekstin verran. Etsi ittelles joku asia tai odota inspiraatiota johonkin niin sulla on aina syy herätä huomiseen. Yritä löytää positiivisia asioita sun elämästäs ja jos sanot et ei oo mitään nii kaiva kunnol kyl sielt jotain löytyy ja ala hyödyntää sitä.

Äänestä

Koetapas piristyä vähän ja jätä ne napit ottamatta!On muillakin vittumaista elämä kun piti ainoa oikea ystävä(koira)viedä kuoppaan ja koskee ihan älyttömästi ja ei uni tule kun ei pääse edes kävelylle niinkuin ennen.Se on motto että se nyt vaan on elettävä tämä elämä kun kerran on tänne syntynyt vaikka ottaakin joskus tiukille!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


endislikeendlessleap kirjoitti:

Viimeinenkin toivo lähti sitten elämästäni kävelemään..ei siis ole enää ystävia/kavereita taikka yhtään mitään..töihinkään en kykene,kun ei ole voimia minkään näköstä. Elämän halu on tipotiessään ja tässä välillä onkin hetkiä kun käy jo niin ahdistavaksi meno,että huomaan jo rakentavani köyttä paikkaan joka kestäisi sen riuhtaisun.. kantti ei kestä sitten millään vaikka kuinka toivoisin, että olisi. En jaksa herätä huomiseen ja todeta,että tää on samaa paskaa kun aikasemminkin.. Kaikkea on jo kokeiltu ja iskua tulee sarjana. Perhekkin on täysiä kusipäitä,mutsi hoidossa kiitos jeesuksen palvomisen ja velikin on oikea vajaa älynen ja eivät välitä edes paskan vertaa ja loput onkin jo päässeet ns parempaan paikkaan. Hetki tässä oli toivoa,kun yksikseni istuin ulkona, ja eräs hyvinkin kaunis nainen jutteli hetken ja viikkoja myömmin antoi numeronkin..menin ja ihastuin ja kuvittelinkin,että lähtiskö tästä jotain hienoa..no ei sinne päinkään vaan oli jotain outoa ihmisen kanssa leikkimistä ja se tässä onkin ollu aikasemman pitkän suhteen mukana viimenen niitti. se ainoa ihminen joka ymmärsi mua ja tuki mua otti ja jätti tyhjän päälle ja mitä pitemmälle menen,sitä enemmän huomaan kuinka se olisi ollut se ainoa ja oikea ihminen..10 pirun vuotta ja antaisin elimeni luovutukseen jos sen sais takas,mutta ei näin käy. nyt on olo käynyt sietämättömäksi ja diappixia menee kun kauraa,koska muuten alkaa tapahtumaan pelottavia asioita..mistä mä mitään ystävia/kavereita saan tyttöystävästä puhumattakaan kun motivaatio eläämää kohtaa alkaa hiipua ja ei vaan jaksa enää..

Olen siis tosiaan yrittänyt kaikenlaista,mutta se kun joskus oli kavereita ja parisuhde ja meininkiä,ja nyt ei niistä ole jälkeäkään..hautajaisiinkaan tuskin tulee ketään muuta kun ne pakolliset kantajat,mutta ajattelin kuitenkin jättää lapun,että polttohautaus,niin ei tarvitse verorahoja hautapaikkaan haaskata.

olen kyllä siinä mielessä vaikea tapaus,että parisuhdekkin täytyis alka vahingossa, mikä tapahtuikin entisen kans :)eikä yrittämällä. Ja kaveruus on sama kun parisuhde ilman seksiä.eli "mä raavin sun selkää ja sä mun" monta kertaa olen ihmisiä aikanani tukenut ja auttanut,mutta itsekkäät kusipäät ovat kaikki ne lähelläkin olleet "ystävät" puukottaneet selkään,tai todennut aikanaan,että ai sulla sellanen ongelma,no mutta mullapas onkin tällanen ongelma..niinku joku kilpailu ongelmista..että sentää.

toivottavasti tästä saa selvää edes hitusen,koska kouluja kävin vanhempien toimesta vähän niinku huonosti ja ei ole perustaidot ihan hallussa,eli huono lapsuus ja huonot vanhemmat ja sitärataa. ja virheitä varmasti on,mutta kirjoitankin suoraa päästä heti näppäimille tätä tekstiä..ja joo tosiaan 2 kymppistä diapamiakin tekee tästä vähän hankalaa,mutta oli pakko kirjoittaa,kun ei nuo rauhoita,vaan tekee kattokruunussa roikkumisesta narunkanssa helpommaks. ja ahistaa niin että huh huh

P.s pahoittelen kieli asia kera isojen virheiden

i kiss this sky to say god bay and hope the shining star will fade away with peace..

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu