Siis olen hulluuteen asti peloissani jos olen yksin... Tuntuu ontolta ja alan "tuntea" että lähellä liikkuu tai on jokun, joskus ne oliot jopa koskevat tai työntävät minua esim kävelemään aina samoissa paikoissa. Ei johdu muistoista ei. Tämä tapahtuu VAIN Hämärässä/ pimeässä eikä se auta että joku on 20m kauempana sen frendin tai kenen tahansa on oltava tuon kaaren sisällä ja näköpiirissä muuten pelkään ja jos ei ole ketään menen hysteeriseksi, alan vaistomaisesti juosta, huohottaa, vilkuilla tai sulkea silmät (en törmäile sillä tunnen ympäristöt (tavallaan kuin esineet lähettäisivät itsestään "energiakenttiä" joita varon, pystyn myös erottamaan ihmisen puusta) en koskaan pysähdy sillä jos yritän pysähtyä keho ei anna vaan juoksee jonkun luokse. Olen aina kärsinyt tästä ja koska olin 14 asun äidin luona omassa huoneessa, meille hommattiin koira jotta en pelkäisisi mutta se nukkuu äidin huoneessa. En yksinkertaisesti voi sietää pimeää inhoan myös aurinkoa ja en mene silloin mielelläni ulos vaan hämärässä ja aina jonkun seurassa. Onko mitään nauvoa jotta voisin päästä pelosta, mitä teen sitten omassa kämpässä? Hommaan koiria?
Hysteerinen pelko....
I'mScaredToDeath
3201
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Minähän en mikään lääkäri ole mutta epäilisin skitsofreniaa, tai ihan jotain pelkotilaa. Suosittelisin menemään lääkärille koska tuollainen voi johtua ihan jostain aivojen välittäjäaineen puutoksesta, tai jostain traumasta. Itsellä on tuonkaltaisia ongelmia myös, on aika karseaa olla pimeässä yksin. Tuntuu että joku tuijottaa jossain tai on tyyliin samassa huoneessa selän takana. Jos olen yksin pimeässä talossa, en oikein uskalla vetäistä vessan pönttöäkään koska en kuule jos joku tulee jostain. Näin pienenä paljon painajaisia tähän liittyen, ja vieläkin lähes kaikki painajaiset ovat sellaisia, joissa olen yksin pimeässä ja joku hullu tai yliluonnollinen hyökkää jostain. Tai sitten olen jonkun tutun seurassa, mutta tämä käyttäytyy oudosti ja sitten käy kimppuun. Ne on yöllä aika pelottavia mutta päivällä niille nauraa. Pienenä pelkäsin hysteerisesti pimeää kuin siellä olisi jokin. Ehkä sen takia vieläkin karsastan sitä, vaikka tiedän ettei siellä mitään ole(mutta kuka voi todistaa ettei ole?!) En ole kertonut kellekkään tästä.
Kiitti :D kannattais juu varmaa mennä... Ite kyll oon keskonen ja aivoverenvuoto kohdussa on johtanut erittäin herkkiin aisteihin joka vahvistaa tätä pelkoa ja samalla se johtaa niiden hetkellisiin häiriöihin = kuulen ääniä öisin kuten "Slendermanin huohotusta" ja filmirullan kelaamista ja tunnen vieressäni jonkun D: joskus taas en edes näe lukea tai en hahmota kuvioita mutta nämä jäävät vain 2-3 krt....
Se on hyvä että löytyy aina joku luonnollinen selitys, vois muuten pelottaakin tuommoset huohotukset :D