Glad över att vara svenskspråkig finländare.

Inte skall man bry sig,men visst sårar det.

Här är nuförtiden många obehagliga inlägg.

Man måste ta vissa kommentarer med en nypa salt.

Gamla tandlösa blöjgubben Tala är flitig på att skriva osakliga inlägg.

Nu hinner han inte,när han är upptagen med kommunalvalet.

Jag tror att det blir det lugnare efter kommunalvalet. Nu har många så stora ambitioner att profilera sig som motståndare av svenskan för kanske kunna kamma in röster av ett visst gäng.

Koko ketjuhan käsittelee sitä, miten te ruotsinkieliset katsotte alaspäin suomenkielisiin ja väitätte näitä ties miksi:

Pakkoruotsin kannattajien lempiargumentti: "Monien suomenkielisten on vaikea hyväksyä, että on myös ruotsinkielisiä suomalaisia ja suomenruotsalaista kulttuuria. Varmaan on niin, että olisi turvallisempi olo, jos kaikki olisivat juuri samanlaisia kuin minä itse."

Tämä kertoo minusta, miten ruotsinkieliset itse elävät jossain ihmeellisessä norsunluutornissa tajuamatta, mikä on maan enemmistön todellisuus.

Maan enemmistö elää jo nyt monikulttuurin keskellä. Lastemme koululuokissa ja toveripiirissä on paljon maahanmuuttajia. Olemme tottuneet siihen, että lasten kaverien vanhemmat eivät puhu hyvää suomea tai jopa suomea lainkaan, selviämme englannin, suomen, viittomien ja hymyn kobinaatioilla. Tiedämme, mitä ongelmia koulussa on, kun luokalla on paljon niitä, jotka eivät osaa kunnolla suomea.

On järkyttävää, että meitä heitellään tällaisilla argumenteilla, että haluaisimme elää vain samankaltaisten keskellä.

Meidän vapaaehtoisen ruotsin tarpeemme kumpuaa juuri todellisuudesta, jossa erilaiset, erikieliset ihmiset elävät yhdessä erilaisin tarpein ja tavoittein.

Ruotsinkieliset ovat ok, mutta niin ovat muutkin. Tarvitsemme kieliopintoihin nyt realismia kaksikielisyysliturgioinnin sijaan.

Tuossa ketjussahan varsin selvästi tuomittiin ruotsinkielisiin kohdistuva negatiivisuus:

Olen pahoillani, jos sinua on lyöty suomenkielisessä koulussa. Väkivallan ja alistamisen kierre on pitkä ja vaikeasti katkaistavissa. Suomenkielisessä kulttuurissa on alistetulle kansalle ominaista väkivaltaisuutta ja miehisyyden korostamista, joka kuitenkin esim. talvisodassa oli tarpeeseen. Nyt pitäisi sotien olla sodittu ja rauhantaitoja kaivataan.

Siis olen pahoillani, jos sinua on lyöty suomenkielisessä koulussa tai suomenkielisten taholta ylipäätään. Sellainen on rikollista ja saatava kitkettyä yksilöistä ja rakenteista. Helppoa se ei ole, sillä kouluilla on tällä hetkellä myös sodasta toipuvia lapsia ja sotaveteraanien lapsia ja lapsia, jotka kokevat tulevansa rasistisesti kohdelluiksi, vaikka kuinka yritämme rakentaa heille hyvää tulevaisuutta.

Elämä ei ole helppoa, mutta suurin osa suomalaisista tai maahanmuuttajaperheistä oikeasti haluaa kasvattaa lapsensa rauhaan ja toisten kunnioittamiseen. Ruotsinkieliset voisivat osallistua tähän prosessiin luopumalla pakkoruotsista ja sen ympärille kyhätystä ilmiselvästi rasistisesta ja nordistisesta ideologiasta, jossa toisia muka "sivistetään" pakkoruotsilla ja heille muka "luodaan mahdollisuuksia".

Vääryyksiä ei pidä vähätellä, millään puolella. Lapsille on kuitenkin tarjottava eväitä kostonkierteen katkaisemiseksi.

Onko luetun ymmärtäminen nyt varmasti hallussa vai haittaako kieliero?