Huoleni nykyään on se, etten tiedä mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan. Tulevaisuus on pelottavaa, koska tajuan, että mikään ei ole varmempaa kuin epävarma. Olen seurustellut poikaystäväni kanssa yli 2 vuotta. Meidän suhteemme on ollut ainutlaatuinen alusta lähtien. Pikkaisen vaille 3 vuotta sitten erosin ex poikaystävästäni. Se suhde oli hirveä. Emme puhuneet ja tiesin että toinen ei rakastanut missään vaiheessa. Niin minä ja äitini pyysimme, että tähän asiaan tulisi jokin ratkaisu ja viikon päästä erosimme.
Tuuletuin luonnon helmassa seuraavat kaksi viikkoa ja vannoin itselleni, että haluan sellaisen poikaystävän millainen veljeni on. Palasin lukioon toiselle luokalle ja jo ensimmäisenä päivänä huomasin uuden pojan. Uusi poika tuli luokallemme vaihdosta ja kiinnostuin, että kukahan tämä nyt on. Kuitenkin olin päättänyt itselleni, etten aio alkaa seurustelemaan koko lukioaikana. Kuinka ollakkaan alkoi poika lähestymään minua ja lopulta huomasin hänessä veljeni piirteet. Hän oli se, joka oli asialla. Ajattelin, että tämä henkilö on se, Hän siis söi kuin veljeni, nauroi kuin veljeni, hymyili kuin veljeni ja oli muutenkin samanlainen. Myöhemmin hänestä on tullut esiin myös isäni piirteitä paljon. Me aloimme seurustelemaan noin kuukauden kuluttua ensikohtaamisesta. Meillä oli lähemmäs vuoden kestänyt vaikeampi vaihe, jonka pistän "erilaisuuden" piikkiin. Nyt asiat ovat muuten paremmin, mutta armeijan tuoma välimatka on raastavaa.
Myöhemmin seurustelun aloittamisen jälkeen kaverini kertoi, että ennen kuin tapasin poikaystäväni, hän tiesi meistä tulevan pari. Hän oli nähnyt uuden pojan kuvan facebookista, kun oli huomannut listasta uuden pojan tulevan luokallemme. Hänen ystävättärensä vahvisti asian.
Onko tämä se mies se oikea? Menemmekö naimisiin ja saamme lapsia? Kuinka monta saamme? Suunnittelemme yhteistä tulevaisuutta muutenkin, mutta on mukava kuulla miten muut näkevät tilanteen.
Tuuletuin luonnon helmassa seuraavat kaksi viikkoa ja vannoin itselleni, että haluan sellaisen poikaystävän millainen veljeni on. Palasin lukioon toiselle luokalle ja jo ensimmäisenä päivänä huomasin uuden pojan. Uusi poika tuli luokallemme vaihdosta ja kiinnostuin, että kukahan tämä nyt on. Kuitenkin olin päättänyt itselleni, etten aio alkaa seurustelemaan koko lukioaikana. Kuinka ollakkaan alkoi poika lähestymään minua ja lopulta huomasin hänessä veljeni piirteet. Hän oli se, joka oli asialla. Ajattelin, että tämä henkilö on se, Hän siis söi kuin veljeni, nauroi kuin veljeni, hymyili kuin veljeni ja oli muutenkin samanlainen. Myöhemmin hänestä on tullut esiin myös isäni piirteitä paljon. Me aloimme seurustelemaan noin kuukauden kuluttua ensikohtaamisesta. Meillä oli lähemmäs vuoden kestänyt vaikeampi vaihe, jonka pistän "erilaisuuden" piikkiin. Nyt asiat ovat muuten paremmin, mutta armeijan tuoma välimatka on raastavaa.
Myöhemmin seurustelun aloittamisen jälkeen kaverini kertoi, että ennen kuin tapasin poikaystäväni, hän tiesi meistä tulevan pari. Hän oli nähnyt uuden pojan kuvan facebookista, kun oli huomannut listasta uuden pojan tulevan luokallemme. Hänen ystävättärensä vahvisti asian.
Onko tämä se mies se oikea? Menemmekö naimisiin ja saamme lapsia? Kuinka monta saamme? Suunnittelemme yhteistä tulevaisuutta muutenkin, mutta on mukava kuulla miten muut näkevät tilanteen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Niin ja minä olen 19v ja poikaystäväni 20. Meillä on veilä synttäripäivätkin siten, että x.yy.x. Eli synttäripäivän päivämäärä ja kuukausi ovat vaihtaneet paikkoja. Minä olen ruskeahiuksinen ja ruskeasilmäinen härkä. Poikaystäväni on ruskeasilmäinen, sinisilmäinen vaaka.