Olen työssäoppimassa päiväkodissa, alle 3-vuotiaiden ryhmässä. En ole mikään kova "lässyttäjä" persoonaltani, enkä tee itsestäni numeroa, mutta jutustelen kyllä lapsille, kyselen, selitän.. olen läsnä, enkä puuhaa omiani, tai keskity muuhun kuin lapsiin.. mutta ohjaajani toivoi minulta "enemmän keskustelua lasten kanssa" ja "enemmän kontaktin ottoa lapsiin", enkä ymmärrä miten voisin näitä taitoja lisätä?
Yhdelläkään lapsella ei ole vielä puhe kehittynyt niin, että varsinainen keskustelu olisi mahdollista, joten miten voin tämän keskustelun toteuttaa? Entäs kontaktin otto? Vinkkejä?
Kiitos vastauksistanne!
Yhdelläkään lapsella ei ole vielä puhe kehittynyt niin, että varsinainen keskustelu olisi mahdollista, joten miten voin tämän keskustelun toteuttaa? Entäs kontaktin otto? Vinkkejä?
Kiitos vastauksistanne!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tarkoittaisiko ihan vaan sitä, että lasten kanssa touhutessa puhuisit ääneen mitä lapset tekevät, jotta lapset oppisivat sanoja ja lauseita? Tai mitä itse teet tai mitä tapahtuu. Ei pienet osaakaan keskustella samalla tavalla kuin aikuinen, mutta keskustelulla opetetaan keskustelua.
Esim. "Otit lapion käteen, laitat lapiolla hiekkaa ämpäriin, se on ämpäri, nyt xxxx hyppii, tulipas kova tuulenpuuska, taivaalla lentää lentokone, lehdet lentää puista...."
Jos lapsi jo osaa vastailla yksittäisillä sanoilla voi taas kysellä esim. "mikä sinulla on kädessä, mikä tuolla lentää, teetkö hiekkakakkua...?" Aina sen mukaan minkälaiset puhetaidot on kehittynyt ja yrittää keskustelulla niitä kehittää lisää.
Olen sama mieltä edellisen vastaajan kanssa. Oma lähipiirini ihmetteli miksi ihmeessä kerron vauvalle niin paljon juttuja ihan pienestä pitäen. Lapsi oppi puhumaan varhain ja puhui alle 2-vuotiaana lauseita. Eli sen kuin selität lapsille ääneen kaikkea mitä he tekevät ja mitä itse teet.
Kontaktin pieneen lapseen saa menemällä heidän tasolleen, katsomalla silmiin ja heittämällä leikiksi. Lasten kanssa ei itsekään tarvitse olla vakava aikuinen. Kunhan olet aito niin tehdessäsi, lapsilla on joku kuudes aisti teeskentelyn suhteen. :)
Mä oon alusta alkaen puhua pälpättänyt, mutta meillä 1 v 10 kk lapsi ei vielä puhu lauseita. Tai yhden kahden sanan lauseen, muuten yksittäisiä sanoja n. 10 kpl. Mutta ilman muuta lapselle pitää puhua. Toinen lapseni kummeista ei puhu oikein mitään lapselle ja tuntuu vähän oudolta kun leikkii ihan hiljaa lapsen kanssa. Lapsi ei viihdy hänen kanssaan. Olen koettanut sanoa, että juttele. Että vaikka lapsi ei juuri itse puhu, ymmärtää jo aika hyvin puhetta ja vaikka ei kaikkea ymmärrä niin silti voi jutella. Mä selitän, että mitä teen ja mitä lapsi tekee ja kyselenkin lapselta vaikka ei osaa välttämättä vastata.
Ja lässyttää ei tietystikään tarvitse, ihan normaalia puhetta.
Lapsille ei saa lässyttää. Juttelet heille kuten aikuiselle ihmiselle. Ei se haittaa, vaikkei vastakaikua tulisikaan. Kontaktin ottoa on vaikea neuvoa. Se tulee ihmiseltä luonnostaan tai sitten ei. Lue, leiki ja juttele.