Täällä on loputtomiin arveltu ja usein myös kiistelty siitä mikä on syntiä ja mikä ei.
Raamatussa on yksiselitteinen vastaus: Kaikki mikä ei tule uskosta on syntiä.
Room. 14:22-15:7
Pidä sinä itselläsi Jumalan edessä se usko, mikä sinulla on. Onnellinen on se, joka ei tuomitse itseään siitä, minkä hän oikeaksi havaitsee; mutta joka epäröi ja kuitenkin syö, on tuomittu, koska se ei tapahdu uskosta; sillä kaikki, mikä ei ole uskosta, on syntiä.
*) Mutta meidän, vahvojen, tulee kantaa heikkojen vajavaisuuksia, eikä elää itsellemme mieliksi. Olkoon kukin meistä lähimmäiselleen mieliksi hänen parhaaksensa, että hän rakentuisi. Sillä ei Kristuskaan elänyt itsellensä mieliksi, vaan niinkuin kirjoitettu on: "Niiden herjaukset, jotka sinua herjaavat, ovat sattuneet minuun."
Sillä kaikki, mikä ennen on kirjoitettu, on kirjoitettu meille opiksi, että meillä kärsivällisyyden ja Raamatun lohdutuksen kautta olisi toivo.
Mutta kärsivällisyyden ja lohdutuksen Jumala suokoon teille, että olisitte yksimieliset keskenänne, Kristuksen Jeesuksen mielen mukaan, niin että te yksimielisesti ja yhdestä suusta ylistäisitte Jumalaa ja meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen isää.
Hoivatkaa sentähden toinen toistanne, niinkuin Kristuskin on teidät hoivaansa ottanut Jumalan kunniaksi.
_______
Tämä on Jumalan sanaa. Hyvin tärkeä Jumalan sanan paikka, että me ymmärtäisimme mitä tarkoittaa kristittyjen yksimielisyys.
Tiedämme että tätäkin Raamatun kohtaa (yksimielisyys) on käytetty niin väärin kun vain voidaan. Monimutkaisista opillisista kyhäelmistä kristikunta on riidellyt koko olemassaolonsa ajan. Monet väittävät kivenkovaan, että niin pitääkin olla.
Jumalan sanan mukaan ei pidä. Oikeassa olemisen pakko ja kiihko sen päältä eivät kuulu Kristuksen oppiin, vaan se on ihmisen lihallinen himo, - yksi monien muiden tuhoavien himojen joukossa.
Ei Jeesus turhaan kehoita meitä kristittyjä: - VALVOKAA!
Jumala suokoon teille, että olisitte yksimieliset keskenänne, Kristuksen Jeesuksen mielen mukaan, ...
¤¤¤¤
*) ... niin että te yksimielisesti ja yhdestä suusta ylistäisitte Jumalaa ja meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen isää.
¤¤¤¤
Raamatussa on yksiselitteinen vastaus: Kaikki mikä ei tule uskosta on syntiä.
Room. 14:22-15:7
Pidä sinä itselläsi Jumalan edessä se usko, mikä sinulla on. Onnellinen on se, joka ei tuomitse itseään siitä, minkä hän oikeaksi havaitsee; mutta joka epäröi ja kuitenkin syö, on tuomittu, koska se ei tapahdu uskosta; sillä kaikki, mikä ei ole uskosta, on syntiä.
*) Mutta meidän, vahvojen, tulee kantaa heikkojen vajavaisuuksia, eikä elää itsellemme mieliksi. Olkoon kukin meistä lähimmäiselleen mieliksi hänen parhaaksensa, että hän rakentuisi. Sillä ei Kristuskaan elänyt itsellensä mieliksi, vaan niinkuin kirjoitettu on: "Niiden herjaukset, jotka sinua herjaavat, ovat sattuneet minuun."
Sillä kaikki, mikä ennen on kirjoitettu, on kirjoitettu meille opiksi, että meillä kärsivällisyyden ja Raamatun lohdutuksen kautta olisi toivo.
Mutta kärsivällisyyden ja lohdutuksen Jumala suokoon teille, että olisitte yksimieliset keskenänne, Kristuksen Jeesuksen mielen mukaan, niin että te yksimielisesti ja yhdestä suusta ylistäisitte Jumalaa ja meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen isää.
Hoivatkaa sentähden toinen toistanne, niinkuin Kristuskin on teidät hoivaansa ottanut Jumalan kunniaksi.
_______
Tämä on Jumalan sanaa. Hyvin tärkeä Jumalan sanan paikka, että me ymmärtäisimme mitä tarkoittaa kristittyjen yksimielisyys.
Tiedämme että tätäkin Raamatun kohtaa (yksimielisyys) on käytetty niin väärin kun vain voidaan. Monimutkaisista opillisista kyhäelmistä kristikunta on riidellyt koko olemassaolonsa ajan. Monet väittävät kivenkovaan, että niin pitääkin olla.
Jumalan sanan mukaan ei pidä. Oikeassa olemisen pakko ja kiihko sen päältä eivät kuulu Kristuksen oppiin, vaan se on ihmisen lihallinen himo, - yksi monien muiden tuhoavien himojen joukossa.
Ei Jeesus turhaan kehoita meitä kristittyjä: - VALVOKAA!
Jumala suokoon teille, että olisitte yksimieliset keskenänne, Kristuksen Jeesuksen mielen mukaan, ...
¤¤¤¤
*) ... niin että te yksimielisesti ja yhdestä suusta ylistäisitte Jumalaa ja meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen isää.
¤¤¤¤
Vastaukset 15
Vanhimmat
Olkoon kukin meistä lähimmäiselleen mieliksi hänen parhaaksensa, että hän rakentuisi. Sillä ei Kristuskaan elänyt itsellensä mieliksi, vaan niinkuin kirjoitettu on: "Niiden herjaukset, jotka sinua herjaavat, ovat sattuneet minuun."
- Valvova kristitty erottaa itsessään asuvan himon ja halun
"antaa sanan sanasta ja kaksi parhaasta."
- Valvova kristitty erottaa itsessään voimakkaan halun olla rakastamatta vihollisiaan.
- Valvova kristitty erottaa itsessään voimakkaan halun kerätä rahaa ja tavaraa itselleen, muista, varsinkin heikompiosaisista piittaamatta.
- Valvova kristitty erottaa itsessään halun tuomita toinen ja olla ilkeä toiselle, milloin mistäkin "oikeutetusta" syystä.
Ihminen tekee tuhansittain synnin tekoja jo yhden päivän aikana: Ajattelee pahaa toisesta, loukkaa toisia, himoitsee toisen omaa, lyö laimin tarvitsevan auttamisen, jne. Näitä voisi luetella yhden päivän ajan.
Vain uskossa valvova kristitty tuntee sen valtavan synnin voiman, joka hänen kehossaan kysyy koko ajan valtansa perään ja saa myös tahtonsa lävitse. Tällöin ei jää kuin yksi vaihtoehto.
Onko tämä vaihtoehto kaiken maailman lillukanvarret ja toisten syntien vahtaaminen?? Valitettavasti monille synteihinsä nukkuneille uskovillekin tämä on ainoa vaihtoehto.
Valvovalle kristitylle jää vain yksi vaihtoehto, lyödä rintaansa publikaanin tavoin ja rukoille Jumala armahda minua syntistä.
Jeesus Daavidin poika armahda minua syntistä!
Kun me näin syntisinä (siis todellisen tilamme tuntien) käymme Jeesuksen eteen, me emme jää ilman vastausta.
Ps. 103:8-14 Laupias ja armahtavainen on Herra, pitkämielinen ja suuri armossa. Ei hän aina riitele eikä pidä vihaa iankaikkisesti. Ei hän tee meille syntiemme mukaan eikä kosta meille pahain tekojemme mukaan.
Sillä niin korkealla kuin taivas on maasta, niin voimallinen on hänen armonsa niitä kohtaan, jotka häntä pelkäävät.
Niin kaukana kuin itä on lännestä, niin kauas hän siirtää meistä rikkomuksemme.
Niinkuin isä armahtaa lapsiansa, niin Herrakin armahtaa pelkääväisiänsä. Sillä hän tietää, minkäkaltaista tekoa me olemme: hän muistaa meidät tomuksi.
________
Hallelujaa kiitos sinulle Jeesus. Kiitos Jeesus että tänäänkin annat kaikki syntini anteeksi pyhän nimesi ja veresi tähden.
Voi kunpa syntiset tuntisivat syntinsä ja tulisivat Hyvän Paimenen luokse synteineen anomaan armoa. Kunpa he, sen sijasta että riitelevät syyttelevät ja tuomitsevat toinen toisiaan, tulisivat Jeesuksen luokse.
Lupaus syntien anteeksiantamisesta koskee jokaista.
Rohkaise nyt sinäkin itsesi uskomaan, sinä joka pelkäät ja häpeät, et tohdi nostaa kasvojasi kohti Jeesusta, epäilykset painavat, paremmaksi pitäisi tulle. Tule sellaisena kun olet, Jeesus tuli meitä syntisiä pelastamaan. Jeesuksen veri puhdistaa.
Arvatkaa mitä. Mua ei kiinnosta mikä on synti ja mikä ei.
Eihän se epäuskon tilassa kiinnosta. Kamalaa jälkeä on epäuskon seurauksena syntynyt ja paheneen vaan.
Kyllä sitä kamalaa jälkeä löytyy uskon sisältäkin. En lähde tässä toistelemaan moneen kertaan mutta kerratkaa uskon lahkonne historiaa viimeisen 30 ajalta. Kukahan tässä nyt ylentää itsensä.
Ei löydy koskaan uskon SISÄLTÄ.
Eri liikkeissä elää paljon ihmisiä tapakristittyinä, näiden joukossa tapahtuu tietenkin yhtä ja toista kuten tiedämme.
Pysy siis totuudessa jos sellaista nimimerkkiä rohkenet käyttää!
Vielä yksi asia! Koska et tiedä mitä avaaja edustaa, olisi hyvä pysyä kuuntelija paikalla. Kristuksen sana kuuluu sinullekin yhtä lailla kun muillekin, tee siis parannus ja usko evankeliumi.
Entä mitä tapahtui 60-luvulla? Mitä Isoäiti on kertonut niin samaa se oli jo silloin...
Nimimerkille Ihme painostusta. En ole vanhoillislestadiolaisia, sen piti käydä selville jo nimimerkistäkin.
Vallanhalu ja kasvaminen hengellisessä mielessä toisten yläpuolelle, tämä on Srk:n suuri ongelma, varsinkin johtokunnan rooli on vastoin Raamattua.
Totuudessa pysyvälle: Tämä on avoin mielipidefoorumi, jossa keskustellaan vanhoillislestadiolaisuudesta.
Uskovaisen on tietysti vaikea käsittää, miten voi elää hyvää elämää ilman uskontoa. Uskonnollisuus ei sinällään takaa hyvää moraalia, oikean erottamista väärästä ja hyvän pahasta.
Vielä kysymys: Olisiko nämä lainrikkojat uskonnossanne tulleet esille kertomaan tekosistaan, jos eivät olisi jääneet kiinni. Hehän olisivat jatkaneet elämäänsä uskovaisina toisten silmissä.
Ilman uskontoa ei elä kukaan ihminen. Ihminen on hengellinen olento, siksi hän on aina jonkin sortin uskovainen.
Esimerkki uskonnosta: Ateistit uskovat ettei Jumalaa ole, eikä ihminen ole kuolemansa jälkeen vastuussa tekemisistään tässä elämässä. Tämäkin perustuu pelkkään uskoon. Ateistien jumalaa kutsutaan Sattumaksi. :-)))))))))))
Ihminen voi elää toki hyvää elämää tiedostamatta olevansa uskovainen, mutta silloin hän noudattaa vaistonsa ohjaamana kristrittyjen perussääntöjä ja hyvän elämän lakeja.
Kristinusko ei tietenkään tuo hyvää elämää ellei elä uskonsa mukaisesti. Rakasta Jumalaa yli kaiken ja itseään terveellä tavalla ja samoin rakasta lähimmäistään.
avaajan terveiset kirjoitti näin:
"""" Ilman uskontoa ei elä kukaan ihminen. Ihminen on hengellinen olento, siksi hän on aina jonkin sortin uskovainen. """"
Vastaahan avaaja, miksei ihminen ELÄ ilman uskontoa. Eikö ihminen elä ilman buddhalaisuutta, islamia, jehovalaisuutta, lestadiolaisuutta, adventismia, helluntailaisuutta ym ym. ?
Mikä uskonnoissa on sellainen elementti, joka pitää ihmisen elämässä? Minä vastaan, ettei sinun väitteesi pidä alkuunkaan paikkaansa.
Avaaja: Ateistiko ei voi mielestäsi olla vastuullinen olento? Vapaus tuo samalla vastuun: pitää elää niin ettei ainakaan tahallisesti loukkaa ketään toista. Sillä ei ole mitään tekemistä uskonnon tai uskon kanssa, se on filosofiaa, eettistä moraalia. Uskovaiset vain yrittävät selittää kaiken uskonnon kautta, ymmärrän sen. Eikä uskokaan sitä moraalia takaa, on nähty.
Ihminen on ennen kaikkea ajatteleva olento. Kysyn samalla tavalla kuin Lappix: mikä se elementti on?
Ihminen tosiaan on ajatteleva olento. Miksi näin on, mm. siihen kysymykseen ateismilla ei ole vastausta!! :-))))))
Ei olisi, ellei Jumalaa olisi joka loi hänet ajattelevaksi olennoksi.
Ateismissahan on kysymys LUOJANSA kieltämisestä ja JUmalan PILKKAAMISESTA.
Ateisti uskoo Sattuma jumalaan jota ei ole olemassakaan.
Maailma on täynnä erilaisia epäjumalia, joiden tarkoitus
hätistää Jumala pois mielestä. Koko maailmankaikkeus todistaa Jumalan olevan olemassa.
Tyhjästä kun ei synny mitään. Eikä sattumaa ole olemassa. Kaikki tässä maailmankaikkeudessa toimii millisekunnin tarkkuudella, alkaen planeetoista ja päättyen jokaisen ihmisyksilön henkilökohtaiseen elämään, siinäkään ei ole yhtäkään sattumaa. Ihminen joka ei kuuntele Luojaansa tulee katumaan valintaansa iankaikkisesti.
Olen yrittänyt ymmärtää myös uskonnollista ihmistä. Teidän kovuuttanne vaan en ymmärrä. Ei ihme että heikommat sortuvat tässä uskonnossa,jossa noudatetaan lain kirjainta eikä lain henkeä. Mitä Jeesus sanoi heikoista ja sorretuista ja maan hiljaisista? Teidän uskonnossanne näkyy vain kovuus ja sydämettömyys.
Mutta minä jatkan omaa tietäni. Säälin niitä heikkoja teidän joukossanne mutta teidänlaisianne säälin enemmän. Voimaa heille joiden sydän ei ole kiveä.