Mistä tämä tyhjä olo ja ankeus johtuu?

yritän selittää lyhyesti, mutta suurin ongelmani siis on, että mikä tässä elämässä mättää ja miksi tunnen oloni ns. niin tyhjäksi enkä näe elämässä mitään järkeä?
Pari viime vuotta oli vaikeita, erosin pitkästä suhteesta (se oli kova paikka pitkään) ja sen jälkeen sairastuin (elinikäiseen sairauteen). Sairaus ei tosin tällä hetkellä kovin paljoa vaikuta elämääni, mutta kummittelee silti välillä mielessä.

Minulla on ihanat vanhemmat ja sisarukset ja on minulla myös ihania ystäviä. Haluaisin asua kotiseudullani.

Nyt aloitin muutama kuukausi sitten työt kaukana kotiseudulta (oli pakko tilanne tavallaan, työ oli pakko ottaa vastaan koska olin juuri valmistunut ja rahan ja työkokemuksen tarve oli suuri). Minulle oli tosi iso asia muuttaa pois kotiseudultani, kauas kaikesta tutusta. En tunne uudella paikkakunnalla juuri ketään.

Olen miettinyt, että ehkä tämä ns. kotoa pois muuttaminen on se syy miksi ahdistaa ja tuntuu ettei elämässä ole mitään järkeä. Toisaalta olen tajunnut, että vaikka aiemmin asuin kotiseudullani, minulla oli silloinkin välillä tosi tyhjä olo. En ymmärrä mistä tämä johtuu. Tottakai minua masentaa olla täällä uudessa paikassa yksin kaukana perheestä ja ystävistä, tosin minulla on mahdollisuus joka viikonloppu lähteä kotiin käymään, en ole tuhansien km päässä. Mutta jotain puuttuu? Ehkä se on sitten se mies mikä puuttuu, voisiko tyhjä olo johtua siitä? Ero exästäni oli vaikea (erosta on 2 v.) ja sen jälkeen on ollut vain joitakin lyhyitä juttuja, ja jos jokin on tuntunut hyvältä niin sekin on mennyt pieleen. Myönnän kyllä että kaipaan rakkautta ja läheisyyttä. Olen ns kateellinen seurusteleville ystävilleni. Haluaisin löytää elämänkumppanin. Johtuuko tämä tyhjyys sitten oikeasti siitä, että haluaisin kumppanin?

Ottakaa nyt tästä tekstistä selvää, mutta jos jollakin olisi jotain lohduttavaa tai neuvovaa sanottavaa, niin kiitos.