Jooh mulla on mies ja lapsi, silti tunnen itseni yksinäiseksi. Ketuttaako?
Njoo..Mut siis olen tällänen parikymppinen nainen ja tunnen itseni yksinäiseksi silloin kun mies on töissä, ja yleensä hän tekee aika pitkää päivää, joten aika kuluu hitaasti. Kaipaisin jotain ystävää, jota vois nähdä päivisin ja muutenkin. Maailmahan on täynnä muitakin äitiyslomalaisia ja työttömiä, mut en tiedä miten ottaa kontaktia ihmisiin. En ole koskaan oppinut sitä taitoa.. Ja aika monista muista äideista olen huomannut et katsovat jotenkin nenänvartta pitkin kun olen kumminkin suht nuori äidiksi..Vaikea lähestyä sellasia toljottajia, ja tuskin olisivat edes kiinnostuneita kaveeraamaan....
Ja vaikka nyt jonkun kanssa juttelisin niin eihän siittä mitään tule kun en kykene olemaan oma itseni. En osaa käydä keskusteluja, jollen tunne ihmistä täydellisesti. Vaikutan välinpitämättömältä ja kylmältä jos joku yrittää jutella. Mut oikeesti käyn pääni sisällä 'taistelua'...hermoilen ja mietin mitä voisin sanoa tai kysyä...Lopulta en sit kysy mitään ja kaikki ajattelee etten ole kiinnostunut heidän jutuistaan.
Joten hyvät ystävät, mistä voisin niitä ystäviä löytää? :) Ja missä kaikki kaltaiseni ihmiset ovat..Olis helpompi tutustua jos se toinen olis ehkä myöskin ujo ja semmonen.. siis aluksi tietty. Kyl sitä lopulta juttu alkaa luistamaan. Niiden puheliaiden kanssa kun aina käy niin, että ne kyllästyy ns puhelemaan yksinään, eikä malta tutustua muhun sen vertaa että oppisin olemaan oma itseni ja osallistumaan kunnolla keskusteluun..
Olen tietty siinä onnellisessa tilanteessa, etten ole enää kokonaan yksin kun on mies ja lapsikin. Ja yksinäisyys on erilaista kuin ennen. Ennen miestäni olin juurikin se yksinäisistä yksinäisin, ei kavereita, ei ketään ja ihan pirun masentunut. Se vasta olikin ahdistavaa yksinäisyyttä..Joten toivotanpa samalla kaikille tuosta olotilasta kärsiville tsemppiä, älkää lannistuko, se elämänne muuttava ihminen voi kävellä puun takaa koska vaan. Niin meillekkin kävi, tosin tavattiin netissä.. Mutta molempien (ainakin pahin) yksinäisyys päättyi siihen. Nyt on vaan tällästä kaipuuta kaverista...
Njoo..Mut siis olen tällänen parikymppinen nainen ja tunnen itseni yksinäiseksi silloin kun mies on töissä, ja yleensä hän tekee aika pitkää päivää, joten aika kuluu hitaasti. Kaipaisin jotain ystävää, jota vois nähdä päivisin ja muutenkin. Maailmahan on täynnä muitakin äitiyslomalaisia ja työttömiä, mut en tiedä miten ottaa kontaktia ihmisiin. En ole koskaan oppinut sitä taitoa.. Ja aika monista muista äideista olen huomannut et katsovat jotenkin nenänvartta pitkin kun olen kumminkin suht nuori äidiksi..Vaikea lähestyä sellasia toljottajia, ja tuskin olisivat edes kiinnostuneita kaveeraamaan....
Ja vaikka nyt jonkun kanssa juttelisin niin eihän siittä mitään tule kun en kykene olemaan oma itseni. En osaa käydä keskusteluja, jollen tunne ihmistä täydellisesti. Vaikutan välinpitämättömältä ja kylmältä jos joku yrittää jutella. Mut oikeesti käyn pääni sisällä 'taistelua'...hermoilen ja mietin mitä voisin sanoa tai kysyä...Lopulta en sit kysy mitään ja kaikki ajattelee etten ole kiinnostunut heidän jutuistaan.
Joten hyvät ystävät, mistä voisin niitä ystäviä löytää? :) Ja missä kaikki kaltaiseni ihmiset ovat..Olis helpompi tutustua jos se toinen olis ehkä myöskin ujo ja semmonen.. siis aluksi tietty. Kyl sitä lopulta juttu alkaa luistamaan. Niiden puheliaiden kanssa kun aina käy niin, että ne kyllästyy ns puhelemaan yksinään, eikä malta tutustua muhun sen vertaa että oppisin olemaan oma itseni ja osallistumaan kunnolla keskusteluun..
Olen tietty siinä onnellisessa tilanteessa, etten ole enää kokonaan yksin kun on mies ja lapsikin. Ja yksinäisyys on erilaista kuin ennen. Ennen miestäni olin juurikin se yksinäisistä yksinäisin, ei kavereita, ei ketään ja ihan pirun masentunut. Se vasta olikin ahdistavaa yksinäisyyttä..Joten toivotanpa samalla kaikille tuosta olotilasta kärsiville tsemppiä, älkää lannistuko, se elämänne muuttava ihminen voi kävellä puun takaa koska vaan. Niin meillekkin kävi, tosin tavattiin netissä.. Mutta molempien (ainakin pahin) yksinäisyys päättyi siihen. Nyt on vaan tällästä kaipuuta kaverista...
Vastaukset 3
Vanhimmat
Juma lauta. Miten olet saanut miehen jos et tiedä miten ihmisiin tutustutaan?
Käytä nyt sitä samaa taitoa muihin.
Mies on ollut semmoinen "sitkeä sissi", ja jaksanut piirittää kaikesta huolimatta taprkeesi kauan?
Kokeile vaikka tota ystävä palstaa. Pistä sinne kaverinhaku ilmoitus tai jotain.