Vanhemmat voi laittaa testamenttiin kohdan, että heidän lapsensa puolisolla ei ole mitään oikeutta perintöön? Silloin kun he eroavat tai tämä heidän lapsensa kuolee.
Eikös tämmöinen ole porsaanreikä sellaisille, joiden koko omaisuus on perittyä? Jos puoliso ei tiedä sitä ja ei ole avioehtoa. Erotessa tai toisen kuollessa toinen voi saada toisen omaisuudesta puolet, mutta toisen omaisuus onkin suojattu ja kokonaan hänen.
Eihän siinä mitään, jos kumpikin ottaisi vaan omansa. Mutta mahdollisuus muuhunkin on.
Avioliitossa kaikki ei olekkaan yhteistä
13
1069
Vastaukset
- Morsio
Onko naimisissa olevilla aina kaikki yhteistä? Riippumatta mistä ja koska omaisuus on saatu?
Jos siis ei ole avioehtoa ja tuollaista testamenttia?- Maanmittari
Tuntuu olevan täälä paltallakin yleinen harhaluulo että avioliitossa kaikki on yhteistä. Näin ei todellakaan ole. Avioliitossakin kumpikin puoliso omistaa itse omat tavaransa ja voi niistä aika vapaasti määrätä, kuten myydä tai lahjoittaa ilman puolison suostumusta. Muutamia vallintarajoituksia avioliiton takia tulee mutta ne koskevat vain merkittäviä omaisuuseriä (esim. puolisoiden yhteisen kodin kauppaan tarvitaan aina toisenpuolison suostumus vaikkei tämä kotia omistaisikaan).
Avioliiton päättyessä omaisuus tasataan (jos ei ole ollut avioehtoa) jossa sitten katsotaan että kumpikin lähtee avioliitosta yhtä varakkaina. Jos puolisot ovat olleet yhtä varakkaita niin kumpikaan ei saa toiselta mitään. Muistaakseni ainoa pykälä jolla avioliitossa voi omaisuus muuttua yhteiseksi on se että mikäli ei voida todistaa kumman omistama joku tietty esine on niin se on avioliitossa katsottava yhteiseksi. Käytännössä pykälän arvo on se ettei avioero tai puolison kuolema tilanteissa tarvitse ruveta riitelemään niiden kaikkien pikkutiepehöörien mitä avioliitossa aina kerääntyy, omistusoikeudesta esinekohtaisesti vaan ne voidaan kuitata yhteiseksi. - Taloton
Maanmittari kirjoitti:
Tuntuu olevan täälä paltallakin yleinen harhaluulo että avioliitossa kaikki on yhteistä. Näin ei todellakaan ole. Avioliitossakin kumpikin puoliso omistaa itse omat tavaransa ja voi niistä aika vapaasti määrätä, kuten myydä tai lahjoittaa ilman puolison suostumusta. Muutamia vallintarajoituksia avioliiton takia tulee mutta ne koskevat vain merkittäviä omaisuuseriä (esim. puolisoiden yhteisen kodin kauppaan tarvitaan aina toisenpuolison suostumus vaikkei tämä kotia omistaisikaan).
Avioliiton päättyessä omaisuus tasataan (jos ei ole ollut avioehtoa) jossa sitten katsotaan että kumpikin lähtee avioliitosta yhtä varakkaina. Jos puolisot ovat olleet yhtä varakkaita niin kumpikaan ei saa toiselta mitään. Muistaakseni ainoa pykälä jolla avioliitossa voi omaisuus muuttua yhteiseksi on se että mikäli ei voida todistaa kumman omistama joku tietty esine on niin se on avioliitossa katsottava yhteiseksi. Käytännössä pykälän arvo on se ettei avioero tai puolison kuolema tilanteissa tarvitse ruveta riitelemään niiden kaikkien pikkutiepehöörien mitä avioliitossa aina kerääntyy, omistusoikeudesta esinekohtaisesti vaan ne voidaan kuitata yhteiseksi.Onko niin,että jos toinen omistaa esim.talon tai asunto-osakkeen ja toisella osapuolella ei ole juuri maallista omaisuutta,ja menevät naimisiin ja vaikkapa eroavat vuoden kuluttua,niin asunto menee puoliksi,ja alkuperäinen omistaja joutuu "ostamaan" asuntonsa puoliskon toiseen kertaan.Siis ilman avioahtosopimusta.....
- kuvaan
Taloton kirjoitti:
Onko niin,että jos toinen omistaa esim.talon tai asunto-osakkeen ja toisella osapuolella ei ole juuri maallista omaisuutta,ja menevät naimisiin ja vaikkapa eroavat vuoden kuluttua,niin asunto menee puoliksi,ja alkuperäinen omistaja joutuu "ostamaan" asuntonsa puoliskon toiseen kertaan.Siis ilman avioahtosopimusta.....
Jos avioliitto on kestänyt vain vuoden, niin voidaan sovitella noita omaisuudenjako asioita.
Aina pitää tehdä avioehtosopimus, jos toinen omistaa jo esim. talon tai osakehuoneiston. Avioehto ainakin avioeron varalle. - Maanmittari
Taloton kirjoitti:
Onko niin,että jos toinen omistaa esim.talon tai asunto-osakkeen ja toisella osapuolella ei ole juuri maallista omaisuutta,ja menevät naimisiin ja vaikkapa eroavat vuoden kuluttua,niin asunto menee puoliksi,ja alkuperäinen omistaja joutuu "ostamaan" asuntonsa puoliskon toiseen kertaan.Siis ilman avioahtosopimusta.....
Kuten sanottua avio-oikeuden idea on se että kumpikin puoliso lähtee avioliitosta yhtä varakkaina. Jos näin ei muuten olisi niin rikkaampi maksaa köyhemmälle puolisolle tasinkoa. Tasinko voi maksimissaan olla puolet varakkaamman puolison omaisuudesta. (tapaus jossa köyhempi ei omista mitään)
Ositusta voidaan kuitenkin tuomio-istuimessa sovitella kohtuullisemmaksi. Esimerkiksi jos avioliitto on kestänyt vain lyhyen aikaa tai toinen on todella varakas verrattuna toiseen voidaan ositusta sovitella niin että rikkaamman puolison tulee maksaa vähemmän tasinkoa. Sivuhuomautuksena mainittakoon että ositusta voidaan sovitella myös toiseen suuntaan eli jos puolisoilla on olluta avoehto niin silti ositusta voidaan sovitella niin että silti köyhempi saa tasinkoa, vaikkapa jos kaikki omaisuus on miehen nimissä vaikka sitä on yhteisesti hankittua tai jos nainen on ollut kotiäitinä eikä sen takia ole voinut hankkia omaisuutta vastaavalla tavalla kuin mies ja avioliitto on ollut pitkä. - omistus
Maanmittari kirjoitti:
Tuntuu olevan täälä paltallakin yleinen harhaluulo että avioliitossa kaikki on yhteistä. Näin ei todellakaan ole. Avioliitossakin kumpikin puoliso omistaa itse omat tavaransa ja voi niistä aika vapaasti määrätä, kuten myydä tai lahjoittaa ilman puolison suostumusta. Muutamia vallintarajoituksia avioliiton takia tulee mutta ne koskevat vain merkittäviä omaisuuseriä (esim. puolisoiden yhteisen kodin kauppaan tarvitaan aina toisenpuolison suostumus vaikkei tämä kotia omistaisikaan).
Avioliiton päättyessä omaisuus tasataan (jos ei ole ollut avioehtoa) jossa sitten katsotaan että kumpikin lähtee avioliitosta yhtä varakkaina. Jos puolisot ovat olleet yhtä varakkaita niin kumpikaan ei saa toiselta mitään. Muistaakseni ainoa pykälä jolla avioliitossa voi omaisuus muuttua yhteiseksi on se että mikäli ei voida todistaa kumman omistama joku tietty esine on niin se on avioliitossa katsottava yhteiseksi. Käytännössä pykälän arvo on se ettei avioero tai puolison kuolema tilanteissa tarvitse ruveta riitelemään niiden kaikkien pikkutiepehöörien mitä avioliitossa aina kerääntyy, omistusoikeudesta esinekohtaisesti vaan ne voidaan kuitata yhteiseksi."Avioliitossakin kumpikin puoliso omistaa itse omat tavaransa ja voi niistä aika vapaasti määrätä, kuten myydä tai lahjoittaa ilman puolison suostumusta."
Tämä koskee siis irtaimistoa, joka toisella oli avioliittoon astuttaessa? Muuttuuko se sitten eron tullessa yhteiseksi? Kyselen tätä siksi, että mieheni olisi halunnut jakoon myös irtaimiston, joka minulla oli, kun avioliittoon menimme..ei ole paljon arvoa (paitsi tunnesellaista..) - Morsio
Maanmittari kirjoitti:
Tuntuu olevan täälä paltallakin yleinen harhaluulo että avioliitossa kaikki on yhteistä. Näin ei todellakaan ole. Avioliitossakin kumpikin puoliso omistaa itse omat tavaransa ja voi niistä aika vapaasti määrätä, kuten myydä tai lahjoittaa ilman puolison suostumusta. Muutamia vallintarajoituksia avioliiton takia tulee mutta ne koskevat vain merkittäviä omaisuuseriä (esim. puolisoiden yhteisen kodin kauppaan tarvitaan aina toisenpuolison suostumus vaikkei tämä kotia omistaisikaan).
Avioliiton päättyessä omaisuus tasataan (jos ei ole ollut avioehtoa) jossa sitten katsotaan että kumpikin lähtee avioliitosta yhtä varakkaina. Jos puolisot ovat olleet yhtä varakkaita niin kumpikaan ei saa toiselta mitään. Muistaakseni ainoa pykälä jolla avioliitossa voi omaisuus muuttua yhteiseksi on se että mikäli ei voida todistaa kumman omistama joku tietty esine on niin se on avioliitossa katsottava yhteiseksi. Käytännössä pykälän arvo on se ettei avioero tai puolison kuolema tilanteissa tarvitse ruveta riitelemään niiden kaikkien pikkutiepehöörien mitä avioliitossa aina kerääntyy, omistusoikeudesta esinekohtaisesti vaan ne voidaan kuitata yhteiseksi.Toden totta!
- Tytär
Maanmittari kirjoitti:
Kuten sanottua avio-oikeuden idea on se että kumpikin puoliso lähtee avioliitosta yhtä varakkaina. Jos näin ei muuten olisi niin rikkaampi maksaa köyhemmälle puolisolle tasinkoa. Tasinko voi maksimissaan olla puolet varakkaamman puolison omaisuudesta. (tapaus jossa köyhempi ei omista mitään)
Ositusta voidaan kuitenkin tuomio-istuimessa sovitella kohtuullisemmaksi. Esimerkiksi jos avioliitto on kestänyt vain lyhyen aikaa tai toinen on todella varakas verrattuna toiseen voidaan ositusta sovitella niin että rikkaamman puolison tulee maksaa vähemmän tasinkoa. Sivuhuomautuksena mainittakoon että ositusta voidaan sovitella myös toiseen suuntaan eli jos puolisoilla on olluta avoehto niin silti ositusta voidaan sovitella niin että silti köyhempi saa tasinkoa, vaikkapa jos kaikki omaisuus on miehen nimissä vaikka sitä on yhteisesti hankittua tai jos nainen on ollut kotiäitinä eikä sen takia ole voinut hankkia omaisuutta vastaavalla tavalla kuin mies ja avioliitto on ollut pitkä.Isäni ja äitini on naimisissa. Heillä ei ole avioehtoa. Talo on äitini nimissä. Vaikka isäni on maksanut siitä. Enemmänkin, kun äiti. Äiti peri joskus sen talon ja heidän piti maksaa äidin veljelle hänen osuutensa.
Todisteita siitä, että isä on jotain maksanut ei välttämättä ole. (Näin olen ymmärtänyt)
Eli eron tullenko isäni ei saa talosta mitään? (jos äiti nyt ei vapaaehtoisesti suostu mitään antamaan) Kun se on äidin nimillä ja näin katsoen äidin? Jos heillä on erotessa yhtä paljon omaisuutta? (Isä siis omistaisi jotain muuta)
No tää nyt ei liittynyt varsinaisesti testamenttiin eikä perintöön! - Maanmittari
omistus kirjoitti:
"Avioliitossakin kumpikin puoliso omistaa itse omat tavaransa ja voi niistä aika vapaasti määrätä, kuten myydä tai lahjoittaa ilman puolison suostumusta."
Tämä koskee siis irtaimistoa, joka toisella oli avioliittoon astuttaessa? Muuttuuko se sitten eron tullessa yhteiseksi? Kyselen tätä siksi, että mieheni olisi halunnut jakoon myös irtaimiston, joka minulla oli, kun avioliittoon menimme..ei ole paljon arvoa (paitsi tunnesellaista..)Irtaimisto jonka toinen puoliso on omistanut ennen avioliittoa on aika selvä tapaus. Se on sen puolison omaisuutta jonka se oli ennen avioliittoa. Se ei muutu yhteiseksi ja miehesi ei voi vaatia siitä puolia koska ei omista siitä puolia. Sensijaan ko. irtaimisto pitää ottaa huomioon osituksessa kun tasinkoa lasketaan, sillä jos avioehtoa ei ole niin avio-oikeus koskee koko toisen omaisuutta (paitsi jos testamentilla tai lahjalla on määrätty joku osa avio-oikeuden ulkopuolelle lahjoittajan tai testaattorin tahdosta) oli se ansaittu ennen avioliittoa tai avioliiton aikana.
Jos irtaimistosi on kuitenkin vähäarvoista niin sitten voi olla aika huoleti sillä miehesi voi vaatia irtaimiston ottamista lukuun osituksessa mutta ei voi vaatia sinua jakamaan sitä sillä tasinkoa maksava puoliso voi muistaakseni päättä miten tasingon maksaa eli vaikka rahana jos ei halua luovuttaa omaisuutta, tai jonakin tiettynä omaisuutena jos niin haluaa.
Kuten sanottu niin ainoa tapaus avioliitossa jossa omaisuus voi tulla yhteiseksi on se ettei pystytä todistamaan kuka omistaa sen. Jos jokin irtain esine on ollut sinulla ennen avioliittoa ja esine on yhä se sama niin silloinhan ei pitäisi olla epätietoisuutta kumpi esineen omistaa joten sitä ei tulkita yhteiseksi. - Maanmittari
Tytär kirjoitti:
Isäni ja äitini on naimisissa. Heillä ei ole avioehtoa. Talo on äitini nimissä. Vaikka isäni on maksanut siitä. Enemmänkin, kun äiti. Äiti peri joskus sen talon ja heidän piti maksaa äidin veljelle hänen osuutensa.
Todisteita siitä, että isä on jotain maksanut ei välttämättä ole. (Näin olen ymmärtänyt)
Eli eron tullenko isäni ei saa talosta mitään? (jos äiti nyt ei vapaaehtoisesti suostu mitään antamaan) Kun se on äidin nimillä ja näin katsoen äidin? Jos heillä on erotessa yhtä paljon omaisuutta? (Isä siis omistaisi jotain muuta)
No tää nyt ei liittynyt varsinaisesti testamenttiin eikä perintöön!Kyllä näin on. Jos talo on äitisi nimissä eikä isäsi pystyt todistamaan maksaneensa siitä jotain niin se katsotaan olevan äitisi omaisuutta. Jos isälläsi on muuta omaisuutta tarpeeksi ettei äidin tarvitse maksaa tasinkoa niin isäsi ei todella saa mitään jos äitisi ei halua. Ja jos äitisi haluaa antaa erossa isällesi osan talosta niin silloin se on lahja josta pitää maksaa lahjavero.
Tasinkona siirtynyt omaisuushan sensijaan on verovapaata. - Tytär
Maanmittari kirjoitti:
Kyllä näin on. Jos talo on äitisi nimissä eikä isäsi pystyt todistamaan maksaneensa siitä jotain niin se katsotaan olevan äitisi omaisuutta. Jos isälläsi on muuta omaisuutta tarpeeksi ettei äidin tarvitse maksaa tasinkoa niin isäsi ei todella saa mitään jos äitisi ei halua. Ja jos äitisi haluaa antaa erossa isällesi osan talosta niin silloin se on lahja josta pitää maksaa lahjavero.
Tasinkona siirtynyt omaisuushan sensijaan on verovapaata.Onko mahdollista saada mitään hyvitystä siitä, että isä on maksanut lähes kaikki yhteiset laskut? Sähkön, vedet ym. (Myös ruoan, mutta siitä ei taida olla kuitteja!)
Vai onko se vaan omaa tyhmyyttä ja mikään ei auta? - Tytär
Tytär kirjoitti:
Onko mahdollista saada mitään hyvitystä siitä, että isä on maksanut lähes kaikki yhteiset laskut? Sähkön, vedet ym. (Myös ruoan, mutta siitä ei taida olla kuitteja!)
Vai onko se vaan omaa tyhmyyttä ja mikään ei auta?Lisäyksenä vielä, että hän on myös korjannut asuntoa. Eli tehnyt töitä ja sijoittanut rahaa siihen.
- Lexis
Tytär kirjoitti:
Lisäyksenä vielä, että hän on myös korjannut asuntoa. Eli tehnyt töitä ja sijoittanut rahaa siihen.
Jos isällänne ja äidillänne ei ole avioehtoa, niin kumpikin osapuoli lähtee liitosta yhtä varakkaana. Jos äitinne omistaa talon, hän saa pitää sen, mutta joutuu maksamaan isällenne rahaa niin, että kumpikin saa yhtäpaljon.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Orpo räyhää: kansan on muututtava
Orpon mukaan kansa ei elä kokoomuksen kanssa samassa todellisuudessa, ja sen vuoksi kansan on muututtava. Kas kun ei san2402734- 1011144
Nainen, nyt esitän muutaman skenaarion
Asumme yhdessä ja seurustelemme. 1. On ilta ja olet sohvalla makoilemassa ja räpläät kännykkääsi. Makuuhuoneesta kuulu1231111Oikea kaste on syntisten kaste
Oikea kaste on syntisten kaste. Vain syntisiä tulee kastaa. Itsensä uskoviksi ja vanhurskaiksi julistaneita ei tule ka581005Kristillinen kaste toimitetaan upottamalla veteen - pään valelukaste ei kelpaa
Kristillinen upotuskaste perustuu juutalaiseen puhdistautumiseen, jossa upottaudutaan veden alle kokonaan. Paavali verta1531002Upotuskaste on raamatullisin kaste
Jokainen raamattua lukenut tietää sen. Päivänselvä asia. Vauvalle annettu kaste ei löydy raamatusta.717917- 63851
- 42839
Perussuomalaisten kansanedustajalta erittäin raju puheenvuoro eduskunnassa massamaahanmuuttoa vastaa
https://www.is.fi/politiikka/art-2000012019924.html Hyvä, että perussuomalaiset tuo Suomen kansalle tätä vihervasemmisto238825- 130820