Niin, ... Olen ok parisuhteessa oleva nainen, mutta yksi asia minua vaivaa, siis mieheni seksuaalisuus, tai paremmin aktiivisuus seksia kohtaan. Ed. mieheni oli vastakohta, oli seksia, mutta n 2-3x vko, mutta nykyinen mieheni tarvitsee n 14x vko. En uskalla edes suudella tai halata, koska aina han tulkitsee hellyyden eritavalla kuin mina. Muuten aivan ihana mies, mutta ko. asia on nostanut karvani pystyyn.
Olemme seurustelleet kolme vuotta, josta vuoden asuttu avoliitossa. Onko kohtalontovereita ja miten olette suhtautuneet aktiiviseen mieheen. Olen itsekkin seksuaalinen, mutta minulle riittaisi muutama kerta viikossa. Voiko parisuhde ajautua karille, jos miehen ja naisen seksuaalisuus ei kohtaa toisiaan- tai siis tarpeet ja tyydytys???
Olemme seurustelleet kolme vuotta, josta vuoden asuttu avoliitossa. Onko kohtalontovereita ja miten olette suhtautuneet aktiiviseen mieheen. Olen itsekkin seksuaalinen, mutta minulle riittaisi muutama kerta viikossa. Voiko parisuhde ajautua karille, jos miehen ja naisen seksuaalisuus ei kohtaa toisiaan- tai siis tarpeet ja tyydytys???
Vastaukset 4
Vanhimmat
Parisuhde todentotta voi kariutua jos seskuaaliset tarpeet eivät kohtaa.
Käytännössä se tapahtuu niin, että toisen haluttomuudesta ja toisen ylettömästä himosta kehkeytyy riita. Riitelyn ongelma on se, että asioista ei oikeastaan keskustella, vaan kumpikin osapuoli pyrkii yhä kovenevin sanakääntein ja keinoin oikeuttamaan omaa näkemystään. Lopulta voidaan päätyä siihen tilanteeseen, jossa haluton ei anna, vaikka saattaisi edes pientä halua tunteakin, koska se olisi häviämistä riitelyssä. Vastaavasti halukkaampi osapuoli saattaa turhautua ja hankkia seksinsä sieltä mistä sen sattuu saamaan. Ja sehän taas ei useimmissa parisuhteissa passaa. Pettäminen satuttaa, vaikka kuinka olisi seksiongelmia.
Minulla on siis kokemusta tuosta halukkaamman osassa olemisesta, eikä paljon naurattanut. Asia EI ole niin, että halukkaammalle ainoa ongelma on se, ettei saa. Kyllä siinä painaa sekin kun huomaa kuinka tilanne painaa toista. Kokemuksestani tiedän kuitenkin, että ryhtiliike ei auta. On turha hokea itselleen, että tänään olen maltillinen, tänään kunnioitan hänen vähäisempää haluaan, tänään annan hänen olla rauhassa, tänään en halua... Sillä ei tee mitään muuta kuin kasaa itselleen entistä enemmän paineita.
Monta mutkaa piti elämässä olla, ja monta kertaa tuntea pahaa mieltä, ennen kuin helpotus tuli. En osaa sanoa muuta kuin että aika tuo avun tavalla tai toisella. Ja vaikka ajan kulumisella on merkityksensä, keskustelullakin on paikkansa. Keskustelu vain pitäisi pystyä käymään sellaisessa tilanteessa, jossa ei puhuta siitä että harrastetaanko seksiä nyt. Siksi on ihan hyvä mennä jonnekin perheneuvontaan. Sinne mennään selvittelemään tilannetta ja tuomaan esiin näkökulmia, eikä riitelemään siitä, saako toinen. Paikalla oleva hoitaja tai ohjaaja toimii tarpeen vaatiessa erotuomarina tai ainakin tasailee tunnekouhuja pelkällä läsnäolollaan, ja tuo esiin uusia näkökulmia kuulemansa perusteella.
Onnea ja kärsivällisyyttä matkaan!
Laita sen aamupuuroon joku kerta "jarrua", niin johan tahti hidastuu.
Miehet vaan valittaa että nainen pihtaa eivätkä ajattele, että se ei ole luonnollista naiselle (liika voi aristaa). Nainen ei ajattele seksiä aina. Asian voi käsittää, kun mies ajetteelee olematta ilman seksiä. Yhtä vaikea yhtälö. Eli tehkää yhteisymmärräs ja koittakaa saada tasavertaiseksi toimita!!
Selitys on että miehes haluaa sut paksuksi. Koko ajan. Tee muksu, niin jo halut hiljenee. Pitkäksi aikaa.