Fennomaanien vaatimukset yhdestä yhteisestä kielestä Suomessa ja halu pakko-assimiloida maan rannikko-osien ruotsinkielinen väestö herättivät pelkoa ruotsalaiskansallisessa liikkeessä. Ajateltiin, että ruotsin kieli ja ruotsalainen kulttuuri tuhoutuisi maasta kokonaan. Näitä pelkoja pyrittiin Clas Zilliacuksen mukaan torjumaan ylimielisyydellä: vedottiin viikinkiesi-isiin ja germaaniseen rotuun. Germaanisen rodun ylemmyyteen tarjosi tukea ruotsalaisen August Sohlmanin ja norjalaisen P. A. Munchin kirjoitukset, joiden mukaan suomalaiset olivat mongolien ja tataarien kanssa samaa rotua ja kykenemättömiä luomaan arjalaisen tasoista sivistystä.
Onko ruotsinkielisellä pikkuvähemmistöllämme itsetunto-ongelmia?
haluollaruotsalaisia
1282
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Surusvekojen ongelma on siinä, että VIELÄKIN he elävät tuossa 1800-luvun lopun aatemaailmaasa. Fennopuolella tuollaiset liioittelut ovat loppuneet jo aikaa sitten. Oikeastaan mitään varsinaisia fennoja ei enää olekaan. On vain luonnollisesti suomenmielisiä ja kielivapauden kannattajia.
"Surusvekojen ongelma on siinä, että VIELÄKIN he elävät tuossa 1800-luvun lopun aatemaailmaasa. "
En sanoisi ihan niin. Tämänkin ketjun aloittaja haki panettelulleen vauhtia reippasti yli sadan vuoden takaa. Ja hän ei todellakaan ole "surusveko".
Eikö ota päähän kun AINA on väärässä?
Eiköhän Saksa-Ruotsi jalkapallon loppuvihellyksen jälkeen jo jokaiselle suomalaiselle selvinnyt suomenruotsalainen ajatusmaailma?
Tässäkö syy siihen, että ruotsinkieliset koko ajan väittävät vapaaehtoisen ruotsin olevan rasistinen vaatimus heitä kohtaan. Heidän taustallaan on niin pitkä perinne rasistisia vaatimuksia, että ei ole muuta keinoa käsitellä sitä kuin projisoida se toisiin.
Nykyisin Hbl:n keskusteluissa viitataan dna-tutkimuksiin, joiden avulla suomenruotsalaiset pyrkivät todistelemaan omia rotuteorioitaan, ja jakamaan väestöä idästä ja lännestä tulleisiin. Natsit ja USA:n rotulait eivät menneet ispovanhempia kauemmaksi rotututkimuksissaan, mutta surupuhujat korostavat tuhannen vuoden takaisia asioita. - En usko että he itse tajuavat rasismiaan.
Mutta HBL:n toimittajana olisin huolissani. Vai voiko olla niin, että toimittajat ajattelevat olevan vain hyvä, jos kansa höyryää etnisellä paatoksella, koska se nostaa puolueen äänimäärää?
"Onko ruotsinkielisellä pikkuvähemmistöllämme itsetunto-ongelmia?"
Ei ole. Miten niin?
"Ajateltiin, että ruotsin kieli ja ruotsalainen kulttuuri tuhoutuisi maasta kokonaan."
Eiköhän siinä niin olisi käynyt. Se oli ainakin fennomaanien tarkoitus. Yksi kieli - yksi mieli.
"Näitä pelkoja pyrittiin Clas Zilliacuksen mukaan torjumaan ylimielisyydellä: vedottiin viikinkiesi-isiin ja germaaniseen rotuun."
Höpöhöpö. Vedottiin länsimaalaisuuden ihanteisiin. Vapaus, veljeys ja tasaarvo. Niitä vaalitaan edelleen. Vedottiin toki myös siihen että ruotsinkieliselle rahvaalle tämä olsi ollut sangen vaikeaa. He olisivat saatteneet asettua jopa vastarintaan. Ja kun koko maalla oli paljon suurempi yhteinen uhka (Venäjä), niin voimavarojen huventaminen typeriin kuili-idologisiin riitoihin olisi ollut typerää kaikkien kannalta. Myös fennomaanit hyväksyivät tämän aika nopeasti.
Fennomanioasta tuli siis lopulta vain henkilökohtaisen vakauksen väline. Minulla on samannimisiä, mutta täysin suomenkielisiä pikkupikkuserkkuja. Heidän isoisän isät suomenkielistyivät aatteen palosta aikuisiällään pakottaen lapset ja vaimonsa samaan. Minun esivanhempani kuului veljeskatraassa siihen vähemmistöön joka jatkoi elämää äidinkielellään. Nykyään elän kaksikielisessä perheessä; vaimoni suku on täten rokotettu nettofennomaniaa vastaan ja kaiki muutkin ennakkoluulot ovat tietysti korvattu tiedolla.
Lukisin tämän, jos mielipiteelläsi olisi jotain merkitystä.
"Onko ruotsinkielisellä pikkuvähemmistöllämme itsetunto-ongelmia?"
Ei ole. Miten niin?
Kyllä se otti Ruotsille koville menetettyään kolmanneksen "valtakunnastaan" vuoden 1808-1809 sodissa. Se ei ollut helppoa meidän ruotsinkielisillekään jotka olosuhteiden pakosta joutuivat jäämään Suomeen suomenkielisten keskelle. Sen jälkeenhän ne ruotsalaiset viikintitarut saivat vauhtia kun piti keksiä taruja suuresta menneisyydestä jota ei oikeastaan ollut koskaan ollutkaan. Oli vain juttuja öisin ryöstöretkiä tekevistä rosvokoplista joita nämä kansallisromanttiset kirjailijat kyhäsivät kansien väliin saduiksi. Ja niitä tehtiin ihan nauhatyönä.
Mitä ihmeen pakkoa! Anjalan liiton miehet, Sprengtporten ja Gustav Otto Douglas olivat ihan yhtä vapaaehtoisia maanpettureita mitä Julius Sundblomkin. Maanpetos on svekolla verissä. Pettäähän se jopa riikitkin joihin väittää kuuluvansa.
Vapaus, veljeys ja tasa-arvo on kyllä ihan vaan ranskalaisia ideoita. Gävle-pukki ja juhannusalko on ruotsalaisia ideoita.
Sprengtporten on suomalaisten sankari, vaikka suru olikin. Hän nimittäin petti Ruotsin, ei Suomea. Ilman tuota tekoa suomalaisuus olisi todella heikossa kantimissa.
Riikkien ja surujen vihaamat henkilöt ovat(jostain syystä!) useimmiten suomalaisten etujen ajajia. Kuten Snellmankin.