Olen siis 14-vuotias poika. Minulla on masennusta ja ahdistusta (käyn psykiatrilla, mutta ei ole auttanut tähän asti (puoli vuotta olen käynyt)). Minulla ei ole yhtään kaveria, jota tapaisin vapaa-ajalla. Olen kyllä kavereiden kanssa koulussa, mutta tuntuu että kelläkään ei olisi samoja kiinnostuksenkohteita kun minulla. Ne, joilla on jotain yhteistä on jotenkin muuten tosi outoja minun mielestä (itsekin olen varmaan...) Minua kiusataan koulussa, mutta en halua että siihen puututaan, kun kiusaajia on yli ainakin yli 10... Elämässä ei tunnu olevan mitään kivaa... Olin matkalla Japanissa, mutta nyt taas alkaa koulu ja sama paska. En vain jaksa elämääni. Ainoa hyvä olo tulee matkustelusta ja tavaroiden ostamisesta. Suomen kylmä, pimeä talvi ei auta yhtään. Syön lääkettä ahdistukseen (oksennuskammo, panikoin pahasti mihinkään siihen liittyvästä) ja masennukseen. Ainoa tukeni on kiva perhe ja raha...
Ei jaksa mennä kouluun...
14poika
9345
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Lame shit ya need to get a grip
Aika ikävä tilanne nuorelle miehen alulle. Tiedän että on rankkaa,itselläni oli aikalailla sama tilanne sinun iässä (nyt jo 27v nainen). Kävin psykiatrilla kun koulukin alkoi mennä päin helvettiä, tein tyhmiä asioita ja aloin ryyppäämään mikä pahensi masennustani. Lopetin psykiatrilla käynnin kun psykiatri olisi määrännyt masennuslääkkeet, tyhmä minä. No,minä opin sen verran ettei riehumalla ja tyhmillä teoilla saa mitään, kavereitakaan, vaikka yritin coolisti olla "kova mimmi".. Oikeita kavereita ei ollut yhtään ennen lukiota.
Aloin ajattelemaan sillä tavalla, että jos ei kavereita ole niin ei ole, ei siihen maailma kaadu vaikka olisikin yksinään, tuleepahan koulu hoidettua ainakin kunnolla ilman "häiriötekijöitä", ja niin tulikin. Lukion jälkeen kaveripiiri oli kasvanut ja muutama ystäväkin oli tullut ja sitä rataa sitten enemmän tutustuin ihmisiin jne. Nykyään on laajahko kaveri/ystäväpiiri. Sairastan erittäin vakava-asteista masennusta ja syön kolmea eri lääkettä jatkuvasti. Kävin vuoden psykiatrilla ja lääkkeitä syönyt n.4 vuotta.
Usko vaan kun sanon, että kyllä niitä kavereita alkaa tulemaan ja löytymään vanhemmiten,kun ikää tulee eikä "lähipiiri" (luokkakaverit yms) ole enää lapsia ja lapsellisia. Olet varmasti mukava poika. Usko itseesi äläkä välitä jos toisilla on ympärillään kymmenpäinen joukko kavereita. Kyllä sinä kaverit vielä löydät, et varmasti ole yksinään loppu elämääsi. Etsi vain hyvät puolet itestään olemisessa. Opitpahan ajattelemaan "lauman ulkopuolella" omine aivoinesi! =)
Kaikkea hyvää! Älä vaivu synkkyyteen!
Kiitos tosi paljon, auttoi :) voimia sinnekin!
Me kaikki olemme erilaisia. Muistan itsekkin kärsneeni koulussa juuri sen vuoksi, kun harrastin eri juttuja kuin kaverti ja kyllä minuakin kiusattiin. Ei ole hyvä olla kiusattuna, mutta jos nuo kavereiden jutut eivät ole vain sinun juttuja ja kiinnostuksen aiheita, ei niitä kannata vain kavereiden vuoksi alkaa harrastamaan. No se on hyvä, Jos sinulla hyvä perhe ja pidät matkustamisesta ja teillä on varaa siihen. Voi tavaroitkain osella, mutta jos siitä tulee jokin pako ja kierre niin saataa kääntyä sitten jopa ongelmaksi. Onko kaverit hieman kateellisia jos perheellännen on varallisuutta, saata tavaroita ja voit nähdä maailmaa? Ilmeisesti pelkäät noita kiusaajia ja sen vuoksi et halua että siihen puututaan. Ei kyllä ole hyvä että tuoollinen jakuu. Voitko puhua asiasta kotona? Käy vain edellen terapiassa. Mielen ongelmat tuelvat yleensä pitkän ajan kuluessa ja ei ne ihan hetkessä tule käitellyksi. Ole rehellinen noissa isunnoissa. Yritä avoimesti puhua ihan kaikesta, mikä mieltäsi painaa. Silloin terapeutti psytyy parhaiten auttamaan.
optettele krijoittamaan =))
En usko että kertominen auttaisi, jos haluan kiusauksesta eroon pitäisi vaihtaa koulua :/
kärsneeni= kärsineeni
kaverti=kaverit
tavaroitkain=tavaroitakin
osella=ostella
saataa=saada (?)
perheellännen= perheellänne
saata tavaroita=saada tavaroita
tuoollinen=tuollainen
tuelvat =tulevat
käitellyksi=käsitellyiksi
isunnoissa= istunnoissa
psytyy=pystyy
... eli sait selvää mitä väliä sillä sitten on.
Kun tekin tulette meikäläisen ikään niin voi fysiikka alkaa tremppaamaan. Olen kiitollinen että pystyn vielä näikin hyvin kirjoittamaan. Kyllä niitä vaivoja tulee itekullekin. Tänään morotiikkani on erittäin huonoa. En kerro sitten enempää tästä, mutta ihan typerä en ole ja hallitsen kyllä kirjoittamisen muuten hyvin. Näin koneella kirjoittaminen on erittäin hidasta jos teen sen virheittä.
Vielä sinulle 14-vuotias. Vaihda koulua jos se auttaa ongelmasi ratkaisussa.