ikävä menneitä,

disco jumppa on vieläkin musta ihan hyvää kamaa vaikkakin olen jo eläkeiässä, sitä on helppo tanssia ja muutenkin ihan mukava fiilis tulee sitä kuunnellessa

Niin, totta turiset.
90-luvun musa on jotain aivan mahtavaa!!!
Sun musalinkkis ei ehkä aivan sitä mun genreä ole, mutta ymmärrän pointtis.
Ja se aika oli tosiaan sitä kun ei ollut murheita eikä huolia.
Nykyään tuntuu, että rämpii toisesta suosta toiseen...

mä tiedän vaikka mitä tietä ulos suosta ,mut se ei oo mitään painokelpoista

On se kovaa hommaa,rämpiä päivät päästään suosta suohon. Kyllä siinä elämänkomusta kertyy ja kykenee jopa ottamaan kantaa 90-luvun musaan.Näin on ja PRKL.

Mulla on ikävä 70- ja 80-lukuja, kun oli lapsi ja ei ollut murheista huolta ja musiikki tehtiin taidolla.

:) onneksi radion rinnalle on YouTube, ei aina ehdi tajuta, miten eheyttäviä nostalgisia hetkiä arjen keskellä siellä tulee vietettyä!

Vaikka perheessäni ei musisoitu, löytyi hyvät musiikin kuuntelulaitteet ja niitä oli lapsella myös samanlainen oikeus käyttää. Olen kiitollinen vanhemmilleni myös siitä, että mahdollistivat saman nuoruuteni taloudellisesti epävarmoina aikoina 90-luvun alkupuolella. :) omassa perheessä musiikki elää myös soivina instrumentteina, ja musiikkimaku on hyvin laaja, eikä shitmusiikkiin tarvitse tyytyä

joka vanhoja muistelee, sitä pa..ka tikulla silmään..

mulla ei, ei ole ikävä sitä lapsen sisäistä pelkoa ja pelon ilmapiiriä, missä kasvoin eikä pahemmin koulukiusaajiakaan.....

nrj:llä kin soi ihan jees musaa...

http://www.youtube.com/watch?v=l09AlbyQic4

aloitti uuden elämän, ku lapsi muutti pois himasta, menin kouluun, kolmas ammatti, ja silleen.. eikä sitä pascamusic tarvi kuunnella, maailma on täynnä good music..no okei 90-luvulla tuli monta hyvää bändiä, joita vieläkin renkutan.