Hei,
olen 25-vuotias kohta valmistuva yli(ali)opisto-opiskelija Savosta, joka ei vain osaa tehdä jotakin oikein, tai vastaavasti on sitten vain niin outo ja erilainen.
Minulla on siis paljon kavereita, olen ulospäinsuuntautunut, hymyileva ja aika kovan lapsuuden kokenut (äidillä mielisairaus/alkoholiongelma ja isä aggressiivinen). Tuntuu kuin ihmiset jotenkin karttaisivat minua. Kuulen usein sanottavan suoraan naureskellen, että olen outo ja siksi minun on vaikea olla läheinen kenenkään kanssa. Olen seurustellut muutaman pojan kanssa ja nyttemin seurustelen erään fiksun tytön/naisen kanssa. Minulla ei kuitenkaan ole yhtään ystävää. Nytkin olen yksin kotona tyttöystäväni ollessa reissussa. Kaipaisin kovasti lenkki- tms. seuraa, mutta ei. Pelaan muun muassa salibandyä, lumilautailen, golfaan mutta en löydä ihmisiä, joiden kanssa kaveruudesta tulisi ystävyyttä.
Olen niin oudossa tilanteessa tämän elämäntilanteeni kanssa, etten oikein tiedä mitä ajatella. Äidin tai isänkään luokse en viitsi viikonlopuksi lähteä, kun siellä on epätasapainotila, eikä minkäänlaista turvallisuudentunnetta. Entisiä peli/opiskelukavereita on pitkä liuta, mutta en ole kenenkään kanssa läheinen.. Ainut kenen luokse voisin kuvitella meneväni on entinen poikaystäväni, mutta hän asuu ulkomailla...
Onko ehdotuksia, minne voisin viikonloppuisin suunnata tyttöystäväni päivystellessä toisessa kaupungissa taikka reissatessa sukulaisissa?
Voihan sentään.. :(
No, ehkä tähän sitten oppii.. Mene ja tiedä. Mielummin kai yksin, kuin jossakin jossa ei yhtään sitten koe olevansa yhdessä...
Kirjoitelkaa.
olen 25-vuotias kohta valmistuva yli(ali)opisto-opiskelija Savosta, joka ei vain osaa tehdä jotakin oikein, tai vastaavasti on sitten vain niin outo ja erilainen.
Minulla on siis paljon kavereita, olen ulospäinsuuntautunut, hymyileva ja aika kovan lapsuuden kokenut (äidillä mielisairaus/alkoholiongelma ja isä aggressiivinen). Tuntuu kuin ihmiset jotenkin karttaisivat minua. Kuulen usein sanottavan suoraan naureskellen, että olen outo ja siksi minun on vaikea olla läheinen kenenkään kanssa. Olen seurustellut muutaman pojan kanssa ja nyttemin seurustelen erään fiksun tytön/naisen kanssa. Minulla ei kuitenkaan ole yhtään ystävää. Nytkin olen yksin kotona tyttöystäväni ollessa reissussa. Kaipaisin kovasti lenkki- tms. seuraa, mutta ei. Pelaan muun muassa salibandyä, lumilautailen, golfaan mutta en löydä ihmisiä, joiden kanssa kaveruudesta tulisi ystävyyttä.
Olen niin oudossa tilanteessa tämän elämäntilanteeni kanssa, etten oikein tiedä mitä ajatella. Äidin tai isänkään luokse en viitsi viikonlopuksi lähteä, kun siellä on epätasapainotila, eikä minkäänlaista turvallisuudentunnetta. Entisiä peli/opiskelukavereita on pitkä liuta, mutta en ole kenenkään kanssa läheinen.. Ainut kenen luokse voisin kuvitella meneväni on entinen poikaystäväni, mutta hän asuu ulkomailla...
Onko ehdotuksia, minne voisin viikonloppuisin suunnata tyttöystäväni päivystellessä toisessa kaupungissa taikka reissatessa sukulaisissa?
Voihan sentään.. :(
No, ehkä tähän sitten oppii.. Mene ja tiedä. Mielummin kai yksin, kuin jossakin jossa ei yhtään sitten koe olevansa yhdessä...
Kirjoitelkaa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kokeile vapaaehtoistyötä. Käy vaikka SPR:n ensiapukurssit ja ilmoittaudu vapaaehtoiseksi ensiapuryhmien toimintaan. Tai ystäväpalveluun. Auttamalla muita saat hyvän mielen itsellesi. Tapaamasi erilaisilla elämänkokemuksilla varustetut ihmiset auttavat sinua kehittämään omaa toimintaasi vähemmän "oudoksi".
Tuo outous pitäisi kyllä jotenkin tarkentaa. Eikö sinulla ole iPhonea? ;)
Lenkkiseuraa pitää vaan yrittää pyytää joltakin kaveriltasi. Ensin ollaan kavereita, ja se sitten syvenee ystävyydeksi jos toisen seurassa viettää aikaa ja viihtyy.
Ystävyyttä ensi silmäyksellä on, mutta kaikki hyvä ei näy päällepäin.
Oletetaanko että jokaisella on kavereita?
Jos kaveri löytyy, tällä palstalla luulisi olevan hiljaista...
Tervetuloa kyläilemään , mun viikonloput on kans tylsän yksinäisiä ja itsellä ei ole varaa reissata .
no kuka se ei olisi outo nykypäivänä. ystäviä löytyy kun itse löytää oikeaan paikkaan/seuraan. mutta ne pitää valikoida, ei kaikki ole ystäviä. sulla enemmän harrastuksia kuin mulla ikinä. suosittelen käymistä esim. jossain ihan tyhmässä tapahtumassa you newer know what you meet ) ja onnea