Poliitikkojen asennevammaisuus näyttää huolestuttavasti lisääntyneen. Johtuneeko tämä politiikan viihteellistymisestä tai vallan karkaamisesta EU:lle ja markkinavoimille? Kansalaisen elämä ei ole leikkiä, kansakuntien kohtalot eivät ole leikin asia, kuntalaisten joka päiväinen elämä ei päätöksenteon mitätön sivujuonne.
Päätöksentekijät "leikkivät" vastuullista, mutta kaikesta näkee, että päätösten seurauksia ja vaikutusta tavalliselle kansalaiselle ei edes haluta ajatella. "Pelataan" milloin mitäkin pelejä. Otettakoon esimerkiksi tämä ajankohtainen suunnitteilla oleva kuntauudistus. Vaikka asioita perustellaan kuntalaisten "palvelujen turvaamisella", ei kuntauudistusta kuitenkaan ole lähdetty toteuttamaan asiakaslähtöisesti eli kuntalaisten näkökulmasta lähtien vaan todelliset motiivit näyttävät lähtevän "brysselismistä": kuntarakenne on tehtävä EU-hallinnolle sopivaksi ja sille lojaalien hallituspuolueiden valtapyyteitä palvelevaksi.
Eikö juuri vaaleissa kansan olisi annettava sanoa sanansa kuntauudistuksesta, mutta vaaleihin ollaan menossa kuten useammasta suusta olen kuullut sanottavan "säkki päässä", vailla tietoa, mitä hallitus aikoo tehdä vaalien jälkeen? Veikkaan tämän tarkoittavan, että vaalien jälkeen hallitus aikoo astua kansan varpaille. Yhdenkään suomalaisen elämä ei saisi olla kansasta vieraantuneiden päättäjien tunteettoman leikin kohteena. Sillä äänestäjien pettämistä ja leikkiä heidän kohtaloillaan tämä surullista kyllä näyttää olevan.
Myös kansallisella solidaarisuudella leikitään. Ollaan "solidaarisia" silloin kun itselle sopii tai halutaan kansalaisten toimivan päättäjille ja tuottajille hyödyksi. Oikeaa solidaarisuutta on suosia suomalaista aina ja joka tilanteessa. Epärehellinen maku jää yrittäjästä, joka mielellään edellyttää suomalaisten suosivan tuotteitaan mutta itse työhönotossa suosii ulkomaista halpatyövoimaa; kuten myös päättäjistä, jotka elvyttävät verorahoilla, mutta eivät pidä huolta siitä, että urakat pysyvät suomalaisilla yrityksillä ja suomalaisilla työntekijöillä.
Maassa on paljon muitakin organisaatioita, jotka vaativat omalle kohdalleen solidaarisuutta, mutta eivät ole valmiit myöntämään samaa kanssakansalaisilleen; esimerkkinä voisi mainita kirkon, uskonnolliset yhdyskunnat ja monet muut järjestöt. Veronmaksajilla eikä äänestäjillä ole mitään syytä elättää kyytä povellaan. Antakaamme epäsolidaaristen ainesten hakea rahoituksensa isänniltään.
Päätöksentekijät "leikkivät" vastuullista, mutta kaikesta näkee, että päätösten seurauksia ja vaikutusta tavalliselle kansalaiselle ei edes haluta ajatella. "Pelataan" milloin mitäkin pelejä. Otettakoon esimerkiksi tämä ajankohtainen suunnitteilla oleva kuntauudistus. Vaikka asioita perustellaan kuntalaisten "palvelujen turvaamisella", ei kuntauudistusta kuitenkaan ole lähdetty toteuttamaan asiakaslähtöisesti eli kuntalaisten näkökulmasta lähtien vaan todelliset motiivit näyttävät lähtevän "brysselismistä": kuntarakenne on tehtävä EU-hallinnolle sopivaksi ja sille lojaalien hallituspuolueiden valtapyyteitä palvelevaksi.
Eikö juuri vaaleissa kansan olisi annettava sanoa sanansa kuntauudistuksesta, mutta vaaleihin ollaan menossa kuten useammasta suusta olen kuullut sanottavan "säkki päässä", vailla tietoa, mitä hallitus aikoo tehdä vaalien jälkeen? Veikkaan tämän tarkoittavan, että vaalien jälkeen hallitus aikoo astua kansan varpaille. Yhdenkään suomalaisen elämä ei saisi olla kansasta vieraantuneiden päättäjien tunteettoman leikin kohteena. Sillä äänestäjien pettämistä ja leikkiä heidän kohtaloillaan tämä surullista kyllä näyttää olevan.
Myös kansallisella solidaarisuudella leikitään. Ollaan "solidaarisia" silloin kun itselle sopii tai halutaan kansalaisten toimivan päättäjille ja tuottajille hyödyksi. Oikeaa solidaarisuutta on suosia suomalaista aina ja joka tilanteessa. Epärehellinen maku jää yrittäjästä, joka mielellään edellyttää suomalaisten suosivan tuotteitaan mutta itse työhönotossa suosii ulkomaista halpatyövoimaa; kuten myös päättäjistä, jotka elvyttävät verorahoilla, mutta eivät pidä huolta siitä, että urakat pysyvät suomalaisilla yrityksillä ja suomalaisilla työntekijöillä.
Maassa on paljon muitakin organisaatioita, jotka vaativat omalle kohdalleen solidaarisuutta, mutta eivät ole valmiit myöntämään samaa kanssakansalaisilleen; esimerkkinä voisi mainita kirkon, uskonnolliset yhdyskunnat ja monet muut järjestöt. Veronmaksajilla eikä äänestäjillä ole mitään syytä elättää kyytä povellaan. Antakaamme epäsolidaaristen ainesten hakea rahoituksensa isänniltään.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mielestäni kirjoituksesi on loistava varoitus kaikille siitä mitä on Keskustalaisuus ja miksi keskustaisia ehdokkaita ei tule äänestää. Keskstalaisuus ja Perussuomalaisuus näytävätkin kumpuvan samasta nurkkakuntaisuudesta ja vanhoillisuudesta.
Kirjoituksesi perustella keskustalaiselle sana "solidaarisuus" merkitsee nurkkakuntaisuutta ja ahdasmieleisyytä sekä lähimmäisten suosimista tilanteessa kuin tilanteessa sekä muiden perusteetonta hyljeksintää kun meille muille sana "solidaarisuus" merkitsee koko maailman yhteisvastuullisuutta ja kaikkien huomioon ottamista.
Ollaan sitä niin maailmankansalaista, niin maailmankansalaista. Maailmankansalaisten sopii mennä vaihteeksi rokottamaan muiden kuin Suomen sosiaaliturvaa. Yhteisvastuullisuus kun taitaa päteä vain Suomen rajojen sisäpuolella!
Keskustalaisia aatteita vuonna 2012...
Mun ei sentään tartte nakuilemalla hakea huomiota mielipiteilleni kuten eräiden "kettutyttöjen".
Ei SE ole EU:n vaatimus. Se on Kotimaisten Kokoomuksen ja Demareiden vaatimus. Eli ihan kotikutoinen vallAN UUDELLEENJAKO HARJOITUS.
MInäkään en tuosta EU:sta paljon perusta mutta ei tätä harkjoitusta tarvitse kuitenkaan EU:n syyjksi laittaa.
Syyt on Ihan Kotikutoisen vallanhimon aiheuttama. Kun ei omalla politiikalla pärjää pitää alkaa rajoja muttamaan että saa lisää valtaa.
Ihan kuin Niinistö, kun ei saanut maatalousmaata ostettua sijoiutusmielessä itselleen niin muutatti ministerinä lain joka mahdollisti Niinistön sijoittamisen metsämaahan.
Ei nyt aleta saivartelemaan. Voisimme sopia, että Kataisen ja Urpilaisen ajama keskittämispolitiikka palvelee sekä mainittujen puolueiden oman vallan pönkittämistä että myös pro eurooppa -politiikan mukaista maksu- ja jeesmiehen roolia. En näe mainittujen näkökulmien välillä ristiriitaa ja ehkäpä toista ei olisi tullut ilman toista?
Valta on karannut markkinavoimille. Tämä pitää kyllä paikkansa, mutta markkinataloudenhan nimiin monet ovat vannoneet erityisesti sen jälkeen, kun sosialismi kuoli ja kuopattiin. Eu edustaa tässä yhtälössä sääntelyä, joka on edes jonkinlainen vastavoima markkinavoimille.
Kuntauudistusta motivoi kaksi asiaa. Toinen on tarve pitkällä aikavälillä järkevöittää alueellista suunnittelua ja saada sitä kautta aikaan tehokkuushyötyjä. Toinen motiivi on turvata hyvinvointipalvelut kaikille ihmisille mahdollisimman tasavertaisesti. Nykyisellä kuntarakenteellahan kuntien mahdollisuudet tähän on repeämässä täysin hajalleen. Pystyyn lahoavat kunnat joutuisivat nostamaan veroastettaan lähemmäs 30 %:a, kun Espoon tapainen menestyskunta pärjää siellä 18 %:n pinnassa. EU:lla ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä. Joillakin on vainoharha tästä EUsta ja se halutaan sotkea kaiken maailman asioihin, joissa sillä ei ole osaa eikä arpaa.
Muuten markkinatalous kyllä vie ja poliitikot vikisevät. Markkinatalouteen ei kuulu kotimaisen suosiminen. Päinvastoin. Pitää suosia hinta-/laatusuhteeltaan parasta olipa se kotimaista tai ulkomaista. Se tuottaa markkinatalouden kannalta parhaan mahdollisen työnjaon. Protekstioninismi on markkinatalouden toimivuuden näkökulmasta ihan yhtä paha asia kuin sosialismi. Jos meidän suomalaisten vientikohdemaat alkaisivat suosia kotimaista, se olisi olisi melkoinen kuolinisku meille suomalaisille. Taantuisimme pian jonnnekin Valko-Venäjän tasolle.
Työrintamalla suomalainen sairaanhoitaja hakeutuu töihin Norjaan, Saksaan ja Englantiin, koska siellä suomalaiselle työlle maksetaan parempi korvaus kuin Suomessa tältä osin. Me taas otamme tilalle, venäläisiä, virolaisia, thaimaalaisia ja filippiiniläisiä sairaanhoitajia. Tilannetta ei edes muuttanut Kokoomuksen vaalilupaus järjestää naisvaltaisille koulutetuille aloille enemmän liksaa.
Solidaarisuus sopii myös huonosti markkinatalouteen. Ammattiliitot voivat harjoittaa solidaarisuutta, koska ne eivät ole sitoutuneet markkintalouden puolustajiksi. Markkinataloudet osapuolet eli yritykset eivät voi näin tehdä, koska niillä ei ole varaa siihen. Eivät siihen kykene edes kepukunnat. Rääkkylä on esimerkki kunnasta, joka on ulkoistanut kaiken mahdollisen solidaarisuudesta viis veisaten.
Jos haluat taistella vapaata markkintaloutta vastaan, kohteesi menee kovasti ohi, jos uskot EUn olevan tässä markkinavoimien ylin käskynhaltija. Ei ole. Markkinavoimille EU on arvaamaton uhka erityisesti nyt, kun ratkotaan euromaiden velkaongelmia. Talousliberaalit toimisivat nimittäin kaikkein mieluiten sellaisessa ympäristössä, missä ei ole mitään EUta eikä valtioita rajaamassa niiden toimintaa.
Ensiksi pitää todeta, etteivät nappikauppiaat ole markkinavoimia, jotka ovat vallan anastaneet. Olet valmis kyllä myöntämään vallan karanneet näille "kasvotomille" voimille. Minä nyt annan niille kasvot: suurpääoma, minkä muodostavat finanssipiirit ja kansainväliset suuryhtiöt. EU on edellä mainittujen luomus ja työkalu, jolla omaisuudet haalitaan harvojen käsiin. EU on suurista puheistaan huolimatta maailmanhistorian suurin kilpailunrajoittaja; sillä on selkeä visio keiden haltuun Euroopan laajuiset markkinat annetaan. Isojen annetaan syödä pienet ja siinä jopa avustetaan. Isoja tuetaan, jotta niistä tulisi entistä isompia; isot pelastetaan jotta niistä tulisi entistä isompia ja rakennetaan järjestelmää joka takaisi voitot ikuisesti ilman riskejä. EU:lle on rakennettu näennäisdemokraattiset päätäntäelimet lavasteeksi, mutta todellinen valta on koorporaatioita palvelevilla byrokraatteilla. Kaikki tiet vievät Roomaan ja kaikki rahavirrat Brysseliin (laajasti ymmärrettynä New York, Lontoo, Pariisi).
EU on kyllä erittäinkin suuri kilpailunrajoittaja, mutta ei siinä mielessä mitä väität. EU rajoittaa kaikilla mahdollisilla tavoilla maatalouden je sitä kautta elintarviketeollisuuden kilpailua. EU on erittäin korostetusti maatalousunioni. Tässä kohdin ei tarvitse kuin vilkaista EUn budejttimenoja. Puolet menee maatalouden tukemiseen.
EUn suuri heikkous on puolestaan ollut siinä, ettei se ole siirtänyt toimintansa painopistettä tutkimuksen ja uusien innovaatioiden tuotekehittelyn tukemiseen, kun maatalous on vienyt kaikki pelimerkit. Kun kirjoitat monikansallisten yhtiöiden tukemisesta, oikea osoite on Yhdysvaltojen hallitus ja erityisesti se tätä nykyistä edeltänyt. Kun panet EUn tilalle USA, kirjoituksesi sisältöä on aika vaikea kiistää. EU on ollut tässä suhtessa erittäin heikko toimija, edellä mainitussa tutkimuksen ym. laiminlyömisessä jopa luvattoman heikko.
Hieman huvittavalta kuulostaa väitteesi, että todellinen valta on korporaatioita palvelevilla byrokraateilla. Kun tiedetään, että näistä byrokraateista kepulainen talouskomissaari Olli Rehn on tällä haavaa noussut jopa tärkeimmäksi EU-byrokraatiksi, niin voitaneen siis sanoa, että ensin meidän Matti ja nyt teidän Olli tukevat kaikkein innokkaimmin näitä kapitalistisia suurpääoman monikansallisia korporaatioita. Heh heh - voi teitä kepulaisia.
Olen pitkälti samaa mieltä, mitä toteat EU:n maatalouspolitiikasta - ja myös, mitä kirjoitat USA:sta: EU on pitkälti USA:n talous- , kauppa- ja ulkopolitiikan jatke. Sen huomasi erityisen selvästi USA:n finanssikriisin aikana. Euroopan keskuspankki toteutti kirjaimellisesti USA:n määrittelemää linjaa (Outoa on myös euroon kuulumattoman Britannian mukana olo määrittelemässä euroon kuuluvien maiden linjaa, vaikka koskaan Britannia ei ole velvoitettu osallistumaan minkäänmoisiin "talkoisiiin"). Myös ulkopoliittisesti linja on ollut myötäilevä. Näitä ei muuta se, että muutamasta kahdenkeskisestä asiasta on keskenään kinasteltu.
Sananvalintani EU:n byrokraateista oli nähtävästi huono. Todellinen valta on länsimaisella talouseliitillä, jonka juoksupoikina eu-byrokraatit toimivat. Eu-byrokraattien valta on kuitenkin ylitse eu-parlamentin ja kansallisten parlamenttien. Mulla ja Rehnillä ei ole mitään tekemistä toistemme kanssa. Vastaamme molemmat omista ajatuksistamme ja tekemisistämme.
Menovinkit viikonlopuksi:
1. Tuokko-259 Pe 26.10. klo 15-19 käytettävissä Ratsutori, Leppävaara
2. Tuokko-259 La 27.10. klo 9-15 käytettävissä Lippulaiva, Espoonlahti
3. Tuokko-259 Su 28.10. klo 9-20 käytettävissä äänestyslippuja täytettäessä, Espoo