Palstaa lukiessa olen yhä enemmän vakuuttunut siitä, että pohjoismaiset purret ovat laadultaan ylivertaisia. Vaikka puoliammattilainen tai ammattilainen olisi ollut tekemässä ensimmäisiä veneitään ja koko sarjaksi jäisi muutama/ muutama kymmenen/sata on pohjoismainen laatu loistava.
Samaa ei voi sanoa eurooppalaisista sarjatuotantoveneistä. On hyvin uskottavaa, että Bava ja Bene sekä muut tehtailevat veneitään huonoilla käsinlaminoiduilla laminaateilla ilman ammattitaitoa eivätkä ymmärrä esim. pohjatukkien ja kölinaluspulttien rakenteesta ja lujuuksista juuri mitään. Sen kuin vain tehtailevat veneitään monta sataa tai tuhatta per malli.
Samaa ei voi sanoa eurooppalaisista sarjatuotantoveneistä. On hyvin uskottavaa, että Bava ja Bene sekä muut tehtailevat veneitään huonoilla käsinlaminoiduilla laminaateilla ilman ammattitaitoa eivätkä ymmärrä esim. pohjatukkien ja kölinaluspulttien rakenteesta ja lujuuksista juuri mitään. Sen kuin vain tehtailevat veneitään monta sataa tai tuhatta per malli.
Vastaukset 192
Vanhimmat
Näin on!
Ja kun ei mistään mitään ymmärrä, joutuu käyttämään kaiken maailman tietokoneohjelmia suunnitteluun ja robotteja rakentamiseen.
Ei sillä lailla tule kuin sutta ja sekundaa.
Toista on suomalainen ammattimies, jolla on lujuuslaskelmat selkäytimessä ja joka osaa vaikka piirtää veneen samalla kun rakentaa sen.
Paljon enempi luotan häneen kuin johonkin massatuotantoon. Sama juttu kuin japanilaisten autojen kanssa. Jo 70-luvulla kuka tahansa suomalainen automies tiesi, että ne ovat ruostuvia riisikuppeja. Tyhmät ihmiset vain edelleen ostavat niitä, kun eivät paremmasta ymmärrä.
Jepp. Muistan kun naapurin pihalle ilmestyi 60-luvulla (66?) ensimmäistä maahan tuotavaa mallia oleva Datsun Bluebird. Muut äijät totesivat, että "tuo ei tule yleistymään"...
Teilläpä on omituinen käsitys veneen rakennuksesta. Veneen suunnittelija suunnittelee veneen. Hän osaa laskea rikistä tulevat kuormat, materiaalivahvuudet, helojen mitoitukset jne. Suunnittelijan ei välttämättä tarvitse tietää, toteuttaako suunnitelman käsityöläinen vai robotti.
Sitten joku rakentaa veneen. Jos valmistaja on joku yksittäinen ammattimies, hän katsoo piirustuksista suunnitelmat, rakentaa niiden mukaan, istuu välillä alas ja miettii, olisiko suunnitelmien jossain kohdassa joku virhe, tai voisiko jonkun kohdan tehdä paremmin, jotta rakenteesta tulisi parempi. Jos jossain kohdassa huomataan, vaikka että hartsi on huonolaatuista, voidaan kohta tehdä uudestaan. Istuskelu maksaa, käsin tehtävä työ on hitaampaa kuin robotin tekemä työ.
Venetehtaassa robotit lukee suunnitelmia ja tekee tarkalleen niiden mukaisia laminointeja. Puuosat tehdään toisessa tehtaassa ja ne on tarkasti mittojen mukaisia. Missään vaiheessa ei kenelläkään ole aikaa istua alas ja miettiä, saisiko jonkun kohdan tehtyä paremmin toisella tavalla. Jos sisustuksessa jää vaikka onkalo jonnekin, sinne ei tehdä ylimääräistä kaappia, jos sitä ei ole suunnitelmissa. Jos jossain kohtaa on vaikkapa pieni vika hartsissa, kyse on kuitenkin vain yhdestä veneestä, ja se ei vaikuta tehtaan kokonaisuuteen. Mutta se voi olla juuri sinun veneesi!
Eräälläkin suomalaisveistämöllä tehtiin kolme venettä käsin.
Ensimmäinen onnistui kerralla upeasti, mutta kahdessa muussa havaittiin puutteita.
Toinen laminoitiin kokonaan uudelleen, koska sisustuksen rakentamisen yhteydessä löytyi homepilkku puusepän eväsleivästä.
Toisesta irrotettiin käsin vain neljä laminaattikerrosta, koska laminointilokiin ei ollut kirjattu niiden telauskertojen määrää luotettavasti. Irrotusmenetelmät sovellettiin Vatikaanin sistiiniläiskappelin freskojen restaurointimenetelmistä, ja laminointikerrosten korvaamiseen kuluikin kaikkiaan lähes puoli vuotta.
Lopputuloksena oli kuitenkin kolme huippuvenettä.
Onko Suomessa todella niin idiootteja, että saavat tällaista tekstiä aikaan. Vai onko kyseessä joku google-käännös?
Suunnittelussa on kuitenkin se suuri ero. Saksalaisessa Yacht-lehdessä oli hiljattain artikkelisarja uuden Bavaria-mallin synnystä. Suunnitteluun osallistui lukuisia henkilöitä, veneen sisustuksesta ja kannesta tehtiin lastulevymallit, joilla kokeiltiin/optimointiin toimivuutta ja lopuksi prototyypille tehtiin kallistuskokeet ja koepurjehdukset ennen hyväksyntää tuotantoon. Koko projekti kesti n. vuoden.
Tuollaiseen ei ole pienintäkään mahdollisuutta pienellä veistämöllä. Suunnittelijalla ei ole varaa käyttää montaa viikkoa suunnitteluun (esimerkiksi Inferno 29:n piirrustukset tulivat kaksi viikkoa tilauksesta!), koska pienistä sarjoista ei ole paljoa provikoita tulossa eikä pienveistämöllä ole varaa maksaa suuria summia etukäteen. Poikkeuksena tästä varmaankin veistämöt, joissa suunnittelija on omistajana (esim. X).
Tämä tietysti johtaa siihen, että suunnitteluvaiheessa ei pienveistämön vene ole valmis, vaan monet yksityiskohdat jäävät tekijän vastuulle. Tuleeko sitten näistä yksityiskohdista parempia suunnittelijan vai tekijän suunnittelemana riippuu heistä, tavoitteista ja budjetista.
Hyvin sanottu!
Taloudellinen tulos tehdään pitkillä sarjoilla, jolloin rahaa riittää kunnon suunnitteluunkin.
Pitkä sarja tarkoittaa myös, että tyyppiviat tulevat valmistajalle kalliiksi. Siksi niitä esim. Bavarioissa ole juuri lainkaan.
Suomalaisveneessä tyyppivika ei merkitse valmistajalle mitään, koska asiakas on jo ostaessaan tuplahintaisen veneen sitoutunut siihen ja kestää mitä vain. Paradoksaalisesti asiakas sekä maksaa paljon että kantaa itse riskin veistämön toiminnasta. FG:n konkurssi on tästä hyvä esimerkki. Hommassa on lahkolaisuuden piirteitä.
Bavarian ostaja on vaativampi ja vaihtaa merkkiä herkemmin. Siksikin häntä on palveltava hyvin. Bavarian ja asiakkaan suhde ei myöskään ole insestinen, vaan ihan normaalia kauppaa.
Google kirjoitetaan isolla alkukirjaimella.
Kova on sinulla luottamus siihen, että ammattimieskään rupeaisi tuumailemaan omiaan. Kyllä se todennäköisesti tekee ihan niinkuin pahveissa lukee. Eli kuten käsketty on.
Ainoa ongelma Suomen osalta on maahantuojan täydellinen osaamattomuus jälkimarkkinoinnissa. Hän onneton luuli säästävänsä huonolla palvelulla.
Tämä ongelma poistuu pian.
Bavarian myynti kasvaa Suomessa sellaista vauhtia, että veistämö alkaa pian kilpailuttaa maahantuontia ja tietyin edellytyksin osallistua siihen myös itse.
Maahantuojan palveluongelmat nopean kasvun vaiheessa ovat tyypillisiä. Ahneus tulee kuvaan, kun liikevaihto lähtee kasvuun.
Bavarian myyntikö kasvussa?
Ja kaikesta suunnittelusta huolimatta tekivät kannen, jossa ei ole kengän leveyttä sivukannella istumalaatikon kohdalla. Se nyt on kyllä toistunut mallista toiseen. En osaa sanoa uusimmista, mutta vanhemmissa Bavarioissa on kyllä onnistuttu tekemään varsin epäkäytännöllisiä ratkaisuja niukalla mitoituksella sinänsä erittäin tilavaan salonkiin. Siinä kun olisi ollut tilaa parempaankin. Ja toisaalta niinkin pieneen sarjaan kuin FG43 jäi, oli senkin sisustuksesta oleellinen osa tehty lastulevymalliksi.
Yhden veneen sarjaa rakentaneena tiedän kyllä miten paljon siinä on sitä tuumaustuntia ja kokeilemista pahvin ja lastulevyn kanssa. Voihan olla, että joku tekee sen suoraan suunnittelijan luonnosten mukaan, mutta silloin ei ainakaan laatuveneestä puhuta. Tuskinpa edes Inferno 26:n suunnitelmat aivan nollapisteestä lähtien tulivat kahdessa viikossa, eikä siinä ole paljoa sisustusta suunniteltavana. Eikä toisaalta tuotanto ole oikein missään määrin sidottu siihen, mitä ensimmäiset kappaleet ovat. Virheitä voi erittäin joustavasti korjata vaikka heti seuraavaan yksilöön verrattuna koko tuotantolinjan säätämiseen venetehtaalla.
En ole varma, mistä malleista puhut, mutta minun käymissäni Bavarioissa on kyllä ollut tarpeeksi kengälle tilaa istumalaatikon luona eli kulku keulalle ja keulalta onnistuu. Eihän sitä kengänleveyttä tarvitsekaan olla kuin sprayhoodin vieressä.
Detalji, mutta jostain syystä viime aikoina näkynyt useassa kirjoituksessa väite jalansijan puuttumisesta. Aika monissa veneissä on sivukansi hyvin kapea tai suorastaan puuttuu kokonaan sitlooran vieressä eikä siitä ole mitää ongelmaa.
Bavaria ei toki ole ainoa merkki, jossa sisätilavuutta on maksimoitu typistämällä sivukannet onnettomiksi. Sehän on yleinen ominaisuus nykycruisereissa. Istumalaatikosta saisi silti munun mielestäni pystyä astumaan kannelle muustakin kohtaa kuin etureunasta, vaikkapa poijuköyttä irrottamaan. Kengänleveys on ehdoton minimi, mieluumminen kengän pituus. Sivukannella saisi muutenkin olla enemmän tilaa kuin useimmissa tarjolla. Minä ainakin viihdyn veneellä ollessa ulkona sään salliessa.
Etsiskelin syksyllä venettä ja kävin katsomasa kahta Bavaria 36 ja yhtä 37. Kaikissa oli sama tyyppivika, ankkuriboksin välikanne väliainevaneri oli mädäntynyt loppuun 4-6 vuodessa. Käsittämätön rakenne, sandwich- välikansi oli toisesta päästä laminoimatta ja maalattu tehtaalla ilmeisesti topparilla. Kaikissa seisoi ankkuriboksissa myös vesi. 37:sta irrotin keulapiikistä verhousvanerin joka oli takapuoleltaan homeessa, homebava. 37:ssa kansi notkui, 36 ei ollut samaa ominaisuutta. En päätynyt Bavaan, nyt hankkimastani 6 v veneestäkin on tarkemmin tutkiessa löytynyt siitäkin muutamia lapsuksia. Mutta ei olut kyllä ihan valmis syksyllä poismyymäni 30 v laatuskandikaan. Kuten ei naapurin 5 v FG.
Toivottavasti Bava suunnittelijat oppivat myös kölin kiinnityksen paremmin kuin niissä surullisen kuuluisissa Match sarjan veneissä joiden valmistus sitten nopeasti lopetettiin kun ei kukaan enää uskaltanut niitä ostaa. Mikähän siinä projektissa meni pieleen jos sitä kerran vuosi oikein "suuniteltiin"
Bavaria on valinnut mahdollisimman halvan, kuitenkin luotettavan veneen strategian. Se tarkoittaa, että sen kate venettä kohti jää pienemmäksi kuin valmistajalla, joka on valinnut kalliin laatuveneen strategian, joka on tätä nykyä kaikkien suomalaisveistämöiden strategia. Halvassa strategiassa on tärkeää säästää kaikesta, myös suunnittelusta, koska itse lopputuote on pakostakin samantasoinen kuin kilpailijoilla, joilla on samat hintapaineet. Ostopäätös Bavarian kohdalla tehdään etupäässä hinnan, ei laadun perusteella. Jos suunnitteluratkaisuilla säästetään rahaa tuotannossa jättämällä hankalia yksityiskohtia pois, on tietysti kannattavaa suunnitella enemmän.
Bavarialle tulee kalliiksi, jos heidän syksyn trendin mukainen veneensä tulee muutamaa kuukautta myöhemmin markkinoille kuin kilpailijoiden vastaavat veneet. Se on suora tulonmenetys, kun monet ehtivät jo ostaa kilpailijan veneen. Heillä täytyy olla aina vastaus Jeanneaulle tietyillä tärkeillä messuilla, joissa on alan media paikalla. En tiedä, mutta veikkaan, ettei siellä välttämättä ole aikaa optimoida niin paljoa sitä ensimmäistäkään pahvimallia. Se riittää, ettei se ole huonompi kuin Jeanneaun vastaava.
Kalliissa veneessä täytyy panostaa enemmän suunnitteluun, se on juuri se, mistä maksetaan. On yksilöllisiä ratkaisuja, isommat varmuuskertoimet, enemmän pieniä kalliita yksityiskohtia ja täytyy myös olla isompi ero veneen marginaalikustannuksissa ja veneen hinnassa, koska kiinteät kulut tehdasta ja venesarjaa kohti jakaantuvat vähemmille veneille.
Saahan sen poijuköyden irti sitloodasta käsin, ja sitä paremmin, mitä kapeampi väli on mantookin ja istumalaatikon välillä. Muutenkin se väli on hukkatilaa myös ulkonaoleskelun kannalta, se on pois istumalaatikon tilasta eli oleskelutilasta.
No ei se kyllä noin mene!
Bavariamalleja tehdään kai lähes poikkeuksetta yli 1000 kpl/malli. Otetaan vaikkapa esimerkiksi vaikkapa Bavaria 32. Sen veroton hinta on 54 k€. Jos veneen hinnasta vaikkapa 2 % on suunnittelun osuus, on suunnitteluun varaa käyttää yli 1 M€. FG33:n veroton hinta oli alussa alle 80 k€ ja lopussa ehkä 120 k€, sanotaan keskimäärin 100 k€. Tehtiinkö FG33:sta edes 100 kpl? Sadalla laskien tuosta tulisi 10% myyntihannasta, mutta samalla pitää muistaa, että useita FG-malleja on myyty vain muutama kymmenen, jolloin osuus olisi jo aivan kohtuuton.
Sitten pitää vielä huomioida, että Bavaria tekee ne ~1000 venettä 2-3 vuodessa. FG:llä 100 syntyy parhaimmillaankin 10 vuodessa. Eli suunnittelukustannukselle ei joudu maksamaan korkoja pitkää aikaa.
Kun vielä huomio sen, että Bavaria liikevaihto on yli 200 M€ vs. FG:n muutama M€ (taisi olla alle 2 kun 33 suunniteltiin), on aika selvää, että Bavaria voi oikeasti laittaa 1 M€/venemalli, mutta FG ei voinut. Ehkä FG laittoi 43:n kohdalla tunnetuin seurauksin?
Jos ottaa FG:n tilalle FF:n, voi heti huomata, että liikevaihtokaan ei ole 1 M€, joten kolmen mallin suunnitteluun ei ole taatusti pantu läheskään tuollaisia rahoja.
Toiselta kantilta laskien: Kamu on suunnitellut nuo kaikki ja Saaret + samaan aikaan moottoriveneitä. Kamu tekee lähes kaiken itse ja hänen suunnittelutoimistonsa liikevaihto on alle 100 k€. Pelkkiä purjeveneitä on tullut enemmän kuin yksi vuodessa. 1 M€ elättäisi hänen toimistonsa 11 vuotta!
Summana voisi arvioda, että kotimaiset veistämöt käyttävät alle 100 k€/venemalli suunnitteluun ja Bavaria saattaa hyvinkin käyttää (tai maksaa royalteina) 1 M€/venemalli.
Sama toistuu vaikkapa muottisarjan teossa. Tuo on merkittävä osuus hinnasta piensarjoissa, mutta mitätön 1000 sarjassa.
Suuret varmuuskertoimet, jos sellaisia on piensarjoissa, tuskin ovat tarkan suunnittelun tulos. Paremminkin päinvastoin eli suunnitellaan nyrkkisäännöillä, joilla tulee väkisin suuri ja epätasainen varmuuskerroin. Suurilla varmuuskertoimilla ei saa kevyitä veneitä, kuten FF.
Tässä voisi toimia vertaus automaailmaan. Vanhat autot suunniteltiin nyrkkisäännöillä ja varmuuskeroimet olivat suuria. Nykyään suunnitellaan FEMillä hyvinkin tarkasti. Lopputuloksen uudet autot ovat huomattavasti kolariturvallisempia kuin vanhat. Toisaalta uusiin tulee helpommin lommoja.
luulisi noilla suunnitteluresursseilla saavan edes kohtuullisen näköisiä veneitä. on meinaan b:t sen verran kamalia. uusin 33 näytti jo hieman paremmalta, muttei kauneudesta voi vieläkään puhua. kun siihen lisää sisustuksen pelkistämisen sekä heikon näköiset ratkaisut monissa kohtiin. miksi esim. levanki on täytynyt korvata kiinteällä jaluskiinnityksellä? Ei ole edes yritystä tehdä Purjevenettä.
Miksi valitsisin älvsbytalon, jos rahaa on yksilölliseen arkkitehdin suunnittelemaan ja ammattikirvesmiehen tekemään omakotitaloon..
Kaikille bavariat kun kerran halvalla saa..
Ei suunnittelukustannuksia noinkaan voi laskea. Ensinnäkin, huomattava osa Bavarian suunnittelukustannuksista menee takuuvarmasti tuotannon suunnitteluun ja rakenteiden suunnitteluun tuotantoystävällisiksi. Sillä puolellahan on todella iso merkitys, kun tehdään ne 1000 venettä. Toisaalta FG:n tai FF:n suunnittelusta jää huomattava osa tuotantokustannusten puolelle, koska paljon yksityiskohtia ratkaistaan vasta siellä.
Bavarian myynti sakkaa tosi pahasti koska talous sakkaa koko Euroopassa. Halpakaan ei ole enää halpaa.
En laskenutkaan mitä suunnittelukustannukset ovat, vaan mitä ne voisivat olla. Tietysti rakenteet pitää suunnitella tuotantoystävällisiksi, myös piensarjoja tehdessä. Piensarjoissa ei tietysti tarvitse miettiä robottien ohjaamista jne.
En minäkään. Laskin vain, miten ne kustannukset jakaantuvat eri tarkoituksiin.
Piensarjassa tuotanto ystävllinen tarkoittaa aivan muuta kuin miettiminen, mitä kaikkea voi teettää robotilla.
Eiköhän ne ole oppineet, vai oletko kuullut erityisistä ongelmista sen jälkeen?
Joo, olet varmaan oikeassa siinä, että suunnitteluun käytetään enemmän rahaa Bavarialla. Bavarialla on tavoitteena pitää yksittäisen veneen hinta alhaisena. Luulisin, että suunnittelussa käytetään paljon aikaa kulujen pienentämiseen, eli kussakin kohdassa valitaan kompromisseista halvin. Bavarialla suunnitellaan tarkasti halpa vene, kun taas laatuveistämöllä halvemmalla kallis vene. Se veneen halpuus kai syntyy halvemmista materiaaleista, yksinkertaisemmin valmistettavista valmisosista kuten sisustus ja kevyemmästä heloituksesta ja sisarveneiden samanlaisuudesta. Kalliit veistämöt tekevät vaikka omanlaisen kölin tilaajan toiveiden mukaan, mutta Bavarialla kustannus on valtava suhteessa veneen hintaan, jos vene otetaan pois liukuhihnalta ja tehdään joku kustomointi. Kalliilla veistämöillä tämä on olennainen keino pitää kate riittävän korkeana.
Yhden kaverin veljen uudessa Jeanneaussa oli myös keulahytin puuosissa runsaasti hometta. Korjaus ei käynyt käden käänteessä, en tiedä mitä lopulta tehtiin.
Putosko siitäkin köli?
Tietysti suunnittelussa käytetään aikaa kulujen pienentämiseen. Varmasti se koskee myös kaikkia pienveistämöitä lukuunottamatta ehkä äärimmäisiä kilpa- tai luxusveneitä.
Bavarialla on tavoitteena tietysti tehdä voittoa, kuten kaikilla muillakin. Voittoa syntyy silloin kun tuote menee hyvin kaupaksi ja on taloudellisesti valmistettu. Huono tuote ei mene hyvin kaupaksi, ainakaan pidemmän päälle. Huono tuote johtaa myös kalliiksi tuleviin takuukorjauksiin. Ei taida olla materiaaleissa ja heloisvalmistajissa juurikaan eroa muuta kuin sisutuksen osalta vaikkapa FG:ssä ja Bavariassa. Purjehdusheloitus on hiukan kevyempi ja melkolailla vajavaisempi (ei koske Matchejä), kuten useissa muissakin cruisereissa.
Useissa (kaikissa?) Bavarioissa on 2-3 kölivaihtoehtoa. FG:ssä oli vaikka minkälaisia kölejä, mutta luulen, ettei vaikkapa X:ään tai HR:ään saa muita kölejä kuin vaihtoehdoksi tarkoitetut 2-3.
Ainakin weppisivujensa mukaan HR on tehnyt spesiaalikölejä asiakkaiden toivomusten mukaan. Huono tuote menee kaupaksi, jos se on hyvin markkinoitu. Osana halpatuotestrategiaa tulee suuri panostus markkinointiin, koska volyymit pitää pienen katteen takia saada ylös. Halpatuotannossa tuotteet ovat hyvin samanlaisia, koska kaikki valmistajat valitsevat samat halvimmat ratkaisut, jotka kuluttaja on valmis hyväksymään. Halpatuote on hyvä silloin, kun se ei ole millään osa-alueella liian huono.
Luulisin, että "merkkiveneet" käyttävät paljon enemmän rahaa markkinointiin, ainakin suhteessa venemäärään tai liikevaihtoon. Heidän on pidettävä brändi yllä ja tuotettava sitä lisäarvoa vaikkapa tapatumien kautta.
Ei nuo "halpaveneet" ole mielestäni sen samanlaisempia kuin "merkkiveneetkään". Yhtä vähäisiä ovat erot HR, Najad, Malön, Saaren ja Xc:n tai Dehler, Xp, Arcona ja FG:n välillä kuin Bavaria, Hanse ja Jeanneaun. Tarjotaan päivän trendin mukaista tietylle ostajakunnalle suunnattua tuotetta.
Rakenteellisestikin "halpaveneissä" on merkittäviä eroja, on umpilaminaattia ja kerrosrakennetta, Hansea saa myös epoksilla tehtynä, Bavaria käyttää Kevlaria jne.
"Halpaveneissä" on usein rattiohjaus pienissäkin veneissä, rullalaite, merkkiheloitus ja merkkikone, avattava uimataso, paljon avattavia luukkuja sekä runsas perusvarustus. Nämä eivät ole halvimpia ratkaisuja. Varmasti joku on miettynyt tässä tarkasti haluttavuuden ja hinnan suhdetta. Varianta meni tässä äärimmäisyyksiin ja ei tainut olla kovinkaan myyvä enää.
Enpä usko, että merkkiveneet mainostavat enemmän. Messuilla niiden veneitä on yleensä yksi, Bavarioita 3-5. Lehdissä Bavariaa mainostetaan enemmän jne. Bavarian on helpompi tavoittaa yleismainonnalla kohderyhmänsä, kun taas HR:n ostajia on niin harvassa, että tällainen markkinointi menee hukkaan. Varianta oli mielenkiintoinen poikkeus siinä mielessä, että siitähän jätettiin markkinointikin pois hinnan alentamiseksi. Kuten sanoin, halpisveneet valitsevat halvimman ratkaisun, joka kelpaa ostajalle. Pinnaohjaus tai alitehoinen bensamoottori ei kelpaa, siksi ei niitä kannata laittaa halpisveneisiinkään.
Pinnaohjaus on kuitenkin vaikkapa HR31:ssä ja Dehler 32:ssa (ratti lisävarusteena). Dehlerissä voi vielä perustella pinnaa kilpailullisten ostajien mieltymyksellä, mutta tuskin HR:ssä. Moottoreissa lienee halvempiakin dieseleitä kuin VP/Yanmar ja heloissa Harken/Lewmar/Spinlock. En tosin tiedä millaisilla hinnoilla veistämöt noita ostavat.
Kyllä messuilla on ollut yleensä myös useampi X ja FG. Yleensä messuille ei tuoda maahantuojan omistamaa venettä vaan jo myyty vene. Suomeen ei kovin montaa HR:ää tms. ole vuodessa myyty kun taas Bavarioita meni aikoinaan kymmeniä, joten messuille ei ole mahdollistakaan tuoda useampia tuollaisia.
FG:llä oli mm. katumainoksia, mainostila SA-palstalla jne. X:llä on mainos melkein jokaisessa VENE-lehdessä.
Puutalo kuin puutalo, rimpuloita kaikki verrattuna vaikka lammitaloon. Jos ostaa rimpulaa, halvin on paras, siksi älvsyby on hyvä valinta.
Autoanalogia on tavallaan toimiva, mutta samalla ongelmallinen. Ensimmäiset Datsunit taisivat tulla Suomeen jo -63/64. Ne erosivat aika lailla 70-luvun tuotteista. Kun merkki lähti menestymään, luovuttin eräistä alkuperäisistä ideoista ja tuotteisin rakennetiin sisään tietynlainen nopea vanhenevuus.
60-70-luvun Datsunit oli tehty varsin kunnianhimoisesti ja ne uhmasivat kiitettävästi aikaa. Peltitöiden laatu heikkeni kuitenkin selvästi 70-luvun loppupuolella. Teknisesti auto toki tokivat, mutta ruostuivat käsiin. Ero vanhoihin Luupäihin on merkittävä.
Aavistelen, että sama kehitys on tapahtuhut esim. Bavarioiden kohdalla. Nykyiset konstruktiot toimivat varmasti suhteellisen hyvin ensimmäiset 15-20 vuotta, mutta sitten alkaa ongelmat. Purret alkavat väsähtää tasaisesti jokapuolelta ja korjaaminen ei enää kannata.
Riisikuppi on riisikuppi, vaikka voissa paistaisi!
Vain köyhät ja yksinkertaiset ajavat jollain onnettomilla idän ihmeillä. Toyota on pakkoratkaisu silloin, kun ei muuhun ole varaa.
Mikään ei Toyotassa toimi, huoltoon pitää viedä vähän väliä, kuluttaa kauheasti bensaa ja on umpisurkea ajettava.
Minä teetin autoni pienellä pajalla Pohjanmaalla. Tuli uniikki ja ikuinen. Vajaan viiden tonnin paino tuo vakautta ja turvallisuutta. Renkaat otettiin traktorista, kestää vaikka yllättävän metrisen routavauriokuopan Kehä ykkösellä. Huippunopeus on yli 150 km/h, sillä moottori on Volvon suora 12 Diesel, jota käytetään myös vetureissa. Auton materiaali on muuten haponkestävä 5 mm teräs.
Miettikää sitä, kateelliset ja köyhät! Teidän Toyotasta ei ole 250 vuoden kuluttua mitään jäljellä!
Olen ollut tyytyyväinen Toyota-laatuun. Toyota on kestävä ja varaosat ovat edullisia. Seuraavakin auto on sitenToyota.
Miksi pitäisi olla kateellinen? Ei ole minustakaan toivottavasti mitään jäljellä 250 vuoden päästä.
Minäkin haluan puolisokean kännisen 90-vuotiaan käsitärinä """ammattilaisen""" laatulaminointia, sen sijaan että tekniikan huippua edustavat robotit tekisivät nanomillimetrilleen oikeankokoista työtä ihan koko ajan.
Robotti tekee tarkasti määräaikana liimauksista ja rakenteista repeävän veneen, pitäähän olla visionäärinen.
Jätti se järki sinutkin, ilmeisesti aika päivää sitten. Sopii katsoa FF:n tai FG 43:n laminaatteja ja miettiä tekijän ammattitaitoa. Nautor ja Baltic sitten erikseen. Robotinkin tarkkuudesta olet noin satamiljoonkertaisesti hakoteillä. Ja toisekseen, robotti leikkaa osia, tekee reikiä ja lakkaa suoria pintoja. Se ei laminoi, eikä kokoa irto-osista mitään.
Venetehdas laminoi taloudellisimmalla tavalla tuottaen rakenteita, joiden lasketaan kestävän. Raaka-aine on halpaa työhön verrattuna, joten sinne kannattaa mieluummin läiskäistä vähän enemmän tavaraa vähän yksinkertaisemmalla rakenteella ja niin, että huonompikin kuitusuhde riittää käsinlaminoinnissa. Sen osaa tehdä turkkilainenkin vähällä koulutuksella.
Näyttää se robotti tai paremminkin liukuhihna tekevän puu- ja vaneripaloista oven. http://www.youtube.com/watch?v=GIciQXXkd4Q
FF ja FG43 ovat aikamoisia poikkeusia. Epoksilaminaattia alipaineella. Minkään muun FG:n tai muunkaan pohjoismaisen ko. kokoluokan veneen rakenne ei ole tuollainen ja suurin osa tehdään Virossa ( mm. FG teki, Arcona jne.) tai Puolassa (mm. X).
Ja selostuksen mukaan "The assembly is pure handwork". Robotti osasi toki liimata oven kahteen reunaan listat.
Siinähän se on videossa syy siihen, miksi Bavariat ovat hyviä ja halpoja.
Kävin muutama vuosi sitten eräällä suomalaisveistämöllä. Ei ollut tuollaista, oli hiljaista ja likaista. Työntekijöitä oli kyllä runsaasti.
Ja suomalaista osaamista (tm)
Kyllä saksalainen on sitten tyhmä ja tumpelo!
Miksi muuten kaikki muu tarkasti robotilla tehty kelpaa, mutta ei purjevene?
Ei vika ole siinä, että tehdään robotilla. Vika on siinä, ettei sitä robottia opeteta tekemään muuta kuin yksinkertaisimpia mahdollisia rakenteita, vaikka varmaan mahdollista olisi. Olisi vain hivenen kalliimpaa ja sitten olisi sitä assembly handworkia myös enemmän. Toisekseen, robotti osaa tehdä vain yhtä ja samaa, ei sitä, mitä osa ostajista haluaisi.
Hienostihan roboteilla sai leikattua ja lakattua puita ja tekihän se monta muutakin asiaa. Toisaalta videopätkässä kävi hyvin ilmi , että työläisiä siellä oli paljon kokoomassa, ruuvailemassa ja liimailemassa palasia yhteen. Kaikki eivät varmasti ole saksalaisia, eikä välttämättä kovinkaan koulutettuja. Eikä välttämättä välitä pennin vertaa jos jokakohtaan ei mennytkään liimaa, Seuraavaan veneeseen on jo kiire, sillä veneet pitää valmistua ajallaan.
Itsekkin opiskeluaikoihin olin tehtaalla liukuhihnatöissä ja tiedän miten motivoituneita osa työntekijöistä oli...niin mutta tostahan se tietenkin on Saksassa tai Puolassa.
Ottamatta kantaa saako tälläisellä sarjantotuotantomenetelmällä parempaa jälkeä, Joakimin esilletuoma video on kuitenkin esittelyvideo jonka tarkoitus on edistää myyntiä, ei näyttää ihan kaikkea mitä siellä tapahtuu.
Tietysti video on markkinointimateriaalia, mutta kertoo kuitenkin jotain. Kuinka monta puuseppää tarvittaisiin tekemään noita ovia samaan tahtiin?
Onko tyypillisellä pientuontatoveistämöllä henkilökunta hyvin koulutettua ja motivoitunutta Suomessa? Entäpä Puolassa ja Virossa? Jossain muutaman hengen veistämössä kuten EF ja Degerö voi ollakin motivoituneita, koska usein ovat myös omistajia, mutta onko vaikka HR:llä, varsinkaan rankan YT-kauden jälkeen.
Kai se on aika kiistatonta, että sarjatuotannolla vamistusvirheet vähenevät. Tietysti sarjatuotanto myös rajoittaa suunnittelua ja toteutusta. Jos vertaa samanhintaista ja -kokoista sarjatuotantovenettä pientuotantoon, on varmaa, että sarjatuotettu on kaikin puolin parempi. Tästä syystä pientuotannon on pakko pyrkiä tuottamaan lisäarvoa, josta toivottavasti saa merkittävästi lisäarvon kustannusta paremman hinnan. Tällainen lisäarvo voi olla vaikkapa sisutuksen muunneltavuus, koristeellisempi puuosien viimeistely tai puuosien tarkempi valikointi.
Tämä on vähän juupas eipäs leikkiä ja tuntuu että mielipide on se kumpaa tässä tapauksessa kannattaa käsintehtyä vai sarjatuotantoa. Esim autoissa joihin täällä paljon vertaillaan sarjatuotanto on järkevää, tosin siellä on siltikkin paljon tyyppivikoja jotka toistuu ja toistuu kaikilla merkeillä. Yhä tänä päivänä on takaisinkutsuja , huolella suunniteltu ei toiminutkaan.
Tunnen hyvin soitinrakennusalan ja tiedän mitä sarjatuotanto siellä tarkoittaa. Hyvissä käsintehdyissä instrumenteissa ei ole virheitä, kaikki materiaali valitaan huolella. Suurissa sarjatuotantotehtaissa välillä tulee oikeinkin hyvä yksilöitä, mutta kumma kyllä laatu vaihtelee vielä nykyäänkin. Uskon että näin on myös sarjatuotantoveneissä.
Samanhintainenko parempi, tuskin. Se on kaksi kertaa isompi.
Selitä nyt samantien soitinanalogiasta autoanalogiaan: miksi sarjatuotetut Volkswagenit ovat hyviä ja tasalaatuisia, mutta sarjatuotetut Bavariat eivät?
Auto lienee lähempänä venettä kuin soitin...
Kirjoitin "samanhintaista ja -kokoista", silloin se ei voi olla isompi. Erikokoisten vertailu onkin sitten jo hyvin subjektiivista.
Voi kuinka väärässä olet. Minulla on kokemusta molemmista mainitsemistasi merkeistä ja laatuisuusongelmat menevät päinvastoin. Volkkareita on ollut neljä, joissa oli tasaiset määrät vikoja kaikissa. Eli olivat tasalaatuisia, mutta eivät hyviä. Bavarioita on ollut kaksi, eikä kummassakaan ole ollut valmistajasta johtuvia virheitä. Elektroniikkavikoja on ollut jonkin verran nyt tässä viimeisessä, koska veneilen nyt runsassuolaisessa vesistössä.
Miten sitten voi verrata samanhintaista ja -kokoista, kun sellaista vertailuparia ei ole?
Sellaista ei ole, koska piensarjoja tekevät eivät pysty samaan hintatasoon millään keinolla ja suursarjoja tekevät taas eivät halua tehdä veneistään kalliimpia, koska sarjojen koko tippuisi. Sarjan koon tippuessa hinta nousee lisää, koska pitää olla useampia malleja tai pienentää kokonaistuotantoa.
Jos siis FG tms. tekisi veneen samanhintaiseksi kuin Bavaria, se olisi huonompi, jos olisi edes mitenkään mahdolllista saada venettä aikaan. Kukaan ei sitä ostaisi.
Jos taas Bavaria tms. tekisi yhtä kalliita veneitä kuin FG tms. 1000:n sarjoissa, ne olisivat vielä parempia (FF FG:n hinnalla tms.). Mutta ei niitä myytäisi kuin kymmeniä tai ehkä 100-200 vuodessa, joten 1000:n sarjaa ei saisikaan aikaan järkevässä ajassa.
Match-sarjaa voi ehkä pitää jonkinlaisena kokeiluna tuohon suuntaan. Niitähän myytiin selvästi vähemmän kuin vastaavia Cruisereita, joista tuli varmasti parempi kate. Kuitenkin niitä myytiin enemmän kuin mitään muuta C/R-venetttä ko. vuosina.
Sellaista ei ole, koska piensarjoja tekevät eivät pysty samaan hintatasoon millään keinolla ja suursarjoja tekevät taas eivät halua tehdä veneistään kalliimpia, koska sarjojen koko tippuisi. Sarjan koon tippuessa hinta nousee lisää, koska pitää olla useampia malleja tai pienentää kokonaistuotantoa.
Jos siis FG tms. tekisi veneen samanhintaiseksi kuin Bavaria, se olisi huonompi, jos olisi edes mitenkään mahdolllista saada venettä aikaan. Kukaan ei sitä ostaisi.
Jos taas Bavaria tms. tekisi yhtä kalliita veneitä kuin FG tms. 1000:n sarjoissa, ne olisivat vielä parempia (FF FG:n hinnalla tms.). Mutta ei niitä myytäisi kuin kymmeniä tai ehkä 100-200 vuodessa, joten 1000:n sarjaa ei saisikaan aikaan järkevässä ajassa.
Match-sarjaa voi ehkä pitää jonkinlaisena kokeiluna tuohon suuntaan. Niitähän myytiin selvästi vähemmän kuin vastaavia Cruisereita, joista tuli varmasti parempi kate. Kuitenkin niitä myytiin enemmän kuin mitään muuta C/R-venetttä ko. vuosina.
Eikös niistä matchheisa pudonnut ne Kölit ja sit vähin äänin niiden valmistus lopetettiin?
Toi meni nyt ihan sönkkäykseksi, mikä ei ole vähääkään sun tapaista. Yrität edelleen verrata jotain johonkin, jota ei ole.
Tjaa. Hinta kertaa määrä tai määrä kertaa hinta. Sama lopputulos noin teoriassa. Jos ja jos ja jos ja jos. Onhan tuossa jotain tottakin, mutta itse epäilen, että niitä hönöjä jotka maksavat "ylihintaa" löytyy aina. Joillekin kun tuo ns brändiajattelu on mennyt niin veriin ja ytimiin että elämä tulee oikasti hieman kalliimmaksi kuin joilekin toisille. Audi sensijaan että saisi saman tuotteen Skodana, tai sitten FG eikä BMatch.
En kuitenkaan tuomitse enkä mollaa koska olen jäävi niin tekemään. Jokainen hankkikoon sellaisen veneen jonka kanssa tulee onnelliseksi, tai sitten ei.
Tässä on parissa edellisessä pikemminkin rivien välissä luettavissa juttu niin kuin se on. Suursarjana tuotetussa veneessä saa sinällään tomivan ja normaalikäyttöä kestävän veneen halvemmalla. Mutta älytöntä silti verrata sitä mihinkään piensarjana tuotettuun, koska kyse on niin erilaisesta tuotteesta. Edes hinta/laatu -asteikko ei ole yhdenvertainen molemmissa, koska laatua voi tarkastella monella tavalla. Pelkästään se, että köli pysyy kiinni ja masto pystyssä ei tarkoita laatua. Se on vain minimivaatimus täysin hinnasta riippumatta. Ja Bavariassakin köli pysyy yhden mallin möhläyksestä huolimatta.
Kun lisäksi ottaa huomioon, että suursarjat tehdään tietylle kohderyhmälle, joksi tietenkin on valittu suurin markkinasegmentti, on turhaa tarjota sitä yhtä ratkaisuksi kaikille. Toisenlaista venettä haluaville suursarjat näyttäytyvät heille huonoina. Yksi haluaa lisää nopeutta ja toinen lisää näyttävyyttä, kolmas jotain muuta. Ei ole olemassa mitään hyvä/huono -akselia, jolle veneitä voisi yleispätevästi sijoittaa. Kahta samaan tarkoitukseen tehtyä saman kokoista ja saman hintaista venettä voi pareittain verrata. Jos nyt jostain sattuu sellaisen parin löytämään.
Ei jumatsukka, videossa näkyy miten runko ja kansi ruuvataan läpipulttaamisen sijaan. Pilataan koko miljoonia maksaneiden puutyörobottien työ.
Muutenkin on älytön suuntaus ollut vuosikymmeniä täyttää muovivene puulla. Onneksi on poikkeuksia, kuten:
http://valenciayacht.blogspot.fi/2010/06/vlc-35-interior.html
Tiedätkö yhtään Bavariaa, jossa rungon ja kannen liimasauma olisi pettänyt? Minä en ainakaan ole sellaisesta kuullut. Tuossahan on todella suuri pinta-ala liimasaumalla, joten kovinkaan kummoista lujuutta ei liimalta vaadita.
Maarianhaminassa näin kyllä yhden, josta varvaslista oli ruhjottu irti n. metrin matkalta.
" Ei jumatsukka, videossa näkyy miten runko ja kansi ruuvataan läpipulttaamisen sijaan. Pilataan koko miljoonia maksaneiden puutyörobottien työ. "
Jaa missä videossa ?
linkkiä ja heti !!!
Kun siitä Match 42:sta putosi köli, julkisti Bavaria lujuuslaskelmat, joiden mukaan rakenne oli ehdottomasti kestävä. Ja ne oli sentään oikein tietokoneella laskettu.
Täyttä asiaa!
Tietokoneista ei ole mihinkään. Vievät ihmisten työpaikat ja tuottavat huonoja veneitä.
Lujuuslaskelmia ei tarvita, kun tehdään riittävän paksusta tavarasta.
Kyllä se nyt vaan on niin, että mitä pienempi sarja ja mitä enemmän käsityötä, sitä parempi vene. Sama pätee mihin tahansa tuotteeseen. Siksi suomalaiset pikkufirmat maailmalla menestyvätkin, tinkimättömällä laadulla, josta asiakas maksaa kunnolla.
Minkä suomalaisveneen muuten veikkaatte ensi vuonna valloittavan Eurooppaa ja keräävän katseita kansainvälisissä venenäyttelyissä? Vai olisiko välillä kenties ruotsalaisten vuoro?
Eipä taida olla tietokoneen vika, jos sillä lasketaan vääriä asioita. Tapaus Matchissa vika oli siinä, ettei kukaan ajatellut laskennan tuloksia. Tavoitteeksi asetettiin standardin vaatimukset ja oltiin tyytyväisiä, kun ne täytettiin. Ei vain toiminut käytännössä. Tietokonetta pitäisi käyttää vain työkaluna.
Varmasti riittävän paksusta tavarasta tehtiin joskus 60-luvulla. Ja nykyään on pakko panna vähän varoja massatuotannossa, jotta jää nopean tuotannon hutiloimiselle varaa. Pienissä sarjoissa voidaan tehdä enemmän high-teciä suunnatuilla kuiduilla, lujemmilla materiaaleilla ja monimutkaisemmilla laminaattispekseillä.
Tiedättehän, että ennen vanhaan kaikki oli paremmin.
Niin se vain valitettavasti on veneenrakennuksessakin. Eivät ne uudet menetelmät, materiaalit ja robotit mitään parannusta laatuun tuo. Työmies on palkkansa ansainnut ja todellinen osaaja löytyy edelleen Suomen metsistä.
Lisäksi on todella epäisänmaallista, että mennään Saksasta ostamaan halpisveneitä, kun kotimaista työtä pitäisi tukea.
Jos tämä ajattelu yleistyisi, meillä olisi paljon enemmän ikuisia laatuveneitä Suomessa ja kaikki olisi muutenkin paremmin. Nyt on joka paikka täynnä kaiken maailman Bavarioita. Ihan yhtä älytöntä kuin että kaikki vain ajaisivat jollain saksalaisilla, kiinalaisilla tai japanilaisilla massatuotetuilla romuautoilla.
Eipä tuo tekniikan ja valmistuksen kehittyminen mitään onnea ihmiselle, se on nähty.
Ehdottomasti ilman varmuuskertoimia
Noilla ohjeilasi suomalaisen työn laatu senkun huononee. Eihän meillä olisi tarvetta parantaa tuotteitamme, kun ostavat joka tapauksessa kotimaista. Kilpailuun on vastattava ja kova kilpailu on aina kuluttajan etu.
Juu, minäkin haluaisin tietokoneella nanometrin tarkkuudella tehdyn älvsbytalon. Ei enää kirvesmiehen nikkaroimaa, eikä varsinkaan sellaista jossa voisin itse vaikuttaa talon suunnitteluun.
Robotit kunniaan, ja onhan se nyt ihan tyhmää jos joku pölkkypää tarkaistaisi tuotantolinjalta vastavalmistuneen veneeni. Koneet osaavat tehdä niin hyvää jälkeä, että vene suoraan tehtaalta veteen, ja siitä sitten samantien Maailmanympäri seilaamaan :)
Aloinpahan tässä miettimään, milloin alkavat kutsua takaisin valmistusvirheen takia uponneita veneitä.
Veneeni on tällä hetkellä ja jo muutaman vuoden ajan ollut sarjavalmisteinen eurooppalainen. Siinä on ollut muutama puute, jotka selittynevät massatuotannolla-nämä viat on kuitenkin maahantuojan toimesta hoidettu hienosti. Edellinen hyvin pitkäaikainen veneeni oli suomalaista alkuperää ja siinä kaasuasennukset oli tehnyt valmistajan perheenjäsen, joka teki kaasuasentajan mukaan vaarallisen asennuksen, joka sitten korjattiinkin muihin veneisiin. Lisäksi: vuotavia ikkunoita,aallokossa irronnut Wc:n seinä...
Miksi yrität mollata suomalaista veneenrakennustaitoa?
Se on kerran ollut maailman huippua, eikä sitä noin vain sieltä huipulta kammeta.
Saksalaiset tavarat tiedetään. Nahkahousut osaavat ehkä olutta panna, mutta siihen se sitten jääkin. Tekisivät viisaasti, jos tulisivat vähän Suomeen ottamaan oppia siitä, miten veneitä rakennetaa.
Toivottavasti sarkasmia, valitettavasti kuitenkin löytyy juntteja, jotka ajattelevat juuri kuvaamallasi tavalla. Ainoa vahvuus joka suomalaisilla on ollut ja on, pitävät jumalalatonta kehua ja älämölöä lähes basic-tuotteista, joita jokainen Kiinalainen, Intialainen yms. kykenee tekemään muutaman viikon harjoittelulla, mutta suomessa sellaisenkin aikaansaamiseksi vaaditaan vuosien koulutus - mihin onkaan se meidän "kilpailukyky" hävinnyt, se jota meillä ei ole ollut Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen, silloinkin oli ongelmia saada tavaroita vietyä itään, kun laatu ei tahtonut riittää. Joten se siitä Suomalaisesta huippuosaamisesta ja -tuotteista.
Oli sarkasmia.
Se on kova juttu, kun kiinalaisten ja intialaisten oikea osaaminen alkaa valjeta meilläkin.
Luulisin, että Kiinassa suunnitellaan ja valmistetaan jo nyt enemmän purjeveneitä kuin koko Euroopassa yhteensä. Me emme vain ole kuulleet niistä mitään, vielä.
Olen myös täysin varma siitä, että ne ovat parempia kuin yksikään eurooppalainen vene, sekä tietysti puolet Bavariaakin halvempia. Ja tässä ei ole yhtään sarkasmia.
Suomalaisessa kaupassa ei ole enää yhtään hi-tech-tuotetta, joka ei olisi tehty Kiinassa. Koskee myös ja erityisesti venetuotteita.
Mikä antaisi aiheen olettaa, että kiinalainen ei pian rakenna myös kaikki veneemme? Ja mitä perinteisiin tulee, Kiinassa todennäköisesti purjehdittiin ennen kuin Suomessa kukaan osasi edes kirjoittaa.
Muutama vuosi hyvin pitkäaikainen
On Suomessa tehty kännyköitä, autoja, tietokoneita, televisioita, videonauhureita ja vaikka mitä.
Miksei siis moderneja purjeveneitä?
Ainakaan videonauhureita ei ole tehty Suomessa ikuna!
Minulla oli aikoinaan Salora-merkkinen nauhuri, mutta se voi kyllä olla, että oli jo silloin tehty Kiinassa...
Niitä tehtiin ainakin Japanissa ja Itävallassa, mutta ei Suomessa. Tilasimme Sharpin nauhureita 80-luvulla Japanista n. 15 minuutin valmistusmäärän. Se oli muistaakseni 15000 kpl erä.
Kaikki nuo neukku ja ddr laatua.
Aivan oikein! Kerrankin järkimies ja järkialoitus. Pienet valmistussarjat takaavat laadun jos halutaan bulkkitavaraa parempaa. Tämän todistaa esim:
- Ferrari, Aston Martin, Rolls Royce...
- parhaat kilpapurret, jotka ovat ainoita
- parhaat arkkitehtien luomat rakennukset
yms yms
Ei avaruusaluksia tai hävittäjiä rakenneta sarjatyönä roboteilla. Hand made on aina paras vaikka se maksaa.
Ja tämä liittyy skandinaavisiin sarjatuotantona tehtäviin sikahintaisiin lasikuitupurkkareihin miten?
Sinun ja lompakkosi puolesta toivon hartaasti, ettet ajattele niiden olevan "merten Ferrareita"... Ethän?
Kaikenlaiset lentokoneet muuten rakennetaan nimenomaan roboteilla, koska ihminen ei pysty vaadittaviin tarkkuuksiin eikä kykene tekemään riittävän tasaista jälkeä. Tarkistukset ja laadunvalvonta on sitten ihmistyötä, koska sitä ei kone osaa.
Määrittele sarjatuotannon luvut...
Vähemmän tehdään skandinaavisia purjeveneitä kuin Ferraareja.
Et ole tosissasi?
Rinnastatko uuden sarjamallisen skandipurkkarin Ferrariin jotenkin muuten kuin hinnan puolesta?
Älä nyt viitsi!
Bavaria on nykyajan merten LADA
Ja merten mersu on?
Jos sinulla on uudehko skandivene, myy se NYT ja osta tilalle vastaava Bavaria.
Välirahalla voit ostaa uuden mersun.
Tämän ehtii vielä tehdä, mutta viiden vuoden kuluttua on myöhäistä.
Seuraa tätä "Hyvä neuvo"-ohjetta niin hävität omaisuuttasi mahdollisimman tehokkaasti.
Uuden auton (esim.mersu,nissan, vag,tms. arvosta häviää yli 33%/vuosi) eli, kolmen vuoden kuluttua voit olla tyytyväinen jos saat siitä 33% alkuperäisestä arvosta.
Tämä laskukavaa voi käyttää myös sarjavalmisteisiin pursiin, joskin ekan vuoden varustelun pudotus on hyvin suuri, niin sen jälkeen noin 20% arvosta häviää vuosittain.
Kalliiden laatuveistömöjen veneet saattavat myöskin pudottaa hintaa ensimmäisen vuotena(prosentuaalisesti vähemmän, määrällisesti ehkä jopa enemmän kuin halpis), mutta sen jälkeen arvoalenema on hyvin pientä tyypillisesti alle 10% vuodessa.
Tietysti markkina heilahtelut voi aiheuttaa 10-20% pudotuksia, mutta laatuveneen kysyntä nostaa hinnan takasin oikealle tasolle.
Jos on ylimääräistä sijoitettavaa niin laadukas vene voi jopa tuottaa kuin kysyntä palautuu lamasta. Olen nähnyt veneitä myytävän korkeemmalla hinnalla kuin millä olivat ostettu heikompina aikoina.
Parhaimpina aikoina Swanit todettiin sijoituksena paremmaksi kohteeksi kuin pörssiosakkeet. Eikä ollut edes purjehtijoiden toteamus, vaan brittien talouselämän. En nyt enää hyvääkään venettä sijoituskohteena pitäisi rahassa laskien, itseeni sijoitttamisen kohteena kyllä.
Ei tuo pidä lainkaan paikkansa. Lähes mikä tahansa purjevene maksaa melkolailla saman käytettynä kuin on aikanaan uutena maksanut. Tämä pätee hyvin 80-luvulta tähän päivään. Poikkeuksia tästä ovat alaspäin vuokraveneet, "merkittömät" (omavalmisteet, kaatuneet veistämöt jne), vanhaksi jääneet kilpaveneet ja pahasti epäonnistuneet veneet. Ylöspäin taas lähinnä aikanaan halpoja olleet, joiden arvostus on parantunut.
Kun aiemminkin otin esmerkiksi parin FG33 ja "vastaava" Bavaria, jatketaan niillä. FG33 2000-luvun alkupuolella pyyntihinnat ovat n. 100 k€. Hinta uutena 2002-2004 100-108 k€, joten pientä pudotusta jo pyyntihinnassa. Samalta ajalta Bavaria 36:n pyyntihinnat 72-75 k€ ja hinta oli uutena 87 k€ eli pudotusta ~15 %. Vastaavasti Bavaria 30 pyynnit 54-62 k€ ja hinta uutena 57 k€ eli ei pudotusta.
Ei todellakaan tule siis mitään 20%/vuosi tiputusta ja on hyvin vaikeaa löytää venemallia, jonka pyyntihinnat poikkeaisivat yli 30% myyntihinnasta aikanaan.
Helpointa muistaa veneen hankittuaan on; myyntihinta on pyyntihinta, sama alkuperäishinta on ja pysyy : )
Niissä uuden bavarian myyntihinnoissa puuttuu kaikki pakolliset varusteet.
jotka maksaa +20% jotka käytetystä löytyy. esim kaikki myrkkymaalista kunnollisiin purjeeisiin ja tutkaplotteriehin.
Kyllä ne takuulla putovat sen 20% uudesta vaikkei sitä eroa heti huomaa.
Se nyt on vain voi voi.. kun olet ostanut uuden auton tai Bav/ben/duo/jen,tms..
Kannattaisi nyt vain huolehtia vanhemmasta laatuveneestä niin häviää vähemmän.
Esim. Bava38C 2010 nettivene:
"Hinta on vain 122 000€/Tarjous. (Uuden vastaavan veneen hinta näillä varusteilla on noin 180 000€)" ->33% pudotusta 2-1½ kesässä pyynnistä joka ei ole myyntihinta.
Esim. X-119 1987
Hinta 79€ maksoi korkeintaan 400000mk=111k€ nykyrahaan suht.
-> 29% pudotusta 25 kesää vedessä... no moottori on uusittu puolessa välissä kuten purjeitakin mutta silti melkein varma sijoitus, eikä X ole mikään laatuvene
Esim. FG39 1987 max600000mk=167k€ nykyrahaan suht.
pyynti125k€ -> pudotus 25% 25kesässä
Esim.antamasi FG33 maksoi 110k€2003=121k€nyt ->pyynti 100€ 17% pudotus 9yr
Esim Jeanneau JOD35 ihanne 1992 500000mk->110k€nyk -> pyynti 30k€ ->73%pudotusta 20kesää
Bava Matchejä tulee kohtaamaan samankaltainen hintakehitys ellei heikompi johtuen köleistään.
No ehkä tuli selväksi ettei kannata sijoittaa halpikseen eikä raaseriin..
Ei pudotus on suurin uutena eikä ne veneet vaihtamalla parane vaan kunnostamalla.
Kaava on tökkinyt ja tökkii edelleen pahasti nykypäivänä, johtuen mm. elektroniikan ja muutenkin varusteiden halpenemisesta ja nopeasta kehityksestä. Ennen noiden vehkeiden ja varusteiden päälle laskettiin jotain arvoa, koska uudet olivat niin kalliita, mutta nykyisin 3 vuotta vanhat varusteet ja laitteet ovat lähinnä ongelmajätettä ja vanhanaikaisia, käyttökelpoisia toki, mutta ei arvoa nostavia. On siis todellakin aika tarkastella tuota järjetöntä kaavaa hinnoittelusta, ja pohtia miksi vanha vene säilyttäisi arvonsa.
Tuskin mikään varuste menee ongelmajätteeksi kolmessa vuodessa. Likipitäen ainoa laite, jossa on viimeisen kolmen vuoden aikana tapahtunut mahdollisesti merkittävää kehitys, on plotteri. Sellainen varuste, jota ei itse pidä kovin käyttökelpoisena tai tarpeellisena ei tietenkään nosta ostajalle arvoa. Mutta sen, mitä tarpeellisiksi katsotuista puuttuu, nostaa hankinnan hintaa ostajalle.
Samalla rahalla saa elektroniikassa nyt enemmän ominaisuuksia kuin ennen. Tarvitseeko niitä lisäominaisuuksia, on toinen juttu. Mutta mikä muu varuste on halventunut, tai edes kehittynyt?
Tuo esimerkkisi Bavaria 38 Cruiser maksoi kylläkin 112 000 € vuonna 2010. Jos joku on oikeasti laittanut siihen 70 k€ lisää, on se hänen ongelmansa. Varusteiden arvo ei säily.
Laskit Bavarian hinnanpudotuksen ilmoituksessa olleesta hinnasta varusteineen, mutta FG33:n ilman lisävarusteita. FG33:ssa lisävarusteilla, tai oikeastaan perusvarusteilla, hinta nousi todella paljon. Perushintaanhan ei kuulunut mm. pujeita, rullalaitetta, mittaristoa ja maasähköä, jotka kaikki olivat Bavariassa perushinnassa.
80-luvun FG39:stä ei kukaan maksa 125 k€! Ainakin yhdestä isolla rahalla peruskunnostetusta jotain tuollaista pyydettiin. Normaalitaso lienee 70-80 k€ eli siis jonkin verran alle sen ~500-600 tmk, minkä tuo uutena maksoi. FG36 pitää hintansa paremmin eli on kutakuinkin samanhintainen, vaikka oli selvästi halvemp uutena.
Aika käsittämätöntä muuten, jos joku on saanut todella B38:aan upotettua 70 000 eurolla varusteita!
En ole varma tämän hetken hinnoista, mutta kun viimeksi 3-4 vuotta sitten huvikseni messuilla kyselin, oli normaalin varustepaketin hinta n. 15 000 euroa.
Purjeiden vaihto johonkin muuhun heti alussa on turhaa hifistelyä muille kuin kilpapurjehtijoille.
Tuossa kyllä kirkastuu se suurin syy bavan tai jonkun muun massaveneen valintaan: pelkkä hinta. Vain sillä tavalla voi laskea "normaalin varustepaketin" olevan kattava. Ja purjeet sitten...vakiopurjeet ovat oikeasti huonot, eikä se parempi vaihtoehto todellakaan ole kilpapurjeet. Luultavasti jopa halvemmaksi tulee ajan kanssa valita heti alussa ne vähän paremmat. Puhumattakaan siitä, että täysi sunnuntaipurjehtijallekin purjehtiminen on paremmilla purjeilla mukavampaa. Pienen pieni nopeuslisä vain hiukkasen bonusta siihen päälle.
70 000 on varmasti yläkantissa, mutta mutta vielä varmemmin 15 000 on pahasti alakantissa.
ööööö....pä hyvinkin, koskee lähestulkoon kaikkea venevarusteita. "Ongelmajäte" kuvaelma oli lähinnä tarkoitettu kuvaamaan vanhojen varusteiden rahallista arvoa, mutta se taisi olla osan ymmärrykselle liikaa.
Jos nyt suunnilleen muistan, mitä se normipaketti sisälsi, niin siinä oli:
-rahti
-pohjamaalaus
-lämmityslaite (maahantuoja muuten asensi niihin vesikeskuslämmitystä, mikä ei varmaankaan ole mitenkään huono idea)
-plotteri
-sprayhood
Kysymys kuuluu, miksi tuo ei muka olisi kattava normaalipurjeveneilijän tarpeisiin? Kun ottaa huomioon Bavan vakiovarustuksen, johon kuuluu mm. tridata, lämmin käyttövesi ja purjeet.
Tietysti sitten menee ehkä tonni tai pari irtovarustukseen (fendarit, köydet, ankkuri jne.) mutta niin menee useimmissa muissakin veneissä. Ja moni ottaa ne vanhasta veneestään.
Ja olen edelleen eri mieltä siitä, että ne purjeet olisivat huonot. Jollekin hifistelijälle ne voivat sitä olla, mutta se normaaliveneilijä pärjää niillä hienosti useamman vuoden.
itse uskon, että rungon valmistusmenetelmät ovat kehittyneet huimasti ja että automaatiolla saadaan hyvälaatuista, parempaa jälkeä, halvalla aikaan. Mutta tekninen tietotaito on myös aiheuttanut varmuustoleranssien minimoimisen monessa kohtaa, mikä ei ole matkapurjehtijan (vaativissa oloissa) kannalta sekä pitkän ajan kuluessa (veneen iän ollessa 30-50 vuotta) hyvä asia. Kyllä muutaman vuoden ehkä kymmenkin pärjää normi kesälomapurjehtijan tarpeilla. Sitten sisustus, heloituksen mitoitus, yksilölliset muutosmahdollisuudet. eroavat hurjasti halpis vs. kalliit veneet, siitä ei pääse mihinkään. Ja kyllä laatuveneen tunnistaa jo laiturilta vaikkei merkkiä tuntisikaan.
Eipä menetelmissä paljo kehitystä ole tapahtunut. Muuttuneet teollisimpaan suuntaan = edullisemmin tehty.
Toleranssit ja varmuuskertoimet pienennetty -> lopputuloksen laatu on vain heikentynyt.
Kyllä on surullista lukea tälläistä tekstiä suomalaiselta suomalaisista, esim. nimimerkki "Säälittävä Suomi"
" Ainoa vahvuus joka suomalaisilla on ollut ja on, pitävät jumalalatonta kehua ja älämölöä lähes basic-tuotteista, joita jokainen Kiinalainen, Intialainen yms. kykenee tekemään muutaman viikon harjoittelulla, mutta suomessa sellaisenkin aikaansaamiseksi vaaditaan vuosien koulutus - mihin onkaan se meidän "kilpailukyky" hävinnyt, se jota meillä ei ole ollut Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen, silloinkin oli ongelmia saada tavaroita vietyä itään, kun laatu ei tahtonut riittää. Joten se siitä Suomalaisesta huippuosaamisesta ja -tuotteista."
Vaikea kuvitella että tämän kirjoittanut on suomalainen, vai miksiköhän samalla itseäänkin olisi näin kovalla kädellä ruoskinut?
Esim Ruotsissa on hyvin toimivaa purjeveneteollisuutta, ja he ovat ylpeitä siitä. Mutta tämän palstan perusteella me haukumme vain itseämme ja omaa osaamistamme. En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa.
Osaaminen tuottaa menestyvää liiketoimintaa ja kilapilukykyisiä tuotteita.
Suomessa Bella ja Terhi taitavat tehdä jonkinlaista tulosta, samoin Buster.
Miten mahtaa olla suomalaisten purjeveneveistämöiden laita (muiden kuin Baltici Yachtsin)?
Missä niistä on osaamista eli taloudellista menestystä ja kilpailukykyisiä tuotteita?
Kuinka monta sarjavalmisteista purjevenemerkkiä Suomessa tehdään?
Kuinka monta suomalaista purjevenettä valmistetaan vuodessa?
Mitkä ovat positiivista liiketulosta tekevät suomalaiset purjeveneveistämöt, joiden liiketoiminta on lisäksi taloudellisesti terveellä pohjalla?
Eipä taida noita paljon enää olla..
Miten toimiva se Ruotsin purjeveneteollisuus on? Viimeisen parin vuoden aikana konkurssiin on mennyt ainakin Najad, Nimbus/Maxi ja Sweden Yachts. Arcona taitaa tehdä kaikki veneensä Virossa. HR on vähentänyt rajusti työvoimaa.
Siteeraamasi teksti on valitettavasti täyttä totta, eikä siinä mikään suomalaisuus tms. paljon paina.
Swan ja siitä irronnut Baltic Yachts ovat yksittäisiä menestystarinoita 70-80-luvulta.
Luultavasti ne onnistuivat synnyttämään väärän mielikuvan jostain "suomalaisesta veneenrakennustaidosta".
Sama juttu kuin Nokian menestys, joka sai suomalaiset kuvittelemaan, että meillä on jotain salattua osaamista, jota kenelläkään muulla ei ole.
Väärä kuvitelma.
Mitä ja miten pitäisi sitten kirjoittaa "Suomalaisista" ? Kyllä olen ihan syntyperäinen 60-luvun alussa syntynyt suomalainen, elämästäni suuren osan ollut siitä jopa ylpeä, mutta viimeisten n. 20 vuoden ajan lähinnä häpeissäni.
Johtuen pitkälti juuri siitä julmetusta metelistä jota osa, se julkisuudessa roikkuvia tyhjätakkeja höpööttää. Meuhkataan laadusta, moniosaamisesta ja huippu siitä ja tästä, kuitenkin koko maa on kuolemassa. Täällä ei tehdä enää mitään, ja kun katsoo ja kuuntelee noita tomppeleita politikoita, EK;n ja jos jonkinlaisten loisten kerhojen "talousasiantuntijoiden" ja ekonomistien höpötystä, kaikilla mantra on sama, verot yrityksiltä pois, vastuut yrityksiltä pois, palkat alas, palvelut alas jne, jne. Kuitenkin tuo sama rupusakki on aloittanut yleensä lauseella; kyllä valtion ja/tai yhteiskunnan pitäisi tukea . . . . milloin tuulivoimaloita, tai muuta hölmöilyä, siinä samassa kun leuhkivat että elämme globaalissa markkinataloudessa.
Ruotsin veneteollisuus vähintään samoissa, jos ei suuremmissa ongelmissa kuin Suomessa, mutta siellä touhu on "hengeltään" terveempää, ja Ruotsalaiset edes pyrkivät säilyttämään myös veneteollisuutensa Ruotsalais-omistuksessa, toisin kuin Suomalaiset, jotka myyvät ja luopuvat kaikesta muutaman miljoonan maksun saadessaan. Siksi meillä ei ole enää oikeastaan mitään Suomalaista, kaikki on muiden omistuksessa ja siirtävät ne tarvittaessa huoletta muualle, mutta jatketaan me toistemme kehumista ja ylistämistä kuin erinomaisia me olemme.
Eivät kumpikaan näistä tunnetuista veistämöistä ole olleet mitään menestyviä yrityksiä, pikemminkin ihan jotain muuta - on omistajat vaihtuneet, konkursseja yms...
Yrityksen tavoitteena on tuottaa voittoa, tuoteet ovat vain apuväline siihen...
Mitäs niiden isojen eurooppalaisten historia on? Sanoisin, että konkursseja, omistajien vaihtumista, yms. Onko yhtään poikkeusta?
Nautor keikkuu tällä hetkellä jossain nollatuloksen tienoilla, Baltic tekee voittoa.
Ihan puppua kerrot...
Najad ei ainakaan tee virossa, eipäilenpä ettei SwedenYachts tai Linjett tai Maxitkaan ole siellä tehtyjä.
Ehkä on syytä vähentää työvoimaa ettei käy huonosti kun tulot hiipuvat laman syystä.
Arcona on virossa tehty kuten pienemmät FG..
Bellan moottoriveneiden laatu on kyllä hyvin heikkoa. ehkä se tulos syntyy siitä kuin jousten kusee??
Eikös Najad, Maxi ja Swedenyahts ole konkassa, joten valmistusta ei tapahdu missään. Linjett sentään pyörii vielä. Valmistusmaata en tiedä.
Se sisälukutaitokin kun puuttuu. Kukaan ei liene väittänyt, että Najad, SY, Linjett tai Maxi olisi veneitä virossa tehnyt. Ja mitä sitten vaikka olisikin? Onko mielestäsi viron Lauuri Laminaattori jotenkin huonompi kuin Suomen Lasse "Laiska" Laminiaattorinen eller Lars Laminatorson? Itse en usko näin olevan.
ei ole. ota selvää jos et tiedä.
Nimimerkki Säälittävä Suomelle ja meille kaikille muillekkin.
http://www.youtube.com/watch?v=teEh7tl3_Hs&feature=youtu.be
Kyllä nimimerkki Säälittävä Suomi ihan oikeassa on. Avoimella kriittisyydellä Suomikin voi tästä nousta.
Veneteollisuuden ongelma meillä on, moottorivenevalmistajia lukuunotttamatta, ollut totaalinen sisäänpäinkääntyneisyys. Ei ole analysoitu, mitä kuluttajat purkkareiltaan Euroopassa odottavat. Ne eivät näköjään odota kapeita istuma-aukkoja, tummaa mahonkisisustusta, pientä peräpunkkaa jne. vaan odottavat jotain muuta. Sen kai myyntimäärät tai niiden pienuus osoittavat?
Olin viikon verran kipparina Bavalla Välimerellä viime kesänä. Siinä ajassa ehtii tutustua varsin hyvin veneeseen, sen ominaisuuksiin ja purjehdittavuuteen. Maileja kertyi viikon aikana toistasataa.
Mielikuva, mikä Bavariasta jäi, on että se on kelluva kesämökki, ei purjevene. Olkoonkin, että kyseessä oli vuokravene ja ikää 5 vuotta - tuossa ajassa vuokraveneet purjehditaan kertakaikkiaan rikki ja hajalle - niin sen purjehdusominaisuudet eivät säväyttäneet. Se ei saavuttanut runkonopeuttaan 10 m/s tuulessa, ja hyvä jos sillä pääsi 45 asteen luovikulmaan. Puhtaasti purjehtijoina vanhat skandit pesevät uudemmat sarjatuotantoveneet mennen tullen. Ei ole ihmekään, jos Inferno 29:llä on ohittanut monta kymmenkunta jalkaa pitempää Bavaa.
Mutta minkä Bavaria häviää purjehdusominaisuuksissa, sen se voittaa asumismukavuudessa. Asuttavuudeltaan se on erinomainen, ja sen sisätilaergonomiaan on selkeästi kiinnitetty huomiota. Välimerellä olisi mielellään viettänyt kolmekin viikkoa Bavalla.
Mutta se, mistä jää huono maku, on että vaikka ne insinöörit olisivat kuinka tehneet ne lujuuslaskelmansa ja cadittamisensa, niin siinä on ekonomi tehnyt tuottavuuslaskelmat - kaikesta mahdollisesta on niistetty ja säästetty. Työn laatu on ollut luvattoman kehnoa roboteista ja automatiikasta huolimatta, ja materiaalivalinnoissa on kiinnitetty huomiota hintaan, ei kestävyyteen. Akkua ei oltu kiinnitetty eikä suojattu mitenkään. Kulmia oli viilailtu pahemman kerran ja ratkaisuissa oiottu. Sitlooran ergonomia oli surkea. Enkä ole ollenkaan varma, että suoraan ruffin kattoon ilman mitään vahvikkeita pultattu levankikisko kestää vielä 30 vuoden päästä. Eikä ole lainkaan sanottu, että Sikaflexillä runkoon kiinnitetyt kansi ja perä kestävät nekään. Pulttaaminen, laminoinnista puhumattakaan, tulisi aivan liian vaivalloiseksi ja kalliiksi.
Ehkä parasta olisi, jos veneen valmistaisivat skandinaaviset työntekijät luterilaisella työmoraalilla ja apunaan robotti- ja CIM-teknologia. Eikä yritettäisi niistää ja säästää joka kulmasta. Isoissa sarjoissa tuotantokustannukset tulevat halvoiksi, mutta tyyppiviat todella kalliiksi. Ja niitä Bavoissa tuntui olevan kosolti.
Tai sitten kyse oli vain viidessä vuodessa loppuunpurjehdituista veneistä.
Mä vietän mielummin lomani välimerellä hotellissa, jossa on kunnon kylpyhuone ja muutenkin enemmän tilaa - kuin veneessä, joka ei edes purjehdi
Siis väitätkö oikeasti, että joku Bavaria ei saavuta runkonopeuttaa 10 m/s tuulessa? Mihin suuntaan ja millä purjeilla? 45 asteen luovikulman vielä uskon vuokrapurjeilla.
5 vuotta Välimerellä vuokrakäytössä on jotain aivan muuta kuin 20 vuotta Suomessa. Välimerellähän purjehditaan ympäri vuoden ja joka viikko tulee uusi veneestä välinpitämätön vuokralainen.
Mistä tiedät miten levankikisko on kiinni? Yleensä Bavaria (Dehler, X) käyttää alumiinia suuren rasituksen paikoissa, kuten vinssien, vapauttajien ja plokien kiinnityskohdissa. Alumiini on siis laminaatin sisällä eikä sitä pysty ulko- tai sisäpuolelta näkemään.
Viestisi sisältää niin paljon virheitä, että en usko sinun olleen kipparina Bavarialla missään. Itse olen ollut kipparina Bavarialla vuodesta 2006 lähtien hieman yli 17000 nm. Keskinopeus pitkällä valtamerilegillä 5,5 kn, huippunopeus surffissa 12,8 kn. Hyvät asumistilat merellä ja satamissa.
ahaa ja siksi muut eivät saa kertoa omista näkemyksistään / kokemuksistaan bavarioista. Onpa lapsellista!
Minkä kokoinen Bavaria on kyseessä, joku 30-32? Suunnilleen sen kokoisella noihin tulksiin pitäisi päästä. Paremmalla keskinopeudella menisin mun 34-jalkaisella kasarilla pasaatilegin. Ja puuskassa pääsen kovempiin hetkellisiin nopeuksiin ilman surffiakin, surffeissa on mennyt 15 kts toistuvasti rikki. Uudemmat samankokoiset on mua nopeampia, erityisesti avotuulissa.
Joo, mutta minä puhunklin kokemuksesta ja totta. Tarkoitatko, että olet todellakin mennyt toistuvasti yli 12,8 solmua ilman, että veneesi olisi ollut surffissa? Kuulostaa luonnonvastaiselta.
En voi puhua kokemuksesta kokonaisella valtamerilegillä, kun en vertailukelpoisella veneellä sellaista tehnyt. Hanko-Sandhamn -väli on silti menty yli 5,5 kts keskinopeudella. Mutta olisit lukenut tarkemmin, sanoin, että surffissa on toistuvasti ylitetty 15 kts. Kovassa puuskassa, mutta ilman merkittävää aallokkoa on päästy kolmeentoista. Sattui vielä kahteen kertaan sekin samana päivänä. En silti sano että toistuvasti, koska tilanteet eivät ole sellaisia, että niihin tarkoituksella hakeutuisin.
Missähän kunnossa mahtoi veneen pohja olla? Välimerellähän ne paatit ovat melko ympärivuotisesti vedessä. Puhtaasti ajassa laskien 5 vuotta vuokraveneenä siellä vastaa vähintään 12 vuotta Suomessa. Siihen päälle kuluttavammat olosuhteet ja mahdollisesti piittaamattomammat käyttäjät (ainakin osa), niin sanoisin, että Välimerivuosi pitää kertoa ainakin kolmella, ehkä jopa neljällä verrattaessa Suomessa omassa käytössä olleisiin veneisiin.
Bavaria 37, ja sivutuulessa. Myönnettäköön, että purjeet olivat vuokraveneen purjeet, eli kohtalaisen kuluneet. Olen myös ymmärtänyt, että Välimeren vuokraveneet ovat usein tarkoituksella alirikattuja.
Todettakoon vielä, että pohja oli aika p*skainen. Sen ei pitäisi kyllä niin paljoa vaikuttaa nopeuteen, mutta ilmeisesti vaikutti.
Tuo selittää aika paljon että alumiini on laminaatin sisällä. Se vahvistaa rakennetta huomattavasti. Aivan noin insinöörejä halveksivan ei ekonominkaan pitäisi kannattavuuslaskelmien kanssa olla, että jättäisi vahvisterakenteet pois kustannusten alentamiseksi.
Veneen pohja oli aika p*skainen. Suomessa samaan pääsee Bilteman "myrkky"-maaleilla lokakuussa.
Bavaria on suhteellisen leveä, joten siinä on melkoisesti märkäpintaa. Tämä selittää huonot luoviominaisuudet. Plus sitten vuokrapurjeet. Mutta tuo ettei päässyt runkonopeuteen, ihmetyttää. Ehkä purjeet kertakaikkiaan olivat vain niin kuluneet ja sitten pohja niin smäidässä, ettei vauhti kohonnut sen enemmäksi. Mutta ihan mukava tuo oli sivutuuleen purjehtia.
Ainakin se tuli opittua, että älä ikinä osta käytettyä vuokravenettä. Tuo x4 kuulostaa aika hyvältä kertoimelta verrattuna suomalaiseen omistusveneeseen.
Tarkoittaa sitä, että olet roikkunut koillispasaatissa Atlantin yli. Pasaatituulen nopeus on siinä 5-10 m/s, ja 5,5 kn kuulostaa uskottavalta keskinopeudelta tuolla säällä. Vuorokausimatkana se tarkoittaa 132 mailia, mikä on leudossa tuulessa aivan hyvä. Mikä Bavaria on kyseessä? Itselläni oli 5 v vanha Bavaria 37 allani. Tuon "hyvät asumistilat" voin kyllä allekirjoittaa.
Siellä Roaring Fortiesilla vauhti voi olla vähän toista, mutta sinne länsituuliin tuskin kukaan ihan pienellä veneellä lähtisikään.
Muutama näkökulma.
Minulla oli v. 2005 valmistunut Suomessa tehty FG, jonka myin tänä kesänä. Miksi maksoin yli kaksi kertaa enemmän FGstä kuin vastaavan kokoisesta Bavasta?
1. Vene oli tunnetusti nopea ja hyvä ja ennenkaikkea hauska purjehdittava
2. Vene oli armottoman hyvännäköinen ja linjakas
3. Sain räätälöityä veneen juuri omiin tarpeisiini perustuen 20v. Kokemuksiini veneistä ja purjehduksesta
4. Vene oli vaan himpskatin kaunis ja laadukas sisältä, puutyö oli hienoa ja viimeisen päälle tehtyä, veneessä viihtyi ja tunnelma oli vain hieno
5. Sain seurata veneeni valmistumista joka viikko, minulle esiteltiin puuseppätiimi, joka teki sisustuksen ja muut puutyöt, tiimi teki myös lisäehdotuksia alkuperäisiin suunnitelmiini (kuten esimerkiksi keulahytin "käkikellon" sekä valaistuksen täydentäminen säädettävillä halogeeneilla.
6. Veneen luovutuksen yhteydessä tarkistettiin kaikkien asioiden toimivuus, kun Raymarinen gepari lakkasi toimimasta, saapui veistämön sähkäri asentamaan uuden ilman eri korvausta ja tosi nopeasti siihen satamaan missä satuimme olemaan. Ikuna en ole saanut vastaavaa palvelua yhdeltäkään eurooppaveneen maahantuojalta.
7. Erityisesti luovilla vene oli käsittämättömän hauska ja nopea purjehdittava, tämä taisi jo olla toistoa:D
Veneeni vaihdoin astetta pienempään, kun ei enää ole tarvetta 9 koijaan eikä 12 metrin pituuteen, vaan paljon pienemmälläkin selviää.
aika hyviä pointteja. on kyse yleisesti harrastuksesta ja silloin em. seikat ovat tärkeitä eikä hinnallakaan ole aina niin väliä. pieni luksus tuo hyvän mielen. paljon on verrattu automaailmaan; ne jotka harrastavat autoja tai pyöriä, kyllä silloinkin on luksus,kauneus ja käsityö sallittua, miksi ei myös veneharrastuksessa? charter veneessä ei näitä ei tarvita. unohtamatta turvallisuuden tunnetta minkä vahvasti ja laadukkaasti tehty vene tuo kovemmassa olosuhteissa.
" Minulla oli v. 2005 valmistunut Suomessa tehty FG, jonka myin tänä kesänä. Miksi maksoin yli kaksi kertaa enemmän FGstä kuin vastaavan kokoisesta Bavasta?
1. Vene oli tunnetusti nopea ja hyvä ja ennenkaikkea hauska purjehdittava
Veneeni vaihdoin astetta pienempään, kun ei enää ole tarvetta 9 koijaan eikä 12 metrin pituuteen, vaan paljon pienemmälläkin selviää. "
Siis ilmeisesti FG41 oili kyseessä ?
Kuinka pitkän bavan olisit 2005 saanut samalla hinnalla ja oletko ihan varma että fingulfisi oli sitä nopeampi ?
Sen kyllä uskon, että oli saman kokoista bavaa nopeampi.
Miten joku voi edes kysyä jotain näin idioottimaista..
Mitähän idioottimaista tuossa kysymyksessä olikaan?
Tosiaan, mistä Teitä oikein sikiää??
Kysymys oli hölmö, koska eihän kukaan joka on ostamassa pikkusporttia vertaile sitä minibussiin. Samoin veneissä etsimme ensisijaisesti venettä siitä kokoluokasta mikä sopii tarpeisiimme. Jotkut ostavat kokoluokan halvimman toiset kalleimman, kaikilla hyvät syynsä.
52 jalkanen Bava taisi olla isoin, ja liki samahintanen.
Ei se ole kovinkaan nopea tai merikelpoinen, ennemminkin liian iso, mihin sitä rivitaloa merellä tarvii?
Oliko se nyt niin hölmö kysymys? Jotkut ostavat ehkä sen kokoluokan halvimman, mutta onpa niitäkin jotka ostavat isoimman minkä rahalla saa. Yleisesti ottaen, massaveneiden halventuminen on nostanut venekokoa, kun samalla rahalla saadaan isompi vene alle. Monesti venehankinnassa on joku budjetti, jonka voi käyttää eri tavalla. Esim. 100 k€:lla saa 90-luvun 31-34-jalkaisen pohjoismaisen laatupurren tai 40-jalkaisen 2000-luvun keskieurooppalaisen. Harvemmin vaihtoehtoina on esim. 100 tonnin vene ja 50 tonnin vene.
Näistä laskennallisista vahvuuksista:
Baltic erosi Swaneista nimenomaan siinä aiemmin, että heillä laskettiin vahvuuksia ja päätettiin sen mukaan mihin tarvittiin vahvuutta ja mihin ei. Niinpä saman kokoinen Baltic painoi ehkä tonnin vähemmän kuin Swan, vaikka lujuutta oli yhtä lailla.
Niin kuin Bavaria tekee kalkyylejä nykyään, kuten varmaan useimmat muutkin. Bavaria on hyvä siinä missä Baltic:kin, vaikka nyt mieluummin omistaisin vanhan Balticin kuin Bavarian.
Miten se köli oli laskettu kun niitä kölejä sit kuitenkin putoili?
Kalkkuloidaan mielellään tarkasti mahdollisuudet säästää vahvuuksissa, mutta onko kalkkuloivassa ohjelmassa huomioitu aikatekijä?
Sil viissiinkö et kahessa vuooessa voi jo kölinkin kiinnitys pettää?
Se laskettiin kirjaimellisesti veteen!
Näin on.
FG 33 2003 97000-107000€
Bavaria 32 2005 68000€.
Ai niin kumpi menikään konkkaan?
Toinen tilava ja teollisesti valmistettu, toinen ahdas ja käsintehty halvan työvoiman maassa.
Ai niin toinen näistä meni konkkaan.
Ja toisesta tippuu kölejä - kummasta se olikaan..
(Monikossa)
Bavakin olisi mennyt konkkaan ellei olisi ollut liian iso siihen, vähän kuin amerikan autoteollisuus. Että silleen.
ei bavan laatu- / hintasuhteella ja hirveällä katteella voi konkurssiin joutua. Siis veneen myyntihinnan ollessa esim. 100ke ei sen valmistaminen voi maksaa yli 30 ke,siis jos katsoo vain valmista tuotetta (sisältäen kaiken laadusta ulkonäköön). Sama pätee muihin halpiksiin.
Valmistusmääriin nähden on Bavarioissa pudonnut vähiten kölejä.
Yksikin on liikaa!!!!
Koska Bavaria oli menossa konkkaan? Yrityksen arvo kyllä putosi 1,3 miljardista (aika älytön!) muutamaan sataan miljoonaan, mutta osakkeen arvon heikentyminen ei ole konkurssi. Tuo 1,3 miljardia oli kesällä 2007. Nokian pörssiarvo on tippunut tuosta ajankohdasta 90%. Onko se mennyt jo konkkaan? Kumpikaan ei tainut olla sellanen rahasampo, josta kannattaisi maksaa moninkertaisesti liikevaihdon verran.
Voittoa tuottavan yrityksen osake ei menetä tuolla tavalla arvoaan. Ja tappiota tuottava taas menee ennen pitkää konkkaan. Konkkaa vain pitkittää rahoittajan suuret varat, kuten Bavarian tapauksessa. Rahoittaja ei mennyt nyt itsekään konkkaan miljarditappiosta huolimatta.
Kesästä 2007 Nokian arvo on tippunut 90% ja Bavarian ehkä 60%. Nokia on tuottanut kokoajan voittoa, tosin vähemmän kuin aiemmin. Sama pätee myös Bavariaan.
Molempien osakkeiden arvosta on tippunut epärealististen tulevaisuuden voittojen arvo.
Bavaria oli velaton yhtiö kun se ostettiin 1,3 miljardilla eurolla. Ostaja otti kauppaa varten 900 miljoonaa lainaa, jotka se ilmeisesti järjesteli Bavarian lainaksi eikä omakseen. Velat eivät siis ole syntyneet mistään investoinneista tai kannattamattomasta toiminnasta, vaan hölmöstä ostajasta. Varmasti myös Dufour/Grand Soleilin ostosta tuli velkaa.
Nykyään ei käsittääkseni enää velkaa ole.
Todistiko tämä jotain? Bavaria ja Nokia ovat hiukan eri kertaluokan yrityksiä, joiden vertailu on turhaa. Jos myy firman 1,3 miljrdilla ja ostaa sen takaisin parilla sadalla, on hyvin varaa ottaa vaikka 900 miljoonaa lainaa nimiinsä. Omaan taskuun jää vielä monta kymmentä loton jättipottia. Kaupan päälle saa aivan toiselle tasolle rakennetun tehtaan kuin myyty oli. Kyllä noilla eväillä pitäis pärjätä tohelommankin pitkän aikaa markkinoilla.
Tuota ajatusmaailmaa noudattaen, olisi ehdottomasti syytä välttää skandeja.
Mitä tämä nyt sitten "todisti"?
Paljonkos se FGn osake putosi?
??? No mitä SE sitten todistaa ja liittyy asiaan ????
Vähän vaikea ymmärtää tätä Bavarian mollaamista, kun tuskin niitä laatueroja pahemmin on saman hintaluokan veneiden välillä - muuten kuin ehkä Bavan eduksi. Se on selvä, että massatuotanto vaatii riittävästi mittakaavaa, että se on kannattavaa. Varmasti voitaisiin valmistaa vaikka jotain perinteistä valtamerivenettä massatuotantona, jos sille olisi riitävästi kysyntää. Eli tässä mielessä massatuotanto menee massojen ehdolla kun taas pienemmät valmistajat voivat keskittyä johonkin kapeampaan nicheen luonnollisesti korkeammalla hinnalla.
Yleisesti uskon että Bavarian hinta/laatu-suhde on hyvä (ellei erinomainen) ja veneet ovat hyvin suunniteltuja kohderyhmälleen. Tätä ei vaan täysin tunnuta ymmärtävän vaan veneitä arvioidaan samoilla kriteereillä kuin jotain 80-luvun Swania, joka on tehty täysin eri lähtökohdista ja eri käyttöön. Omasta vinkkelistä Bavarian ongelmana on, että suunnittelu ei osu omiin tarpeisiini. Tässä mielessä on hieman sääli, että Bavaria on lopettanut Match- ja Ocean-mallistot, jotka hyvin laajensivat tuotepalettia.
Eikös tuo Ocean-mallisto ollut se keskiohjaamo-vene? Olen samaa mieltä, että Bavarian hinta/laatu-suhde on markkinoiden paras. Bavarian omistajat yleisesti pitävät venettä hyvänä ja kestävänä, ne, joilla ei ole kokemusta em. veneestä, pitävät sitä huonona.
Tästä syystä taidan myydä oman ns. ahtaan laatupurteni (jonka arvo eittämättä tulee tipahtamaan lähivuosina) ja ostan samalla rahalla uuden Bavarian...tosin maahantuojasta olen kuullut niin paljon huonoa puhetta (nmenomaan Bavarioiden ostaneilta), että taidan kääntyä tässä asiassa suosiolla lähinaapurin puoleen.
Eikös noista matcheista tippunut niitä kölejä ja siks tuotanto lopetettiin vähin äänin?
Kts nyt hyvä mies, sitä "Hyvä Neuvoa" vähän ylempänä ketjussa.
Tai voithan myydä veneen ja polttaa rahat, jos siltä tuntuu, se on sinun valintasi
Yhdestä :) Eikä tainnut olla tuotannon lopettamisen syy :)
ei vain yhdestä vaan muutamasta!
Minä en ainakaan tiedä kuin yhden Bavaria Matchin, josta on köli pudonnut. Se tapahtui keväällä 2005. 38 ja 42 Matchien tuotanto loppui talvella 2006 ja 35 Matchin joskus myöhemmin vuoden 2006 aikana. Match-sarjan veneet tulivat tuotantoon 2003-2004, joten kutakin tehtiin n. 3 vuotta, mikä oli tuohon aikaan aika tyypillinen sykli myös Cruiser-sarjassa. Tietysti Cruiser-sarjassa tilalle tuli aina uusi mailli. Kaipa voi ajatella, että 2006 tullut Vision-sarja korvasi Machit.
Onhan noita. Yhdestä norjalaisesta cruiserista leikkautui kiveen ajaessa kölipultit poikki, mutta veneellä ajeltiin vielä toistasataa mailia koneella kotiin. Eivätkä edes tienneet kölin puuttuvan kokonaan. Ja ruotsalaisesta cruiserista lähti puolet kölistä kelvottoman valun takia. Ja olihan se Match 42:ssa selvä suunnittelumoka ja alkavia ratkeamia monessa yksilössä.
Sattuuhan sitä kun paljon tehdään, täälläkin löytyy ruoan seasta milloin mitäkin. Ihmetyttää vain Bavarian suhtautuminen virheisiinsä. Eivät ota niistä mitään vastuuta. Matchit korjattiin tehtaan laskuun, mutta virhettä ei tunnustettu.
Harmi jos joku on tyytyväinen veneeseensä, on se sitten bava tai swani.
Istun paraillaan Swanini karttapöydän ääressä lukemassa viestiketjun viisauksia. Jos halvalla voi tehdä hyvä niin miksi kukaan valmistaja vaivauituisi tekemään kallista ja hyvää? Kauan sitten B:n omistaneena en kadu silloista ostopäätöstäni hiukkaakaan, 90-luvun B oli erittäin hyvin tehty ja purjehti/purjehtii hyvin.
Katsastusmiehenä ja 50 vuoden purjehduskokemuksella uskallan väittää että eroja venetyyppien välillä löytyy. B toimii nautittavasti alle 10 m/s keleillä tarkoten mahtavan asumismukavuuden. Sama juttu benjen -osastolla. Matkojen pituuksien kasvaessa muuttuvat tarpeetkin, Swan on minulle ainoa oikea vene. Merikelpoinen, nopea ja ehdottoman luotettava. Lujuusmielessä vanha Swan on valovuosia vastaavaa nyky B:aa parempi. On tarpeetonta vertailla käyttätarkoituksensa suhteen täysin eri veneitä keskenään; jos valtameret eivät kiinnosta Nauvoa enempää on paras pysyä B:ssa.
Älä uhoa sillä Swanillasi.
Se on hyvä venemerkki, mutta ei siinä mitään poikkeuksellista ole.
Minä haaveilin Swanista pitkään, mutta viime vuonna kun olisin vihdoin voinut ostaa sellaisen, valitsinkin toisen merkin. Hyvän käytetyn valtameriveneen.
Swan oli jotenkin tunkkainen, kulta-aikansa nähnyt ja vanhanaikainen. Niin se vain menee, ei pysähdy maailman meno eikä nostalgia kanna loputtomasti.
Swan on hieno luku suomalaisen veneenrakennuksen historiassa, mutta siitä on jo aika kauan...
siis minkä ostit? Miksi et kehtaa kertoa? Swanejakin on aika monta eri mallia,kokoa ja ikäistä.
Kuten sanoin, Swan oli yksi vaihtoehto. Se vain oli sitten jotenkin vanha, en parempaakaan sanaa keksi. Tarkemmin vaihtoehto oli S&S Swan 80-luvun alusta.
En väitä, että Swan olisi huono vene, en ollenkaan. Hyvähän se on. Mutta... miten se sanonta menikään, aika aikaansa kutakin. Eipä tulisi ostettua Saab 96 -autoakaan, jos ymmärrät mitä tarkoitan...
Enkä siis yritä väittää, että ostamani vene olisi jotenkin parempi kuin Swan. Mutta pointti ehkä on se, ettei se ollut huonompikaan. Hinta oli hiukan halvempi, mutta se ei ratkaissut. Ratkaisevaa oli se, että en sitten kuitenkaan halunnut elää jotakin 70-luvun nostalgiaa, vaan edes vähän katsoa eteenpäin ja ehkä nähdä jotain uuttakin.
Ja vielä kerran: minusta Swan on ihan hyvä vene, parempi kuin moni muu, uusikin.
Vanha Swan nopea...kerrotko lisää nopeudesta?
Mitä tarkoitat nopealla? Nykyisiin vai 70-luvun avomeriveneisiin verrattuna?
Kai sinä nyt Swanin omistajana tiedät, miten painava ja alirikattu vene kulkee :-)
Mukavuus ja menon tasaisuus voi olla toinen juttu, mutta mielikuva nopeudesta on vähän vanhentunut.
Pitkään mietin kOmmentoinko, sen verra primitiivisiä näyttävät mielipiteet olevan. Mutta kommenttini on että nykyinen 44 jalkainen Swanimme on AINA ollut nopeampi kuin mikään muu vene. 10 vuoden kokemuksella. Yleensä veneet täällä Välimerellä eivät toetenkään edusta terävintä kärkeä, mutta ilo on ollut huomata wanhan rouvan sekä liikkuvan että nousevan aivan eri lukemilla kuin nuo perusvuokraveneet tyyppiä beneteau, jeanneau ja bavaria. Varmasti löytyy Swaniamme paremmin purjehtivia veneitä, mutta aivan yhtä varmasti jokainen cruising-luokan perusamme jää ihmettelemään vanavettämme ja nousukulmiamme.
Jos keli käy kovaksi vastaiseksi ei voi kuin hymyillä noiden säälittävien vuokrakipparien yrityksiä päästä edes 50 asteen nousukulmiiin. Mitä enemmän tuulee sitä vähemmän väkeä merellä näkyy.
Swan, FG, Baltic, FF, EF, isommat Jonit on aina purjehtijoiden veneitä. Tämän erinomaisuuden vääntäminen rautalangasta on yhtä turhauttavaa kuin kertoa Octavia-kuskille S-Mecen olevan kuitenkin parempi auto. Tämän raukan äidinmaidon perimä ja lapsuuden ympäristötekijät kumminkin suosivat sitä Octaviaa, ....
Ei millään pahalla, mutta turhautuneimmat kuskit ajavat Octialla uskotellen sen olevan Audi. Sama ilmiö halpisveneilijöissä?
Skoda Octavia on sama auto kuin Audi. Etkö sitä tiennyt?
Swanit vs. autot? Swanejahan siis ei enää valmisteta. Etkö sitäkään tiennyt?
44-jalkainen Swan vs. 44-jalkainen moderni vene samoilla purjeilla ja samantasoisella miehistöllä? Että kumpi on nopeampi, niinkö?
Herää nyt!
Swan 44 lienee siis S&S-vene 70-luvun alkupuoliskolta? Hienostihan sellainen kulkee ikäisekseen, mutta kyllä melkein mikä vaan uusi 44-jalkainen on nopeampi. 35-jalkaiset C/R-veneet (First 36.7, X-362/34, Bavaria 35 Match jne.) ovat suunnilleen yhtä nopeita. Tyypillisesti hiukan nopeampia kevyellä kryssillä ja kaikilla avotuulilla, mutta osa voi sitten olla hitaampi kovalla kryssillä.
Jonkinlaisen käsityksen saa katsomalla hyvin purjehditun "pikkusiskon" Swan 37 Tarantellan vauhtia MM-kisoissa. Tiistain kovassakaan kelissä (B1, lähdöt 2 ja 3, 11-15 m/s) se ei pysynyt 33-jalkaisten C/R-veneiden vauhdissa ja parhaille 37-jalkaisille C/R-veneille se hävisi 10 minuuttia tunnissa.
Kevyttuulisissa lähdöissä 6 ja 8 (Gold Fleet) eroa tulikin sitten jo 30-40 min 37-jalkaisiin ja 20-30 minuutia 33-jalkaisiin n. kahdessa tunnissa.
http://merenkavijat.fi/orcworlds2012/results/
Cruiset tietysti kulkevat eri vauhtia kuin MM-kisojen C/R-veneet, varsinkin vuokrapurjeilla. Tässä vaikkapa Bavaria 44 (jo vanha malli) vs. Swan 44, jotka kulkevat melkolailla identtisesti.
http://noordzeeclub.nl/rating/orc_rms/rms/NEDC7367.PDF
http://noordzeeclub.nl/rating/orc_rms/rms/NEDC8039.PDF
LYS-todistuksia Swan 44:lle on 1,24 ja 1,25 (siis 33-34 jalkaisen C/R-veneen lukuja), kun Bavaria 44 on 1,23 ilman spinnua ja Bavaria 42 on taulukossa kölistä riippuen 1,27/1,28 ja tuolla on oltu Suursaaressa useasti kärkipäässä.
"S&S Swan 80-luvun alusta". Tämä kertoikin kaiken olennaisen. Et ole OIKEASTI ollut ostamassa yhtään mitään, puhumattakaan Swaneista. Ostitko FF31:n? Hyvä vene sinänsä ja Swanin tekijöiden tekemä (Nautor vuokraso työvoimaa paikallisilta pikkufirmoilta).
PS 411 oli viimeinen Swan jonka maineikas s&s suunnittelutoimisto piirsi Nautorille 70-luvulla. 80-luvulla haettiin nousua Ron Hollandista ja mallisto keveni melkoisesti. Kölipaino/uppouma heikkeni ja tämä ei miellyttänyt tyypillistä uuden Swanin ostajaa ja suunnittelutoimimta siirtyikin German Frersille. Hollandin kynästä ovat ainakin: 371, 39, 391, 42, 441.
Yhteenveto: 80-luvun alussa ei valistettu Sparkman & Stephens Swaneja.
"S&S Swan 80-luvun alusta". Tämä kertoikin kaiken olennaisen. Et ole OIKEASTI ollut ostamassa yhtään mitään, puhumattakaan Swaneista. Ostitko FF31:n? Hyvä vene sinänsä ja Swanin tekijöiden tekemä (Nautor vuokraso työvoimaa paikallisilta pikkufirmoilta).
411 oli viimeinen Swan jonka maineikas s&s suunnittelutoimisto piirsi Nautorille 70-luvulla. 80-luvulla haettiin nousua Ron Hollandista ja mallisto keveni melkoisesti. Kölipaino/uppouma heikkeni ja tämä ei miellyttänyt tyypillistä uuden Swanin ostajaa ja suunnittelutoimimta siirtyikin German Frersille. Hollandin kynästä ovat ainakin: 371, 39, 391, 42, 441.
Yhteenveto: 80-luvun alussa ei valmistettu Sparkman & Stephens Swaneja.
Swanien valistamisesta en tiedä mitään, mutta seuraavia S&S Swaneja valmistettiin 80-luvun alussa: 47, 57, 65, 76
Mistä ihmeestä olet saanut sellaisen käsityksen, että S&S Swaneja ei tehty 80-luvun alussa?
Tietysti olin ostamassa, ja nimenomaan Swania harkitsin hyvin vakavasti, koskapa olin pitkään sellaisesta haaveillut, ja muutamalla yksilöllä joskus purjehtinutkin.
Eipä sitten tullut loppupeleissä sitä valittua, juuri noista mainitsemistani syistä.
En halua täällä nettipalstoilla valitettavasti yksilöidä katsomiani Swaneja enkä ostamaani venettä. Eikä se taida olla tässä oleellistakaan, eihän?
HenDär, vene ei valmistu(nut) samaan aikaan kuin se suunniteltiin.
http://www.classicswan.org/swan_47.php
Tuolta voi katsella S&S Swanien valmistushistoiraa, mallit, vuodet ja kappalemäärät.
Nautorin sivuilla on 47:stä eri tieto: http://www.swanyachts.co.uk/archive.htm
Mutta mitä tuollaisesta nyt kinaamaan.
http://sparkmanstephens.blogspot.fi/2011/07/design-2201-swan-47.html
Ei kinata, ei, mutta mikähän tässä on oikeasti totuus? Onkohan 1984 tehty vielä joku iltatähti 47, vai mikä aiheuttaa tämän eron statistiikoissa?
Tätä keskustelua on jännä lukea. Erittäin vahvasti tulee vaikutelma, että purjeveneiden paremmuuden keskeinen kriteeri on nopeus. Nopeus ei kuitenkaan voi olla ainoa arviointikriteeri, koska sekin näyttää olevan erittäin olosuhderiippuvainen.
Modernit lattapohjaiset purret ovat luonnollisesti hyvinkin nopeita kevyissä avotuulissa ja peittoavat mennentullen vanhemmat loppujäykät veneet. Kun kelit pahenevat tai tuulet ovat vastaiset, ominaisuudet painottuvat toisin. Silloin raskarakenteinen ja -uppoumainen vanha konstruktio voi olla äärettömän paljon nopeampi. Tämä äärettömyys johtuu siitä, että jollamaiset veneet tuntuvat jäävän sataman tai puskevat vastaiseen koneella.
Itselläni on vanha Antilla 30. On ollut purjehduspäiviä, jolloin se on ollut saaristolegin selvästi nopein pursi. Jostain syystä kovemmala kelillä ei ole ollut muita kilpailijoita. Olkoonkin, että jonkun mielestä auttamattoman hidas homeskandi, mutta vanhus herää kunnolla vasta henkiin kun tuuli on kova ja vastainen.
Sama yhteisten kriiteereiden puuttuminen liittyy rakenteiden arviointiin. Oma veneeni on reippaasti yli 30 vuotta vanha ja päivitetty kuluneilta osin (mottori, purjeet, patjat, juokseva riki ym.). Runko ja perusheloitus on rakenteellisesti uutta vastaava. Mitään delaminoitumista ja paikkojen pettämistä ei ole havaittavissa. En yhtään ihmettelisi, että pursi voi seilata vielä sadankin vuuoden päästä. Rakenteiden puolesta en näe estettä. Miltähän modernit lattapohjaiset halpapurret näyttävät silloin?
Antilla 30 on ihan hyvä kryssivene mutta kurja ajettava kovalla lenssillä. Ei surffaa eikä vesilinjapituus pelitä kun peräaalto ei irtoa pienestä peräpeilistä vaan sen aikaisen ior-veneen kyljen pullistuksesta. Hyvä esimerkkivene miten tasoitussääntöjen vaikutus negatiivisesti vaikuttaa matkaveneiden linjoihin. Sama raasereiden designtrendien vaikutus näkyy edelleen massaveneissä. Pian näemme ehkä pystykeulan kallistuvan taaksepäin?
Siinä lieneekin optimikeula meikäläiseen rantautumistyyliin LOL.
Olisiko jo ensi kesänä, sillä Nauvossa oli käymässä tänä kesänä tällainen:
http://www.dufour-yachts.com/sailboats/performance/36
Minusta keula näytti tuossa Dufourissa olevan tarkalleen pystysuora.
Piankin: http://forum.sailingscuttlebutt.com/cgi-bin/gforum.cgi?post=14675
onpa tukevan tuntuinen
Jos rantautumiset unohdetaan, on pysty keula ja perä hyvin perustaltavissa: miksi tehdä vesilinjasta metritolkulla venettä lyhyempi ? Jonkun pituinen veneestä kuitenkin pitää tehdä, ja miksei sitten vesilinjasta niin pitkää kuin mahdollista. Jos käy luonnonsatamissa, voi asentaa ankannokan. Ankannokka korvaa tarvittaessa genaakkerin puomin.
Huvittavimpia ovat nuo 80- luvun viistokeulat ja -perät. 36-jalkainen vene on kun 32-jalkainen, jonka kantta on työnnetty 4 jalkaa eteenpäin vesilinjaan nähden. Kansi kulkee toista metriä vesilinjaa edellä ;)
Negatiivisia "wave piercing" -keuloja on käytetty monirunkoveneissä, ovat näköjään tulossa yksirunkoisiinkin:
http://speeddreamblog.blogspot.fi/2012/03/speeddreams-wave-piercing-bow.html?m=1