Hei kaikki
Olen 31-v nainen ja viimeisen 5 vuoden aikana lihonut 20 kg. Olen sairastanut 16- 18 vuotiaana jonkinasteista syömishäiriötä. en syönyt juuri mitään ja liikuin kuin hullu. Painoa oli alimmillaan 36 kg ja pituutta 160 cm.
Sitten oli muutama tasapainoinen vuosi ja sitten paino jojoili lihomisesta laihtumiseen ja taas toisinpäin. Reilu parikymppisenä keksin ulostuslääkkeet ja niitä vuosia käytin, kunnes suoli ei enää toiminut edes niillä ja kun näinkin pillerin oksensin. (käytin niitä pahimmillaan 15 kpl /pv). Pillerit mahdollistivat myös ylensyönnin ja ahmimisen, koska sain kaiken ulos yön aikana ottamalla ulostuslääkkeitä. Muistan kuinka monena yönä makasin vessan lattialla kippurassa tuskan hiki valuen ja kouristuksia tuli taukoamatta ulostuslääkkeiden ottamisen vuoksi. Ulostuslääkkeitä en nyt ole ottanut vuoteen ja suolikin alkanut ihme ja kumma toimia.
No lihoin vain lihomistani ja ainoa ilo elämässä oli syöminen/ahmiminen. Painoa kertyi 90 kg. Se oli tilanne viime maaliskuussa. Vatsaan tuli hurjasti venymisarpia ja havahduin tilaani ja ja päätin laihtua. Olen laihtunut nyt 15 kg, ihan tervein tavoin ja painoa nyt n. 74 kg. En enää ahmi (silloin tällöin). Mutta kesällä paastosin ja jäin koukkuun suolihuuhteluun, koska siitä tuli hyvä olo. Saan oikein tapella itseäni vastaan etten tekisi huuhtelua liian usein. Kai se liittyy jotenkin näihin syömishäiriöihini... tai jonkinasteiseen bulimiaan.
No nyt olen huomannut, että kontrolloin syömistäni samoin kuin silloin 17-vuotiaana. kaupassakin käyn vain katselemassa ruokia. Ja sitten on päiviä että sorrun ahmimaan... Varsinkin iltaisin on vaikeaa, kun saatan olla koko päivän syömättä, koska haluan laihtua. Sairasta ja olen aikuinen ihminen ja tajuan, että pitäisi syödä päivällä hyvin niin ei illalla edes olisi niin nälkä. Mutta en mahda itselleni mitään ja tuntuu kuin taas ajautuisin tähän loputtomaan syömättömyys ja ahmimiskierteeseen. Voiko ihmismieli oikeesti olla näin sairas. Koko mun elämä on ollut taistelua läskejä vastaan, laihtumista, lihomista, ruokien ahmimista ja taas toisaalta nälkiintymistä. Ei jaksa.
Olen 31-v nainen ja viimeisen 5 vuoden aikana lihonut 20 kg. Olen sairastanut 16- 18 vuotiaana jonkinasteista syömishäiriötä. en syönyt juuri mitään ja liikuin kuin hullu. Painoa oli alimmillaan 36 kg ja pituutta 160 cm.
Sitten oli muutama tasapainoinen vuosi ja sitten paino jojoili lihomisesta laihtumiseen ja taas toisinpäin. Reilu parikymppisenä keksin ulostuslääkkeet ja niitä vuosia käytin, kunnes suoli ei enää toiminut edes niillä ja kun näinkin pillerin oksensin. (käytin niitä pahimmillaan 15 kpl /pv). Pillerit mahdollistivat myös ylensyönnin ja ahmimisen, koska sain kaiken ulos yön aikana ottamalla ulostuslääkkeitä. Muistan kuinka monena yönä makasin vessan lattialla kippurassa tuskan hiki valuen ja kouristuksia tuli taukoamatta ulostuslääkkeiden ottamisen vuoksi. Ulostuslääkkeitä en nyt ole ottanut vuoteen ja suolikin alkanut ihme ja kumma toimia.
No lihoin vain lihomistani ja ainoa ilo elämässä oli syöminen/ahmiminen. Painoa kertyi 90 kg. Se oli tilanne viime maaliskuussa. Vatsaan tuli hurjasti venymisarpia ja havahduin tilaani ja ja päätin laihtua. Olen laihtunut nyt 15 kg, ihan tervein tavoin ja painoa nyt n. 74 kg. En enää ahmi (silloin tällöin). Mutta kesällä paastosin ja jäin koukkuun suolihuuhteluun, koska siitä tuli hyvä olo. Saan oikein tapella itseäni vastaan etten tekisi huuhtelua liian usein. Kai se liittyy jotenkin näihin syömishäiriöihini... tai jonkinasteiseen bulimiaan.
No nyt olen huomannut, että kontrolloin syömistäni samoin kuin silloin 17-vuotiaana. kaupassakin käyn vain katselemassa ruokia. Ja sitten on päiviä että sorrun ahmimaan... Varsinkin iltaisin on vaikeaa, kun saatan olla koko päivän syömättä, koska haluan laihtua. Sairasta ja olen aikuinen ihminen ja tajuan, että pitäisi syödä päivällä hyvin niin ei illalla edes olisi niin nälkä. Mutta en mahda itselleni mitään ja tuntuu kuin taas ajautuisin tähän loputtomaan syömättömyys ja ahmimiskierteeseen. Voiko ihmismieli oikeesti olla näin sairas. Koko mun elämä on ollut taistelua läskejä vastaan, laihtumista, lihomista, ruokien ahmimista ja taas toisaalta nälkiintymistä. Ei jaksa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.