Uusi Tekninen johtaja Ulla Ojala kuulemma valtuustokeskustelussa 22.10.2012 sutkautti, että Huittisissa olisi vuosien saatossa toiminut Hyväveli-järjestelmä?
Eipä tainnut pesti olla kovin pitkä?
Eipä tainnut pesti olla kovin pitkä?
Hyväveli-järjestelmä
Huittinen
7528
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
http://www.huittistenvasemmistoliitto.fi/etusivu/sana_vasemmalta/hyvaveli_jarjestelmasta_huittisissa_24_10_2012
Huhussa perää!
Näitä hyväveli-verkostoja on ollut tasan tarkkaan joka kunnassa ja kaupungissa tässä maassa, mutta ei niistä liialti ole huudeltu ja jos on, niin perinteinen "uskottava kiistäminen" on riittänyt asiat vaientamaan.
Mutta kuten olemme valtakunnan tasoltakin saaneet huomata, viime vuosina, ja erityisesti nyt tänä vuonna ollaan astumasssa uuteen aikakauteen, siihen, missä näitä ei enää hyväksytä. Zeitgeist eli ajan henki on nyt hyväveli-verkostoja vastaan.
Useimmiten näissä tilanteissa asioihin potkaisee liikettä juuri joku vahva nainen. Kuten Ulla nyt Huittisissa. Tai ministeri Kyllönen viime viikolla.
Olen itsekin sitä mieltä että hyväveli-verkostot eivät enää nykypäivään kuulu.
Mutta kyllä niistä vain silloin vanhoina vastakkainasettelun aikoina oli hyötyä, niillä saatiin asiat liikkeelle ja sujumaan.
Samalla voisi ottaa myös esiin teknisellä puolella oman kylän urakoitsijoiden suosimisen urakkakilpailutuksissa. Tarjouspyynnöt epämääräisiä ja oman kylän miehet saa aina parhaat pisteytykset ja sitä kautta urakat vaikka ulkopaikkakuntalainen olisi puolet halvempi.
Eräänlaista veronmaksajien rahojen tuhlausta tämäkin, vaikka yrityksen verot eivät kuntaan jäisikään. Toisaalta samalla rahalla saataisiin paljon enemmän hyvää kuntalaisille.
toimineena, voin todeta, että vain muutamassa tapauksessa pisteytyksellä on ollut vaikutus urakoitsijan valintaan. Veikkaisin euroista noin 99% menneen halvimmille urakoitsijoille. Halvin ei kuitenkaan aina ole paras, toisaalta pisteytyksestäkin voidaan olla montaa mieltä. Välillä olen niitä kritisoinut, pääosin lienevät tehty ihan ok. Kritiikki voidaan kohdistaa siihen, missä suhteessa pisteytys tehdään. Jos hinta vaikuttaa puolet, ammattitaito ja kalusto loput, on pistetyksellä iso merkitys. Tällöin pitää olla hyvin tarkka, ettei joukkoon pääse henkilökohtaisia mielipiteitä. Mielestäni hinnalla pitäisi olla isompi merkitys, vähintään 75%.
Tosiaan, Tekla on käsitellyt kymmeniä päätöksiä kuluneina neljänä vuonna, enkä muista mitään räikeitä ylilyöntejä ko. asiassa. Sivusta seurannut voi toki vielä tarkentaa, jos haluaa vastauksen.
Jos oikein tarkkoja ollaan, niin kaupunki on tänä vuonna teetättänyt vuosityötarjouksen perusteella rakennustöitä reilusti yli 100 000 eurolla. Työt on tehnyt Huittislainen rakennusyritys, vaikka halvimman tuntihinnan on antanut ei paikkakuntalainen yritys. Tästä kuitenkin selvitys alkamassa. Samoin miksi ei kaupunki käytä sähkötöissä halvimman tuntihinnan antanutta.
Mikko Kaunisto
Teknisen lautakunnan jäsen (vas.)
kerro lisää. Keskustahan on viime aikoina esittänyt oikein julkisesti (Hannu Haapasalo LL 23.10.12), että urakoita tarvis saada enemmän huittislaisille. Ei kuulemma nykyään paikalliset pääse tekemään. Olisi hieno tietää yksityskohtia missä oman kylän urakoitsijoita on suosittu?
Lähinnä tarkoitin koneurakointi puolta. Haapasalohan tarkoitti lähinnä rakennusurakoita.
Ensinnäkin tuo tarjouspuoli on vähän outo,muut kaupunkin liitteet avautuvat
officella mutta hankintoihin pitääkin olla eri selain???
Hurjimpia väitteitä on ollut että aiemmin kaupunkin vuokralaisina olisi ollut
sopivia henkilöitä joiden vuokrien tarkistukset olisivat jääneet tekemättä!