Kansanäänestys vaatisi erillisen lain säätämisen
Mikäli hallitus esittää kansanäänestystä EU:n perustuslaillisen sopimuksen hyväksymisestä, niin äänestyksen toteuttamisesta on säädettävä erillinen laki. Toistaiseksi oikeusministeriössä odotetaan asiasta lopullista päätöstä, ennen kuin järjestelyt aloitetaan.
Oikeusministeriössä mahdollisen kansanäänestyksen järjestäminen EU:n uudesta perustuslaillisesta sopimuksesta hoidetaan tarvittaessa nopeasti. Vuoden 1994 kansanäänestyksen järjestäminen on edelleen hyvässä muistissa.
– Teknisesti äänestyksen järjestäminen ei juurikaan poikkea vuoden 1994 äänestyksestä. Todennäköisesti edelleen vastataan yhteen kysymykseen, joko kyllä tai ei, naurahtaa oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen.
Ensin kuitenkin odotettaan rauhassa hallituksen lopullinen siitä järjestetäänkö äänestys vai ei. Pääministeri Matti Vanhanen on ilmoittanut esittävänsä kantansa elokuun loppuun mennessä.
Mikäli hallitus tekee myönteisen päätöksen kansanäänestyksen järjestämisestä, niin ensimmäiseksi on säädettävä laki kansanäänestyksen järjestämisestä. Oikeusministeriö tekee vaaliin liittyvä suunnitelmat. Toistaiseksi asiaa ei ole juuri valmisteltu ministeriössä.
– Lain valmistelu aloitetaan luonnollisesti hetimiten, jos hallitus tekee päätöksen kansanäänestyksen järjestämisestä.
Laissa säädetään muun muassa äänestäjille esitettävästä kysymyksestä ja äänestyksen ajankohdasta. Jääskeläisen mukaan kansanäänestys voidaan teoriassa järjestää vaikka 50 päivän sisällä, mutta tässä yhteydessä nopea aikataulu tuskin olisi tarkoituksenmukaista.
Kansanäänestys voidaan järjestää joko erillisenä tai valtiollisten vaalien yhteydessä.
– Mikäli äänestys pidetään valtiollisten vaalien yhteydessä, niin ainoa vaihtoehto olisi 2006 tammikuussa järjestettävä presidentinvaali. Muuten vaali olisi kokonaan erillinen.
Valmistelutyöhön on toistaiseksi runsaasti aikaan, sillä eduskunnan on vahvistettava uusi perustuslaillinen sopimus marraskuuhun 2006 mennessä. Jääskeläisen mukaan kansanäänestyksen järjestämisessä yksi perusedellytys on, että tiedottamiselle ja keskustelulle on varattu riittävästi aikaa.
– Hyvä tavoite on, että kannan pystyy muodostamaan hyvillä tiedoilla. Suomessa kansanäänestystä on totuttu käyttämään harvoin ja vain silloin kun sille on olemassa todellinen tarve. Jos äänestys järjestetään, niin asiasta on myös tiedotettava kunnolla.
Janne Impiö
Uutiset | Tiistaina 03.08.2004
Copyright © Suomenmaa – 2000 Lähde ja tekijä mainittava lainattaessa.
Mikäli hallitus esittää kansanäänestystä EU:n perustuslaillisen sopimuksen hyväksymisestä, niin äänestyksen toteuttamisesta on säädettävä erillinen laki. Toistaiseksi oikeusministeriössä odotetaan asiasta lopullista päätöstä, ennen kuin järjestelyt aloitetaan.
Oikeusministeriössä mahdollisen kansanäänestyksen järjestäminen EU:n uudesta perustuslaillisesta sopimuksesta hoidetaan tarvittaessa nopeasti. Vuoden 1994 kansanäänestyksen järjestäminen on edelleen hyvässä muistissa.
– Teknisesti äänestyksen järjestäminen ei juurikaan poikkea vuoden 1994 äänestyksestä. Todennäköisesti edelleen vastataan yhteen kysymykseen, joko kyllä tai ei, naurahtaa oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen.
Ensin kuitenkin odotettaan rauhassa hallituksen lopullinen siitä järjestetäänkö äänestys vai ei. Pääministeri Matti Vanhanen on ilmoittanut esittävänsä kantansa elokuun loppuun mennessä.
Mikäli hallitus tekee myönteisen päätöksen kansanäänestyksen järjestämisestä, niin ensimmäiseksi on säädettävä laki kansanäänestyksen järjestämisestä. Oikeusministeriö tekee vaaliin liittyvä suunnitelmat. Toistaiseksi asiaa ei ole juuri valmisteltu ministeriössä.
– Lain valmistelu aloitetaan luonnollisesti hetimiten, jos hallitus tekee päätöksen kansanäänestyksen järjestämisestä.
Laissa säädetään muun muassa äänestäjille esitettävästä kysymyksestä ja äänestyksen ajankohdasta. Jääskeläisen mukaan kansanäänestys voidaan teoriassa järjestää vaikka 50 päivän sisällä, mutta tässä yhteydessä nopea aikataulu tuskin olisi tarkoituksenmukaista.
Kansanäänestys voidaan järjestää joko erillisenä tai valtiollisten vaalien yhteydessä.
– Mikäli äänestys pidetään valtiollisten vaalien yhteydessä, niin ainoa vaihtoehto olisi 2006 tammikuussa järjestettävä presidentinvaali. Muuten vaali olisi kokonaan erillinen.
Valmistelutyöhön on toistaiseksi runsaasti aikaan, sillä eduskunnan on vahvistettava uusi perustuslaillinen sopimus marraskuuhun 2006 mennessä. Jääskeläisen mukaan kansanäänestyksen järjestämisessä yksi perusedellytys on, että tiedottamiselle ja keskustelulle on varattu riittävästi aikaa.
– Hyvä tavoite on, että kannan pystyy muodostamaan hyvillä tiedoilla. Suomessa kansanäänestystä on totuttu käyttämään harvoin ja vain silloin kun sille on olemassa todellinen tarve. Jos äänestys järjestetään, niin asiasta on myös tiedotettava kunnolla.
Janne Impiö
Uutiset | Tiistaina 03.08.2004
Copyright © Suomenmaa – 2000 Lähde ja tekijä mainittava lainattaessa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Toivottavasti mitään kansanäänestystä ei tule, aivan turhaa veronmaksajien rahojen tuhlausta. Etenkin kun kyllä-puolen edut on tuossa niin selkeät.