Miksi maakuntien miesten pitää saada lausua Turun torin ympäristön kaavavalmistelusta?
Varsinais-Suomen maakuntaliiton laatima, vahvistettu maakuntakaava toimii Turun yleiskaavoituksen perustana. Maakuntakaavaan laadittiin erityisesti Turun keskustaa koskien tarkkoja erityissuunnitelmia esimerkiksi kaupungin rakennusten suojelemiseksi. Maakuntakaavan suojeluluettelo laadittiin aikanaan salaa makkuntaliiton toimistossa, Turulta mitään kysymättä. Luiettelo ei ollut edes julkisetsi kaupunkilaisten nähtävillä ennenkuin se tuli hyväksytyksi Turtun Yleiskaavassa!?
Maakuntakaavaaa noudattaen on laadittu Turun yleiskaava, josta maakuntien miehet kaiken kukkuraksi ovat aikanaan saaneet lausua mitä ikinä ovat halunneet. Detaljikaavoitus puolestaan noudattaa Turun yleiskaavaa.
Miksi nyt sitten näiden edellä mainittujen, yksityiskohtaisen kaavoituksen ohjeeksi vahvistettujen kaavojen mukaan tonttikohtaista asemakaavaa laadittaessa vielä kysytään sopiiko se maakuntien miehille?
Heräää kysymys miksi vielä kaiken tämän kaavoitusruljanssin jälkeen jokaikisestä vähänkin merkittävämmästä detaljitason asemakaavasta pitää kysyä pöytyäläisistä, maskulaisista tai vaikkapa paimiolaisista ja rakentamisesta ja liike-elämästä kilpailevien naapurikuntien miehistä kootun maakuntaliiton mielipide, eihän Turkuakaan kuultu, kun maakuntakaavaoittaja halusi puuttua - käsittämättömästi - omin peukaloin Turun keskustan detaljikaavoitukseen?
Ei luulisi kaavojen oikeutuksen ainakaan suunnitteluun kaatuvan?
Varsinais-Suomen maakuntaliiton laatima, vahvistettu maakuntakaava toimii Turun yleiskaavoituksen perustana. Maakuntakaavaan laadittiin erityisesti Turun keskustaa koskien tarkkoja erityissuunnitelmia esimerkiksi kaupungin rakennusten suojelemiseksi. Maakuntakaavan suojeluluettelo laadittiin aikanaan salaa makkuntaliiton toimistossa, Turulta mitään kysymättä. Luiettelo ei ollut edes julkisetsi kaupunkilaisten nähtävillä ennenkuin se tuli hyväksytyksi Turtun Yleiskaavassa!?
Maakuntakaavaaa noudattaen on laadittu Turun yleiskaava, josta maakuntien miehet kaiken kukkuraksi ovat aikanaan saaneet lausua mitä ikinä ovat halunneet. Detaljikaavoitus puolestaan noudattaa Turun yleiskaavaa.
Miksi nyt sitten näiden edellä mainittujen, yksityiskohtaisen kaavoituksen ohjeeksi vahvistettujen kaavojen mukaan tonttikohtaista asemakaavaa laadittaessa vielä kysytään sopiiko se maakuntien miehille?
Heräää kysymys miksi vielä kaiken tämän kaavoitusruljanssin jälkeen jokaikisestä vähänkin merkittävämmästä detaljitason asemakaavasta pitää kysyä pöytyäläisistä, maskulaisista tai vaikkapa paimiolaisista ja rakentamisesta ja liike-elämästä kilpailevien naapurikuntien miehistä kootun maakuntaliiton mielipide, eihän Turkuakaan kuultu, kun maakuntakaavaoittaja halusi puuttua - käsittämättömästi - omin peukaloin Turun keskustan detaljikaavoitukseen?
Ei luulisi kaavojen oikeutuksen ainakaan suunnitteluun kaatuvan?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kun Turussa ei edes tehdä ajantasaista yleiskaavaa, nykyinen oli jo valmistuessaan vanha ja siitä on 11 vuotta.
Turun kaupunginvaltuusto päätti vuonna 1997, että Turun keskustan suuralueelle 1 laaditaan keskustan osayleiskaava, vuonna 2002 Lahoniityn esittelyssä tammikuussa sen ilmoitettiin olen joulukuussa 2002 luonnosvaiheessa, mutta mitään ei ole tapahtunut 12 vuoteen. Ap. kaupunginjohtaja Virtanen ei asiaa aja eteenpäin ja kaupunginhallitusta ei asia kiinnosta, vaikka kuntalain mukaan kaupunginhallituksen tehtävä on laittaa valtuuston päätökset täytäntöön. Turussa pyyhitään persustaa kuntalailla ja maankäyttö- ja rakennuslailla, jep, jep, jep...
Joten parasta olisi liittää Turkuun niin monta lähikuntaa, että nykyiset turkulaista muodostavat vähemmistön. Voitaisiin saada tämä Turun tautikin vihdoinkin aisoihin.
Ja eikös sitä toriparkkia tehdä maakuntien miehille ja naisille, kun pitää saada asiakkaita 100-200 kilometrin päästä???
Hop hop. Turun yleiskaava (YK2020) valmistui 1999. Se on siis voimassa vuoteen 2020. Seuraava yleiskaavan tarkistuskierros(YK2025) on meneillään.
Yleiskaava on hyväksytty 2001, eikä se luku 2020 tarkoita mitään dead linea vaan visionimeä. Yleiskaava oli jo valmistuessaan vanhentunut.
Muualla päivitetään yleiskaavaa säännöllisesti ja Helsingissä tehdään jopa maanalainen yleiskaava.
Ja Turun yleiskaava on niin suurpiireteinen että on melkein sama olisiko sitä ollenkaan. Syykin on selvä: voidaan sopivia hankepostimerkkikaavoja juntata joka välissä.
Tyypillistä mielikuvapolitikointia: "Yleiskaava oli jo tehtäessä vanhentunut!?"
Joko kirjoittaja on maankäyttö- ja rakennuslain hengestä, tarkoituksesta, määräyksistä, säännöksistä ja muista ohjeista täysin tietämätön, tai hän ei ymmärrä kunnallisesta asiain valmistelusta ja päätöksenteosta hölkäsen pölähtämää!?
On niin helppo sanoa tietämyksen ylivertaisella ja syvällä rintaäänellä, että väittämä "kaksi ynnä kaksi on neljä" ei pidä paikkaansa. Vaan todista Pölkman, todista!
Voisiko edellinen kirjoittaja selventää yleiskaavan vanhentuneisuuskäsitettä muutamin esimerkein?
Ymmärrän oikein hyvin, mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa ja kuntalaissa lukee, sekä tiedän miten Turussa asioita hoidetaan.
Esimerkiksi Itäharju ja Kupittaa sekä Yo-kylä/Nummen reunat. Suunnitelmat olivat muuttuneet jo siitä Helsinginkadun laajasta konttorirakentamisesta asuntorakentamisen suuntaan, ennen kuin yleiskaava hyväksyttiin.
Yleiskaava ei sisällä esim. toriparkkia, vaikka sitä on juntattu jo 20 vuotta ja tiedettiin hyvin sen junttaamisen jatkuvan. Liikenneselvitykset pitäisi tehdä nimenomaan yleiskaavatyössä. Turussa sellainen on tehty viimeksi 1984 ja hyväksytty 1986 (Keskustan liikenteen vaihekaava).
Sen sijaan siellä yleiskaavasssa on mm. Louhi ja kampiföri.
Turun yleiskaavahan on nykytilanteen epämääräistä toteamista, ei tulevaisuuden suunnittelemista, mitä sen pitäisi lain mukaan olla.
Perusongelma on selvitysten puute ja epämääräiset kaavamerkinnät, vaikka asiaa on hieman yleiskaavaselostuksessa tarkennettu.
Miksiköhän kaupunginhallitus ja Toivosen butiikki ei laita täytäntöön kaupunginvaltuuston yksimielistä päätöstä vuodelta 1997 keskustan osayleiskaavasta?
Eläköön kuntalaki!