Jukka Tarkan "Karhun kainalossa" on kansanpainos Suomen vaaran vuosista 1944-1990. Se kuvaa niin suomalaisten keskinäistä epäsolidaarisuutta kuin Neuvostoliiton jatkuvaa aggressiotakin, ajan sairasta ilmapiiriä ja suomettuneisuuutta, vakuuttavasti ja asiallisesti.
Hiukan vastentahtoisesti minun on tarkistettava Kekkos-kuvaani "Karhun kainalossa"-teoksen ja joidenkin muidenkin antaman kuvan, sekä erään erittäin korkealle arvostamani ystävän lausuman perusteella; Kekkonen ei ollut sellainen selkärangaton opportunisti, jollaisena häntä olen pitänyt, vaan isänmaallinen ja kova mies. En kuitenkaan pyytele anteeksi, sillä Kekkonen käyttäytyi presidenttiaikanaan suomalaisia patriootteja ja porvaristoa kohtaan erittäin loukkaavasti. Mistä minunlaiseni kansalainen olisi saanut tietoa hänen kulissientakaisista toimistaan?
Tarkan teos on erittäin ajankohtainenkin. Nyky-Venäjän toistuvat vaatimukset venäläis-suomalaisen "komission" perustamisesta lapsiasiassa tuovat mieleen YYA-ajan jatkuvat konsultaatiovaatimukset, joiden tarkoituksena ei ollut enempää eikä vähempää kuin Suomen itsenäisyyden rajoittaminen ja tuhoaminen. Taktiikka on sama 2012: kun saadaan aikaan yksi "komissio", sillä isketään entraushaka itsenäisen maan kylkeen ja riippuvuutta lisätään hiljalleen. Toinen, nyt käytössä oleva metodi on "venäläisvähemmistön" etujen puolustaminen sen asuinmaan lainsäädännöstä piittaamatta. YYA-aikana sellaista vähemmistöä ei - Luojan kiitos - ollut; ties mitä siitä olisi seurannut. Kolmas "monikärkiohjuksen" (ilmaus Noottikriisin ajoilta) kärki on tarkoitettu hajottamaan EU:ta, vähentämään sen yhtenäisyyttä. -Miksi muuten EU:n ulkoministeri ei ole puuttunut Venäjän painostukseen yhtä EU:n pientä jäsenmaata kohtaan?
Rohkenen suositella "Karhun kainalossa"-teosta jokaiselle Suomen lähihistoriasta kiinnostuneelle.
YYA-Suomesta selkokielellä
17
135
Vastaukset
- 546654645645564654
Tarkan Karhun kainalossa on jatkoa sille söpellykselle, jota tohtori on syytänyt Otavan ajoistaan. Otavassa oli sanonta, että, "ellei se olisi johtaja, niin sen ainuttakaan kirjaa ei painettaisi!"
Tarkan kirjoillehan on tyypillistä, että aina on jokin toinen henkilö mukana tai työryhmä. Sellaiselle miehelle, joka on epävarma tiedoistaan se passaakin.
Ollessaan EVA:n johtaja hän sai aikaan hämmennystä vuorineuvoksissa kapeilla historiatiedoillaan. Tohtoriväitöshän oli "sotasyyllisyys", josta hattu irtosi vain Päiviö Hetenmäen raivokkaalla painostuksella. Myöhemmin Tarkka sai tehdä Hetemäestä "innostuneen sankaritarinan omaelämäkerralliseen muotoon".
Eduskunnassa Tarkan muistan lakialoitteista, joita ei kukaan kannattanut. Ei edes kimittävä Risto Penttiläkään!
Tätä karhua en ole lukenut ja säästän senkinajan jonkin tietoa sisältävän kirjan lukemiseen.- Mallikasta solvausta
ja asiantuntemattomuutta yhtä arvostetuimmista valtiollisen historian tutkijaa kohtaan.
Totta on vain, että Tarkka on tehnyt kirjojaan sekä yksin että kaverin kanssa.Siinä ei ole mitään moitittavaa.
"Tätä karhua en ole lukenut ja säästän senkinajan jonkin tietoa sisältävän kirjan lukemiseen"
Teksti ainakin osoittaa, että mitään tietoa sisältävä ei ole tähän asti tullutkaan luetuksi.
Muutenkin on selvää, että Tarkan kaltainen totuudenpuhuja on aina yritetävä mitätöidä jo oman aatteen vuoksi. Tosin se ei noilla tiedoilla onnistu. - 321321465564879879
Mallikasta solvausta kirjoitti:
ja asiantuntemattomuutta yhtä arvostetuimmista valtiollisen historian tutkijaa kohtaan.
Totta on vain, että Tarkka on tehnyt kirjojaan sekä yksin että kaverin kanssa.Siinä ei ole mitään moitittavaa.
"Tätä karhua en ole lukenut ja säästän senkinajan jonkin tietoa sisältävän kirjan lukemiseen"
Teksti ainakin osoittaa, että mitään tietoa sisältävä ei ole tähän asti tullutkaan luetuksi.
Muutenkin on selvää, että Tarkan kaltainen totuudenpuhuja on aina yritetävä mitätöidä jo oman aatteen vuoksi. Tosin se ei noilla tiedoilla onnistu.Kuka arvostaa ja miksi sen tekee?
Koko lista Jukka Tarkan ja lähes aina muiden kanssa "tekemistä teoksista". Omaa itsenäistä ajattelua tai vaativaa jäsentelyä ei taida olla ainuttakaan?
Eikö sinusta ollut erikoista, että puoluetoveri Penttiläkään kannattanut Tarkan aloitteita (joskus kun EVA painossti Penttilää -niin tapahtui)?
Yhtyneet Kuvalehdet hän sai liukumaan konkurssin partaalle.
Arnkil, Rolf: Perimmäisten kysymysten äärellä. Kirjeenvaihtoa ja kirjoitelmia sairaskammion hiljaisuudessa. Toimittanut Jukka Tarkka. WSOY, 1961, 13. painos 1965.
Arnkil, Rolf: Ihmisestä on kysymys. Kirjeenvaihtoa Pentti Eskolan, Eelis Gulinin, Matti Luoman, Martti Paloheimon, Esko Seppälän, Topi Tarkan ja Osmo Tiililän kanssa sekä tutkielmia ja haastatteluja. Toimittanut Jukka Tarkka. WSOY, 1963, 8. painos 1965.
Arnkil, Rolf: Etsijä. Aforismikokoelma, toimittanut Jukka Tarkka. WSOY, 1965, 7. painos 1973.
13. artikla. Suomen sotasyyllisyyskysymys ja liittoutuneiden sotarikospolitiikka vuosina 1944–1946. äitöskirja. Porvoo : Helsinki : Juva: WSOY, 1977. ISBN 951-0-08022-5.
Magill, J. H. & Tarkka, Jukka: Tasavalta tulikokeessa. Muistelmia Suomesta kuuman ja kylmän sodan vuosilta. Espoo: Weilin Göös, 1981. ISBN 951-35-2237-7.
Max Jakobson. Kansainvälinen suomalainen. Max Jakobsonin 60-vuotisjuhlakirja, toimittanut Jukka Tarkka. Otava, 1983.
Suomen historia 1–8. Päätoimittaja Jukka Tarkka. Weilin Göös, 1984–1988.
Tiitta, Allan & Tarkka, Jukka: Itsenäinen Suomi. Seitsemän vuosikymmentä kansakunnan elämästä. Helsinki: Otava, 1987. ISBN 951-1-09314-2.
Ei Stalin eikä Hitler. Suomen turvallisuuspolitiikka toisen maailmansodan aikana. Helsinki: Otava, 1987. ISBN 951-1-09751-2.
Karjalainen, Ahti & Tarkka, Jukka: Presidentin ministeri. Ahti Karjalaisen ura Urho Kekkosen Suomessa. Helsinki: Otava, 1989. ISBN 951-1-08892-0.
Suomi 75. Itsenäisen Suomen historia 1–4. Päätoimittaja Jukka Tarkka. Weilin Göös, 1991–1992.
Suomen kylmä sota. Miten viattomuudesta tuli voima. Helsinki: Otava, 1992. ISBN 951-1-12338-6.
Tarkat. Kolumnikirja. Helsinki: Otava, 1993. ISBN 951-1-12737-3.
Ekonen, Jouni et al: Ihmisen tiet. Suomen historian käännekohtia. Lukion oppikirja. Helsinki: Otava, 1995. ISBN 951-1-13349-7.
Tiitta, Allan & Tarkka, Jukka: Itsenäinen Suomi. Kahdeksan vuosikymmentä kansakunnan elämästä. Helsinki: Otava, 1997. ISBN 951-1-15062-6.
Kysyjän osa. Mitä on olla nuorsuomalainen. Helsinki: Otava, 1999. ISBN 951-1-15907-0.
Ekonen, Jouni et al: Lukion horisontti. Torpparista isännäksi. Lukion oppikirja. Helsinki: Otava, 2002. ISBN 951-1-17790-7.
Uhan alta unioniin. Asennemurros ja sen unilukkari Eva. Helsinki: Otava, 2002. ISBN 951-1-17856-3.
Kansallinen kolkuttaja. L. A. Puntilan yhteiskunnallinen elämäntyö. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29501-9.
Isänmaan unilukkari. Päiviö Hetemäen yhteiskunnallinen elämäntyö. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-31602-4.
Tiitta, Allan & Tarkka, Jukka: Itsenäinen Suomi. 90 vuotta kansakunnan elämästä. Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-21474-8.
Hämäläinen, Tommi-Tapio et al: Viisi näkökulmaa L. A. Puntilaan. Helsinki: Suomen kulttuurirahasto, 2009.
Hirmuinen asia. Sotasyyllisyys ja historian taito. Helsinki: WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-34892-5.
Max Jakobson. Kylmän sodan diplomaatti. Helsinki: Otava, 2010. ISBN 978-951-1-23697-9.
Karhun kainalossa. Suomen kylmä sota 1947-1990. Helsinki: Otava, 2012. ISBN 978-951-1-25796-7. - Kyllä siinä on
321321465564879879 kirjoitti:
Kuka arvostaa ja miksi sen tekee?
Koko lista Jukka Tarkan ja lähes aina muiden kanssa "tekemistä teoksista". Omaa itsenäistä ajattelua tai vaativaa jäsentelyä ei taida olla ainuttakaan?
Eikö sinusta ollut erikoista, että puoluetoveri Penttiläkään kannattanut Tarkan aloitteita (joskus kun EVA painossti Penttilää -niin tapahtui)?
Yhtyneet Kuvalehdet hän sai liukumaan konkurssin partaalle.
Arnkil, Rolf: Perimmäisten kysymysten äärellä. Kirjeenvaihtoa ja kirjoitelmia sairaskammion hiljaisuudessa. Toimittanut Jukka Tarkka. WSOY, 1961, 13. painos 1965.
Arnkil, Rolf: Ihmisestä on kysymys. Kirjeenvaihtoa Pentti Eskolan, Eelis Gulinin, Matti Luoman, Martti Paloheimon, Esko Seppälän, Topi Tarkan ja Osmo Tiililän kanssa sekä tutkielmia ja haastatteluja. Toimittanut Jukka Tarkka. WSOY, 1963, 8. painos 1965.
Arnkil, Rolf: Etsijä. Aforismikokoelma, toimittanut Jukka Tarkka. WSOY, 1965, 7. painos 1973.
13. artikla. Suomen sotasyyllisyyskysymys ja liittoutuneiden sotarikospolitiikka vuosina 1944–1946. äitöskirja. Porvoo : Helsinki : Juva: WSOY, 1977. ISBN 951-0-08022-5.
Magill, J. H. & Tarkka, Jukka: Tasavalta tulikokeessa. Muistelmia Suomesta kuuman ja kylmän sodan vuosilta. Espoo: Weilin Göös, 1981. ISBN 951-35-2237-7.
Max Jakobson. Kansainvälinen suomalainen. Max Jakobsonin 60-vuotisjuhlakirja, toimittanut Jukka Tarkka. Otava, 1983.
Suomen historia 1–8. Päätoimittaja Jukka Tarkka. Weilin Göös, 1984–1988.
Tiitta, Allan & Tarkka, Jukka: Itsenäinen Suomi. Seitsemän vuosikymmentä kansakunnan elämästä. Helsinki: Otava, 1987. ISBN 951-1-09314-2.
Ei Stalin eikä Hitler. Suomen turvallisuuspolitiikka toisen maailmansodan aikana. Helsinki: Otava, 1987. ISBN 951-1-09751-2.
Karjalainen, Ahti & Tarkka, Jukka: Presidentin ministeri. Ahti Karjalaisen ura Urho Kekkosen Suomessa. Helsinki: Otava, 1989. ISBN 951-1-08892-0.
Suomi 75. Itsenäisen Suomen historia 1–4. Päätoimittaja Jukka Tarkka. Weilin Göös, 1991–1992.
Suomen kylmä sota. Miten viattomuudesta tuli voima. Helsinki: Otava, 1992. ISBN 951-1-12338-6.
Tarkat. Kolumnikirja. Helsinki: Otava, 1993. ISBN 951-1-12737-3.
Ekonen, Jouni et al: Ihmisen tiet. Suomen historian käännekohtia. Lukion oppikirja. Helsinki: Otava, 1995. ISBN 951-1-13349-7.
Tiitta, Allan & Tarkka, Jukka: Itsenäinen Suomi. Kahdeksan vuosikymmentä kansakunnan elämästä. Helsinki: Otava, 1997. ISBN 951-1-15062-6.
Kysyjän osa. Mitä on olla nuorsuomalainen. Helsinki: Otava, 1999. ISBN 951-1-15907-0.
Ekonen, Jouni et al: Lukion horisontti. Torpparista isännäksi. Lukion oppikirja. Helsinki: Otava, 2002. ISBN 951-1-17790-7.
Uhan alta unioniin. Asennemurros ja sen unilukkari Eva. Helsinki: Otava, 2002. ISBN 951-1-17856-3.
Kansallinen kolkuttaja. L. A. Puntilan yhteiskunnallinen elämäntyö. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29501-9.
Isänmaan unilukkari. Päiviö Hetemäen yhteiskunnallinen elämäntyö. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-31602-4.
Tiitta, Allan & Tarkka, Jukka: Itsenäinen Suomi. 90 vuotta kansakunnan elämästä. Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-21474-8.
Hämäläinen, Tommi-Tapio et al: Viisi näkökulmaa L. A. Puntilaan. Helsinki: Suomen kulttuurirahasto, 2009.
Hirmuinen asia. Sotasyyllisyys ja historian taito. Helsinki: WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-34892-5.
Max Jakobson. Kylmän sodan diplomaatti. Helsinki: Otava, 2010. ISBN 978-951-1-23697-9.
Karhun kainalossa. Suomen kylmä sota 1947-1990. Helsinki: Otava, 2012. ISBN 978-951-1-25796-7.ihan kiitettävästi omia suorituksia. Taita olla kymmenkunta.
Vaikka et sitä tiedäkään, niin yhteistyö historiantutkimuksia laadittaessa on aivan tavallista, eikä Tarkka poikkea siinä suhteessa mitenkään. Yhteistyökyky on hyväksi myös tutkijalle.
Virka Otavalla on ilmeisesti osaltaan poikinut näitä yhteisiä projekteja.
Lakialoitteet ovat politiikkaa, ei tutkimustyötä, Et taida sitäkään tajuta.
Yhtyneiden liiketoiminta taas ei ollut mitenkään yksin Tarkasta kiinni.
Tarkka narahti kyllä pahemman kerran uskoessaan Ylikankaan sepustuksiin kesästä -44. Senkin hän on vähin äänin "unohtanut". - Olen Klenkka
Kyllä siinä on kirjoitti:
ihan kiitettävästi omia suorituksia. Taita olla kymmenkunta.
Vaikka et sitä tiedäkään, niin yhteistyö historiantutkimuksia laadittaessa on aivan tavallista, eikä Tarkka poikkea siinä suhteessa mitenkään. Yhteistyökyky on hyväksi myös tutkijalle.
Virka Otavalla on ilmeisesti osaltaan poikinut näitä yhteisiä projekteja.
Lakialoitteet ovat politiikkaa, ei tutkimustyötä, Et taida sitäkään tajuta.
Yhtyneiden liiketoiminta taas ei ollut mitenkään yksin Tarkasta kiinni.
Tarkka narahti kyllä pahemman kerran uskoessaan Ylikankaan sepustuksiin kesästä -44. Senkin hän on vähin äänin "unohtanut".Valehtelet! Et ole Suosikkiasi lukenut kunnolla! Valehtelet Korkkareissa ei puhuta mitään jostakin Tarkasta. Valehtelet se on Battler Britton!
- Koroljov
"Eduskunnassa Tarkan muistan lakialoitteista, joita ei kukaan kannattanut."
Mahtui Suomen eduskuntaan poliittisia kylähulluja ennen perussuomalaisiakin.
- Tosi on
Täytyy muistaa että Kekkonen oli nuorena miehenä, aina vuoteen 1943 kiivas antikommunisti. Hän oli ollut vuonna 1918 teloittamassa punaisia, etsivässä keskuspoliisissa kuulustelijana, Akateeminen Karjala Seuran aktiivi.
Kun sodan jälkeen poliittinen tilanne täysin muuttui pitää poliitikonkin muuttua. Yksi asia ei ikinä muuttunut, Kekkosen isänmaanrakkaus. Hän oli isänmaan asialla koko uransa ajan!- Koroljov
Totta joka sana. Kekkonen piti kaikessa toiminnassaan johtotähtenään Suomen valtiollista ja kansallista etua. Se oli hänelle pyhä asia. Nyky-Suomi on unohtanut Kekkosen suuruuden ja hukannut Kekkosen perinnön. "Maata johtavat nulikat ja vanhukset. Uhmamieli ja dementia." Paavo Haavikon arvio vastaa Suomen tilannetta nykyisin vielä paremmin kuin 20 vuotta sitten.
"Yksi asia ei ikinä muuttunut, Kekkosen isänmaanrakkaus. Hän oli isänmaan asialla koko uransa ajan! "
Vuoden 1974 poikkeuslaki, joka säädettiin ukon mieliksi on yhä parlamentarismimme pohjanoteeraus! Paljoa ei siitä jää jälkeen suostuminen vuonna 1978 'korvaamattomana ehdokkaaksi kaudeksi, joka jäi kesken.
- Joe setä
YYA-sopimus oli täysin erilainen mitä Unkarin ja Romanian kanssa tehtiin. Tsekkoslovakian tapahtumat eivät toistuneet. Kyllä länsifania ketuttaa. Tämä perustotuus ei muutu, vaikka Hrutsev nousisi haudasta kirjoittamaan historian uudelleen.
- Koroljov
Kuten Tartossa v. 1920, suomalaiset keinottelivat v. 1948 jälleen itselleen hyvän sopimuksen. Melkein liiankin hyvän. Kekkonen vitsaili "YYA-sopimuksesta", että se oli "Paasikiven diktaatti". Niin kuin pitkälti olikin. Suomi turvasi sillä asemansa koko kylmän sodan ajaksi. Alkoi vakauden ja vaurastumisen aika, joka merkitsi Suomelle ennennäkemätöntä taloudelllisen ja yhteiskunnallisen kehityksen kautta. Se oli Suomen kulta-aikaa, ylpeyden vuosia. Niinä vuosina suomalaiset saattoivat olla okeutetun ylpeitä omastaan maastaan ja suomalaisuudestaan. Paasikiven-Kekkosen linja oli huikea menestystarina millä tahansa mittapuilla arvioituna.
- Niinpä olikin!!
Koroljov kirjoitti:
Kuten Tartossa v. 1920, suomalaiset keinottelivat v. 1948 jälleen itselleen hyvän sopimuksen. Melkein liiankin hyvän. Kekkonen vitsaili "YYA-sopimuksesta", että se oli "Paasikiven diktaatti". Niin kuin pitkälti olikin. Suomi turvasi sillä asemansa koko kylmän sodan ajaksi. Alkoi vakauden ja vaurastumisen aika, joka merkitsi Suomelle ennennäkemätöntä taloudelllisen ja yhteiskunnallisen kehityksen kautta. Se oli Suomen kulta-aikaa, ylpeyden vuosia. Niinä vuosina suomalaiset saattoivat olla okeutetun ylpeitä omastaan maastaan ja suomalaisuudestaan. Paasikiven-Kekkosen linja oli huikea menestystarina millä tahansa mittapuilla arvioituna.
"Alkoi vakauden ja vaurastumisen aika, joka merkitsi Suomelle ennennäkemätöntä taloudelllisen ja yhteiskunnallisen kehityksen kautta. Se oli Suomen kulta-aikaa, ylpeyden vuosia"
Puoli miljoonaa ihmistä joutui hakemaan toimeentuloa Ruotsista.
Yritykset pärjäsivät, jos pystyivät palvelemaan NL:n markkinoita.
Poliitikot pärjäsivät, kun muistivat nuoleskella itää.
Lännessä olimme NL:n vasalli, kommunistimaihin verrattava.
Ihanaa aikaa oli.
Koroljov on yhtä aivopesty kuin aateveljensä "YYA-sopimus oli täysin erilainen mitä Unkarin ja Romanian kanssa tehtiin. Tsekkoslovakian tapahtumat eivät toistuneet. Kyllä länsifania ketuttaa. "
Jaaha? Mitähän Tshekkoslovakiaa nyt muistelet? Veikkaanpa, että vuotta 1948 vaikka huomattavasti sitä tärkeämpi vuosi olisi 1968 ja Prahan kevään kukistaminen. Tosiasia on se, että siitä alkoi Neuvostoliiton oma alamäki, joka päättyi vuonna 1991 maan romahtamiseen. Ennen vuotta 1968 monessa länsimaassa oli voimakas kommunistinen liike (esim. Italia, Espanja, Ranska) ja lännessä uskottiin NL:n edistyksellisyyteen. Vuosi 1968 ja Breznevin oppi sammutti tehokkaasti tuon uskon ja taantuminen alkoi.- Koroljovin pitää
Niinpä olikin!! kirjoitti:
"Alkoi vakauden ja vaurastumisen aika, joka merkitsi Suomelle ennennäkemätöntä taloudelllisen ja yhteiskunnallisen kehityksen kautta. Se oli Suomen kulta-aikaa, ylpeyden vuosia"
Puoli miljoonaa ihmistä joutui hakemaan toimeentuloa Ruotsista.
Yritykset pärjäsivät, jos pystyivät palvelemaan NL:n markkinoita.
Poliitikot pärjäsivät, kun muistivat nuoleskella itää.
Lännessä olimme NL:n vasalli, kommunistimaihin verrattava.
Ihanaa aikaa oli.
Koroljov on yhtä aivopesty kuin aateveljensälukea päivän ( 28.10 129 hesarista Derjabinin haastattelu. Sen perusteella voisi kirjoittaa vaikka jonkun rehellisenkin kommentin Suomen ja NL/Venäjän suhteista.
Aivopesu tuottaa aivotonta tekstiä, Koroljov.
- Koroljov
"Nyky-Venäjän toistuvat vaatimukset venäläis-suomalaisen "komission" perustamisesta lapsiasiassa tuovat mieleen YYA-ajan jatkuvat konsultaatiovaatimukset, joiden tarkoituksena ei ollut enempää eikä vähempää kuin Suomen itsenäisyyden rajoittaminen ja tuhoaminen."
Kekkosen aikana suomalais-venäläisten suhteiden ei koskaan annettu kärjistyä näin kömpelöllä tavalla. Kekkonen torjui kriisit ennaltaehkäisevin toimin. Kekkonen piti koko ajan kättään Kremlin valtimolla. Kekkoselta ei jäänyt huomaamatta pienikään muutos Moskovan asenteissa. Kekkonen ei ikinä olisi antanut jonkun dosentti Bäckmanin harjoittaa yksityistä poltiikkaa Suomen ja Venäjän välillä. Kekkonen olisi ylläpitänyt luottamusta, pitänyt kaikki osapuolet tyytyväisinä.
"joiden tarkoituksena ei ollut enempää eikä vähempää kuin Suomen itsenäisyyden rajoittaminen ja tuhoaminen."
Suomen itsenäisyys oli YYA-aikana paljon nykyistä vahvemmalla pohjalla kuin nykyisenä EU-federalismin ja finanssikapitalismin kriisin aikana. Venäjän karhun kainalossa Suomella on aina ollut hyvä olla. Suomen historian tärkeimmät kehityskaudet sijoittuvat niihin vuosiin, jolloin Suomi joko kuului Venäjään, kuten autonomian vuosisadalla, tai oli Venäjän läheinen ystävämaa, kuten YYA-sopimuksen ollessa voimassa. EU:ssa Suomi on paariavaltio ja nettomaksaja, mutta kumppanuudesta Venäjän kanssa Suomi on aina pystynyt puristamaan valtavaa hyötyä irti. Joskus liiaksikin, venäläisten mielestä.
"Miksi muuten EU:n ulkoministeri ei ole puuttunut Venäjän painostukseen yhtä
EU:n pientä jäsenmaata kohtaan?"
Muissa EU-maissa tiedetään, että Venäjän kanssa on parasta pysyä mahdollisimman hyvissä väleissä. Venäjä on tärkeä, Suomi ei. Suomen pitää se hyväksyä ja sovittaa oma käytöksensä vallitseviin realiteetteihin. Suomi ei tule saamaan lännestä selkänojaa eikä tukea, mikäli Suomi aikoo uhmailla Venäjää. Nato halajaa Suomea Venäjää vastaan suunnatuksi eteentyönnetyksi tukikohdaksi, mutta ei aio tosipaikan tullen puolustaa Suomea. Suomen täytyy hoitaa Venäjän-politiikkansa Venäjän kanssa kahden kesken, luottamuksellisesti. Mutta suomalaiset eivät enää osaa käsitellä venäläisiä. Paasikiven ja Kekkosen loistavat taidot on kadotettu.- Kyllä se on
niin, että Venäjä käyttäytyy Suomea kohtaan täsmälleen yhtä typerästi kuin 40-41, jolloin se työnsi Suomen Saksan syliin.
Ero tähän päivään on se, että olemme jo osa länsi-Eurooppaa. Suomen ahdistaminen on EU:n ahdistamista. Siksi ei ole mitään syytä kumarrella Venäjää YYA-tapaan.
Palstan Venäjän agentit ajavat asiaansa yhtä taitamattomasti kuin stallarit. Kenenkään ei pidä säikkyä Koroljovin uhkailuista. "Muissa EU-maissa tiedetään, että Venäjän kanssa on parasta pysyä mahdollisimman hyvissä väleissä."
Toyyakai mailla on syytä olla normaalit ja tasapuoliset välit.
"Venäjä on tärkeä, Suomi ei."
Venäjä voi olla tärkeä venäläisille ja Suomi on tietenkin tärkeä suomalaisille.
"Suomen pitää se hyväksyä ja sovittaa oma käytöksensä vallitseviin realiteetteihin. Suomi ei tule saamaan lännestä selkänojaa eikä tukea, mikäli Suomi aikoo uhmailla Venäjää."
Emme tietenkään saa tukea ellemme kuulu Natoon. Mitä mahtaa tarkoittaa sana 'uhmailla'. Epäilen, että ajat takaa kunnon YYA-matelua ja -nöyristelyä?
"Nato halajaa Suomea Venäjää vastaan suunnatuksi eteentyönnetyksi tukikohdaksi, mutta ei aio tosipaikan tullen puolustaa Suomea."
Ei tietenkään ilman jäsenyyttä. Viro taas on jäsen ja vaikka patsaskiista kävi kuumana ei venäläiset uskaltaneet sormeakaan nostaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1562687
- 2001968
- 711716
- 921638
Kesä, kesä!
Veikkaan, ettet juuri nyt ikävöi minua, ehket enää koskaan? Näkemättömyys on laimentanut tunteet, ja katselet iloisena k91441Oletko kertonut jo muille tunteistasi?
Ystävillesi esimerkiksi? Minä en ole vielä kertonut kenellekään tästä meidän jutusta.321176- 761111
- 811040
- 951019
Miksi sanotaan että Suomella on suuri armeija, tykistö jne.
Asioita tarkemmin seuranneet tietävät että tuolla Ukrainassa palaa kuukaudessa sen verran mitä Suomella on kokonaisuudes191954