Käytä lippua oikein

Huomiosoitto annetaan luonnollisesti 10 minuuttia ennen lipunlaskua jotta kaikki varmasti ehtivät veneelleen valmistautumaan. Ja tasan klo 21 annetaan varsinainen lipunlaskusoitto jonka soidessa kaikki laskevat lippunsa yhtäaikaa täsmällisin ja vakain kädenliikkein.

On se hienoa kun satamassa 150 veneen liput lasketaan samaan aikaan ja täsmällisesti oikeassa järjestyksessä. Vielä komeampaa se olisi asianmukaisesti ja reippaalla äänellä käskytettynä että kaikki satamassaolijat varmasti ymmärtävät tapahtuman tärkeyden!!! Ja lopuksi kaikki ojentavat oikean kätensä etuviistoon ja huutavat reippaasti SIEG HEIL!



Toisaalta voitaisiin myös keskittyä oleelliseen ja lopettaa tuollainen turhanpäiväinen saivartelu.

Ei lippu venettä tee - eikä liputtomuus ruuhta.

Lipun oikean käytön veneilyssä voi mielestäni rinnastaa hyviin käytöstapoihin muussa elämässä. Hattua ei pidetä sisällä, eikä varsinkaan syödessä tai kirkossa (naisilla pieniä erivapauksia). Tervehditään tuttuja kadulla ja avataan ovi sopivassa tilanteessa. Loppujen lopuksi, lipun käyttö on kaikille muille veneilijöille näkyvä signaali, joka kuvaa kipparin käytöstapoja. Sama muuten koskee fendereiden roikottamista veneen ollessa kulussa .

Toiset ne harrastaa veneitä ja toiset veneilyä. Joillekin itse asia, eli veneellä liikkuminen on tärkeintä, toiset taas tykkäävät olla turhan pokkuroijia ja puida eri liputus-, väistämis- ja valosääntöjen yksityiskohtia hamaan tappiin asti.

Toisille on tärkeintä, että tietää olevansa jonkin sortin amiraali tai kommodori ja että saa viestittää jonkun tietyn yhteisön tapoja ja tunnuksia, niin että itsetunto kohoaa ja omat veneharrastukselle asetetut tavoitteet näin ollen täyttyvät.

Toisille riittää se, että pääsee liikkumaan veneellä itseä ja toisia vaarantamatta.

se on kirjoitti:

Toiset ne harrastaa veneitä ja toiset veneilyä. Joillekin itse asia, eli veneellä liikkuminen on tärkeintä, toiset taas tykkäävät olla turhan pokkuroijia ja puida eri liputus-, väistämis- ja valosääntöjen yksityiskohtia hamaan tappiin asti.

Toisille on tärkeintä, että tietää olevansa jonkin sortin amiraali tai kommodori ja että saa viestittää jonkun tietyn yhteisön tapoja ja tunnuksia, niin että itsetunto kohoaa ja omat veneharrastukselle asetetut tavoitteet näin ollen täyttyvät.

Toisille riittää se, että pääsee liikkumaan veneellä itseä ja toisia vaarantamatta.

Kunnioitukseni Suomen lipulle (on se sitten siniristi tai pursiseuralippu) ja myös muiden maiden lipuille on järkkymätön. Lippu on nostettava ja laskettava oikeaan aikaan, sitä on kunnioitettava, lakki päästä nostaessa ja laskiessa. Lippua ei saa tallata, likainen tai rispaantunut vanha lippu on hävitettävä polttaen. säilytykseen lippu on viikattava oikein.

Kun on lapsena monena vuonna pursiseuran leirillä joka aamu klo kahdeksan seissyt asennossa ja laulanut 3 säkeistöä "SINIRISTILIPPUMME..." kun leirin päälikkö nostaa hartain ja kunnioittavin ottein hellästi vaalitun pursiseuran lipun salkoon niin ei se voi olla jättämättä vaikutustaan.
Vaikutusta ei mitenkään heikentänyt laivaston protokolla liputuksessa, jolloin laivan perälipun nostoon klo 08:00 ja laskuun 21:00 (tai auringon laskiessa) mentiin aina kolmen miehen vartiolla. Kahden laskiessa ja kunnioittavin ottein viikatessa lipun, kolmas seisoi asennossa ja puhalsi puosunpilliin.

Olkoot muut mitä mieltä tahansa, tämä on vankkumaton mielipiteeni. Kukin toimikoon omaan tapaansa, voin vain hiljaa ihmetellä kaikemmoisia tapoja tai pikemminkin niiden puutetta.

Äitikin aina vaan jaksaa puhua pöytätavoista, kun pitäis keskittyä syömiseen.

meillä on niin halvat hinnat,ettei edes lippuja myydä..olipa huono.