Tiedossani on, että nuoret miehet Harri Harkimo ja Pentti Salmi kiersivät Etelämerta pitkin kilpaillen, joka on kova reissu. Paul Suominen, 70 v kiersi kanavien kautta ja Matti Lappalainen 70 v kiersi Panaman kanavan, Uuden-Seelannin ja Kapkaupungin kautta, mutta varmaan on muitakin koko matkan yksin purjehtineita. Voiko joku mainita muita suomalaisia? www.snoopy.fi
Kuka suomalainen on kiertänyt yksin maapallon purjeveneellä?
sy Snoopy
10862
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Nollat kuvissa.
Joo.On varmasti Useita ,joista ei ole tehty numeroa,EIKÄ KUKAAN SPONSSANNUT!
Harkimolla Satelliitti-tekniikka jo mukana. Eli Seuranta päällä koko ajan. Pertti Duncker oli OIKEASTI YKSIN kiertämässä,tosin eräs" venealan lehti seurasi.sai tekstiä."
Jee,näin on.
Tästä listasta löytynee muutama, vaikka useimmat miehistön kera:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/5251110
Suomen kuuluisin matkapurjehtija Duncker purjehti vain pienen osan pallonkierrosta oikeesti yksin. Myöskään niitä, jotka purjehtivat yksin vaimon kanssa ei voi oikeesti laskea mukaan. On merkittävä ero siinä jos yksinpurjehtija esim. putoaa mereen onko veneessä joku tai ei ole. www.snoopy.fi Uudistuneet kotisivut.
Kerroppa Lappalainen mitä yrität kysymykselläsi hakea?
Nostaako yksinäisyys päätä ja yksinäisen purjehtijan pitää yrittää kohottaa omanarvontuntoaan?
Alkoi tässä ihan mietityttämään, miksi pitää lähteä mailmalle ollakseen yksin?
Eikös se onnistuisi paremmin, esim. jossakin Helsingin lähiö yksiössä?
Niillä jotka purjehtivat sopuisasti puolison kanssa, (käyttäisin sanaa puoliso, koska se vaimokin voi olla se purjehduksen käyntiin laittanut promoottori) on varmasti mukavampaa.
Jos yksinpurjehtija tippuu veteen, ilman että on kiinni veneessä ja vene on kunnon slöörissä, niin taitaapi olla sama purjehtiiko hän kapin lähettyvillä vai tahitilla.
Hänestä taitaapi tulla tuolloin kalojen ruokaa.
No, siinäpä tuli paljon kysymyksiä yksinäisellepurjehtijalle. Mutta ompa mietittävää ettei iske kajuuttahöperyys.
Kyllä mereen putoaminen on hengenvaarallista myös silloin, kun on täysi miehistö veneessä. Yöllisissä putoamisissa uhria ei ole aina edes löydetty. ARC:ssa on sattunut turvavaljaasta huolimatta hukkuminen, kun gasti ei pystynyt auttamaan valjaassa roikkunutta kaveriaan takaisin veneeseen.
Pera Dunckerista puhuttaessa on syytä muistaa, että hänellä oli myös erinomaisia gasteja. Zeuksen kipparina tunnettu Mani oli mukana Antarktiksen reissulla ja jäi sittemmin vuosiksi purjehtimaan Patagonian vesille.
Tietysti Matti ja s/y Snoopy haluavat pikkasen nostaa profiiliaan, mutta on Matin reissu silti aika huima. Monikaan palstan lukijoista ei varmaankaan ole ylittänyt yksin edes pienempiä meriä, mutta on valmis vähättelemään vuosia kestänyttä valtameripurjehdusta. Ehkä useat lopettavat purjehtimisen kokonaan jo ennen kuin ovat päässeet Matin ikään.
Ei tuollaisia yksinpurjehduksia tehdä sen takia, että voisi leveillä. Enemmänkin kysymys on elämäntavasta kuin suorituksesta ja julkisuudesta. Yskinpurjehdus on aina haasteellista purjehtijalle itselleen.
Kiitos kommenteista, mutta olihan siellä pöllytystäkin, joten vastaus on paikallaan. Yksinpurjehdus on melko tiivistä työtä. Ei siellä juuri kerkeä romaaneja lukemaan. Mökkihöperyydestä ei ole pelkoa. Vapaahetkinä voi kommunikoida maakrapujen ja toisten seiloreiden kanssa. Merellä olo on suhteellisen lyhyt aika. Enimmäkseen vene on poijussa, ankkurissa, laiturissa tai maalla ja minä tutustumassa ympäristöön, kunnostamassa venettä tai Suomessa. Yksinäinen purjehtija ja Snoopy on kaupallinen yritys ja sen on pyrittävä olemaan esillä, vaikka aika vähän on tullut oltua verrattuna suuriin kustantajiin. Kokkareita ja porejuomaa ei ole varaa tarjota jälleenmyyjille. Katsokaapa sivuja www.vendeeglobe.org , joka mainostaa itseään maailman kovimpana purjehduskilpailuna. Sieltä ne todelliset "nuts" löytyy. Minun purjehdukset ovat olleet omalla ajalla kiireettömästi tehtyjä. Se venehlehden lista on pitkä ja siellä voi olla montakin yksin pallon kiertänyttä tai sitten vain Harkimo ja Salmi. Kirjoissani kerrotaan miksi minusta tuli yksinpurjehtija. Haen nyt sponsoreita viimeiseen purjehdusprojektiini, josta syntyisi maailmanennätys. Jos lähetätte e-mailiosoitteenne, niin lähetän siitä tietoja. Minun meiliosoite löytyy sivuilta www.snoopy.fi
Juu, näin on.
Mereen putoaminen on aina vaaratilanne.
ORC-MM kisoissakin meinas jokunen kasti menettää henkensä, kun tippui mereen.
Paikalla oli kyllä useita veneitä ja porukkaa kuin pipoa, vaan yksin siellä vedessä on.
Eipä tässä ketjussa ole ns. vähättelijöitä ollut.
Pitää myös muistaa että kuka meistä on määrittelemään kenenkään Atlanttia.
Toiselle se on pienempi vesistö kuin toiselle.
Varmasti yhtä tärkeitä asioita yksilöllisesti.
Mailmanhistoriaan me emme näillä teoillamme taida yltää?
Uskoisin noihin viimeisiin virkkeisiisi jos kaveri ei olisi tälläkin palstalla monesti itseään ja tekemisiään nostattamassa.
Ainakin minä saan vaikutelman että hän tieten tahtoen haluaa olla julkisuudessa ja mainostaa tekemisiään.
Kimpassa kaikki on hauskempaa....
Hyvin mietitty.
Pitkät matkapurjehdukset eivät ole enää ainakaan sataan vuoteen olleet mitenkään merkityksellisiä muille kuin niiden purjehtijoille itselleen.
Varusteet ovat jo ajat sitten kehittyneet sille tasolle, että valtamerten ylitys onnistuu ilman sanottavaa harjoittelua tai mitään erityislahjakkuutta.
Gps:n myötä mitään eksymisen vaaraakaan ei ole. Äärimmäiset sääilmiöt toki tappavat edelleen.
Yksin mennään pitkiä matkoja lähes poikkeuksetta vain siksi, ettei olla onnistuttu hankkimaan gastia. Yksinpurjehdus on tylsää, väsyttävää ja vaarallista. Kirjoitan kokemuksesta.
Siinäpä se gloria on, aika pieni. Ei myöskään mitään vähättelemistä, kuten ei missään muussakaan kanssaihmisten tekemisessä.