Ihan eksyin tuota katsomaan. En itse sairasta diabetestä, mutta
täytyy sanoa että kuvitelmani ykkös tyypin diabeteksestä muuttuivat tuon
nähtyäni. Vaikea sairaus kyseessä ja olen pahoillani teidän puolesta, jotka
sairastatte diabetestä. Suomalaiset tietävät että se on yleistä, mutta moni
ei välitä vaikka tietää että on suuri riski sairastua (D2), jos ei muuta omia
elämäntapojaan. Nuoruusiän dibetekseenhän ei pysty vaikuttamaan.
Olisi aika vaikea elää verensokerin mukaan. Tsempiä kaikille..
täytyy sanoa että kuvitelmani ykkös tyypin diabeteksestä muuttuivat tuon
nähtyäni. Vaikea sairaus kyseessä ja olen pahoillani teidän puolesta, jotka
sairastatte diabetestä. Suomalaiset tietävät että se on yleistä, mutta moni
ei välitä vaikka tietää että on suuri riski sairastua (D2), jos ei muuta omia
elämäntapojaan. Nuoruusiän dibetekseenhän ei pysty vaikuttamaan.
Olisi aika vaikea elää verensokerin mukaan. Tsempiä kaikille..
Vastaukset 20
Vanhimmat
Diabetes ei ole välttämättä vaikea sairaus jos osaa asennoitua siihen ja hoitaa
oikealla tavalla sitä.Moni muukin sairaus on vaikea,ei pelkästään diabetes.
Verensokerin mukaan on helppo elää, sen ei pitäisi olla mikään ongelma.
Ei pahoillaan kannata olla,vaatii vaan oikeaa asennetta,totuttelua ja opettelemista
diabeteksen hoitoon,niin kyllä sen hoito sujuu ja sen kanssa on helppo elää.
"Verensokerin mukaan on helppo elää"
No joo, ehkä joillakin, ei minulla. Itsellä kun verensokereihin vaikuttaa KAIKKI (ja miten sattuu)... mm. liikunta, hormonit ja kuukautiskierto, ruoan laatu (proteiinipitoisuus ja rasvapitoisuus mm. hiilareiden lisäksi...), stressi, auringonvalo(!), unen määrä- ja -rytmi, mieliala....
Vaatii asennetta -nimimerkille:
Tuota, onkohan sinulla mitään käsitystä miten 1-tyypin diabetes ja raskaus yhdistetään? Siinä ei pitkälle asenteella pärjätä...
1-tyypin raskaus on todella vaativa projekti, johon osallistuu koko hoitohenkilökunta. Diabetes on huomattavatsi hankalampi hallita raskauden aikana kuin ilman raskautta. Lisäksi raskaushormonit muuttavat jatkuvasti omahoidon insuliinitarvetta sekä verensokeritasoa, joten asenteella ja totuttelulla ei selviä. Toki hoitoon osaa tehdä muutoksia, jos omahoito on hallinnassa, mutta se on aika raskasta muuttaa päivittäin/viikoittain/kuukausittain lääkeannoksiaan.
Monen 1-tyypin diabetes vieläpä muuttuu arvaamattomammaksi ja vaikeammin ennustettavammaksi kuin ilman raskautta ollut aika. Ja korkeat sokerit tekevät hallaa lapselle, joten odottava äiti on henkisesti melkoisessa myllerryksessä 9 kk kun pitää lähes tunnin välein mitata ja säätää annoksia päiväsaikaan. Lisäksi öisinkin moni joutuu heräämään mittaamaan sokereitaan.
Ja tätä siis tehdään päivittäin 9 kk ajan. Lisäksi diabeetikoiden suositellaan pyytämään ns. lupa raskauteen hoitavalta lääkäriltä ennen kuin raskaus saisi edes alkaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että 1-tyypin diabeetikko vetää itsensä äärirajoille omahoitonsa kanssa jo ennen kuin saa edes yrittää raskautumista. Monella tämäkin aika kestää kuukausia/vuoden/vuosia. Sitten vasta saa alkaa yrittää lasta. Ja jos tärppäämisessä menee pitkään, voi 1-tyypin diabeetikon raskaus projekti kestää vuosia. Ja koko ajan sokeritasapainoa täytyy pitää lähellä terveen lukemia. Se on äärimmäisen vaativaa 1-tyypille ja ilman raskautta/raskauden sunnittelua sellaista ei edes vaadita vaan tavoitearvot ovat löysemmät.
1-tyypin diabeteksesta toki selviää kunhan jaksaa hoitaa itseään. 1-tyypin diabeetikon raskauden suunnittelu, raskauden yritysaika, raskausaika ja toki vielä sen jälkeinenkin aika on todella vaativaa ja raskasta. Sitä ei voi verrata diabeetikon tavalliseen arkeen mitenkään päin.
Ennenhän diabeetikoilta kiellettiin raskaudet koska ne olivat hengenvaarallisia sekä lapselle että odottavalle äidille. Tämä tieto ehkä valaisee hieman sitä tosiasiaa, kuinka paljon onnistunut raskaus vaatii 1-tyypin diabeetikolta. Se vaatii h***etisti.
Ja perheenperustamisvietti on kuitenkin monella naisella niin kova, että tietoisesti diabeetikotkin ottavat tällaisen suuren riskin. Diabeetikon raskaus on riskiraskaus, joka pahimmillaan romahduttaa odottavan äidin terveyden. Raskaus voi mm. kuormittaa diabeetikon munuaisia ja silmiä todella pahaan kuntoon. Diabeetikkoäidit ovatkin tehotarkkailussa jatkuvasti.
Toiset 1-tyypin diabeetikkonaiset jättävät tietoisesti biologiset lapset hankkimatta, koska riskejä on niin paljon.
Vaikka siis jonkun diabetes ei olisikaan vaikea, hänenkin raskaus on taatusti haastava. Nostan todellakin hattua jokaiselle 1-tyypin diabeetikkoäidille. Se on todellinen uroteko, jos saa diabeetikkona onnistuneesti raskautensa läpi. Hyvä te!
Kyllä on paljonkin käsitystä diabeetikon raskaudesta,paremmin kuin sinulla.Kyllä siinä oikealla asenteella
pitkällä pärjätään.Taidat kuulua niihin ihmisiin,joista on kiva puhua puhumisen
vuoksi,tietämättä kunnolla asiaa.Enkä muuten kaipaa minkäänlaista pahoittelua,
sääliä keneltäkään.Diabetes ei suinkaan ole raskas hoitaa,eikä hankala hallita,jos sitä osaa hoitaa oikein.
On sairauksia,jotka on vielä raskaampia hoitaa,kuin välttämättä diabetes.Eikä
diabeetikon raskauteen tarvita koko henkilökuntaa,eikä kysellä mitään
lupaa siihen,eikä se ole mitenkään vaativa projekti.Outoja käsityksiä sinulla.
Ilmeisesti olet jonkinlainen ongelmadiabeetikko,onhan niitäkin.On diabeetikkoja
joilla on helposti hoidettava diabetes ja joiden raskauskin sujuu siinä sivussa
erinomaisesti.En ymmärrä käsityksiäsi ja sitä pyrit viestilläsi,en kyllä haluakaan.Ilmeisesti haluat vaan naljailla,etkä todellakaan tiedä diabeeteksesta
täysin kaikkea,luulet vaan niin.Enköhän minä itse tiedä,pitäisi ainakin koska
olen yli 30 vuotta ollut 1 tyypin diabeetikko.
Erittäin hyvä kirjoitus, 1-tyypin d-nainen. Kaikki mitä kirjoitit pitää täsmälleen paikkansa. Hienoa!
Saamastasi vastineesta ei sen enempää. "...eikä kysellä mitään lupaa siihen" ja "...joiden raskauskin sujuu siinä sivussa" kertoo täsmälleen vastaajan tiedon tason.
Nythän on kyllä niin, että ne ongelmadiabeetikot, jotka eivät halua itseään hoitaa, eivät mitään lupiakaan raskauksilleen kysele. Mutta kaikki 1-tyypin diabeetikot, jotka ovat tulevan lapsensa terveydestä ja omasta terveydestään huolehtiva, selvittävät onko raskaus mahdollinen sillä hetkellä diabeteksen vuoksi. Ja diabeetikoille ei suositella suunnittelematonta raskautta, tästä kyllä lääkärit naisdiabeetikoille sanovat. On paljon esimerkiksi erilaisia labrakokeita, jotka on ensisijaisen tärkeää tarkistaa ja hoitaa hyvälle tasolle ennen kuin raskautta voi edes harkita. Toki jos diabeetikko on jo saanut lapsen, labrakokeet on tarkistettu, silmänpohjat kuvattu ja hoidettu, verenpaine sopivalla tasolla, kilpirauhasarvot sopivalla tasolla ja munuaiset tilanne riittävän hyvällä tasolla voi lasta alkaa varmaan ilman lupaakin suunnitella. Kuitenkin jokaiselle 1-tyypin diabeetikolle suositellaan ainakin ensimmäisen lapsen, ja kyllä muidenkin, kohdalla lääkärin ja muun hoitotahon suostumusta ja tukea. Kyllähän diabeetikollekin vahinkoja sattuu, mutta sitä ei missään nimessä suositella. Osa näistä vahingoista syntyvät onneksi terveinä mutta osa ei. Ja osassa äidin terveys säilyy mutta osassa ei. Mitä enemmän raskautta diabeetikko suunnittelee sitä paremmat mahdollisuudet molemmilla on selvitä.
Enkä minä halua naljailla, miksi haluaisin? Minun vauvaprojektini on tähän mennessä kestänyt 1,5 vuotta. Olen saanut luvan 1/2 vuotta sitten diabetes ja silmä lääkäriltä ja käyn säänöllisesti tarkistamassa pitkäsokeriarvoni (kuukauden välein). Mittaan sokereitani noin 10 kertaa vuorokaudessa. Tällä hetkellä hoitoni sujuu oikein hyvin, mutta lääkärit ovat jo varastaneet minua mm. insuliinitarpeen moninkertaisesta noususta ja myöhemmin laskusta jos raskaudun. Kyllä minulla on koko hoitohenkilökunta mukana tässä projektissa koko ajan ja se on ihan suosituksissakin. Ja meitä on siellä iso lauma diabeetikkonaisia aina poliklinikalla joilla on sama tilanne, eikä yksikään mitään naljaile vaan haluaa hoitaa raskautensa riskeistä huolimatta mahd. hyvin. Ja kaikki me aika paljon tiedämme tästä sairaudesta. ;)
Ja kiitos sinulle Nainen, D1:nen minäkin!
Vielä lisäys: ei minun diabetekseni kovin vaikehoitoinen ole koskaan ollut. Tasapainoni on ollut aina sika hyvä, tietysti joskus jotain notkahduksia on tullut. Ja vaikkei tämän sairauden hoito vaikeaa ole ollutkaan, tämä raskauden suunnittelu ja toivottu raskautumis aika on aika vaikeaa. Välillä tuntuu että täytyy pystyä ihmeisiin. Raskaudesta en vielä tiedä mitään mutta hoitotaho on siihen valmentanut ja faktojen perusteella se ei ainakaan helpompaa tule olemaan. Mutta olen kaikkeen tähän tietoisesti ryhtynyt koska toivon eniten maailmassa saavani oman lapsen. Olen hänen eteensä valmis tekemään kaiken.
Empä sano mitään.Myös teidänkin viestinne kertoo sen tason.Tarkoitan
nimimerkkejä 1-tyypin d-nainen ja nainen D1:nen minäkin.
Hei,
minunkin raskaudet (2 kpl) on aina suunniteltu ja koko projekti käyty yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa läpi. Se on ollut vaativaa mutta antoisaa aikaa. Kroppani kärsi (munuaiset) hieman molemmissa raskauksissa, mutta ovat vähitellen palautuneet edes hieman paremmalle tasolle. Suunnitelmallisuus ja kurinalaisuus ovat 1-tyypin diabeetikkoäidille todella tärkeää ja kyllä siihen hoitohenkilökunnan apua tarvitaan.
Jaksamista kaikille diabeetikkoäideille sekä raskaudesta haaveileville. Se vaatii paljon, mutta lopputulos on mitä parhain.
Omalla kohdallani voin vielä lisätä, että raskausaikana diabetekseni on ollut paljon hankalammin hallittavissa kuin ilman raskauksia. Raskaushormonit todellakin sekoittivat elimistöni täysin eikä oikein mikään totuttu hoitorutiini enää sopinut. 1-tyypin diabeteksesta minulla oli kokemusta 26 vuotta ennen kuin tulin raskaaksi, joten kokemuksen puutteesta hoidon hankaloituminen ei johtunut. Onneksi hoitohenkilökunta oli mukana raskauden suunnittelussa ja sen läpiviemisessä koko ajan.
Minä taas olen samaa mieltä nimimerkkien Vaatii asennetta ja Myös diabeetikko
kanssa.Enkä ymmärrä nimimerkkien 1-tyypin d-nainen ja nainen D1.nen
minäkin näkemyksiä.Liekö älyssä vikaa tai d-tiedoissa hiukan parantamisen varaa.
Mielestäni heillä on liian vanhoilliset käsitykset diabeteksen ja diabeetikon raskauden hoidosta.Se mitä on ollut 70 ja 80 luvuilla,niin kaikki ei päde
välttämättä enää 2000 luvulla,hoitomuodot ja hoitotekniikkakin on muuttunut
paljon sen myötä.No mitäpä minä alan riitelemään asioista,kun tiedän miten
mikin asia on,parempi että pysyn hiljaa kun keskustelun taso tälläistä.
Noh, homma on kyllä muuttunut 70- ja 80-luvuista huomattavasti tarkemmaksi koska tieto on lisääntynyt. 2000-luvulla hoito onkin huomattavasti tarkempaa ja asiantuntevampaa. Ja koska hoitotekniikka toki onkin kehittynyt samalla myös hoidon seurattavuus ja ennakointi on vaativampaa ja kehittyneempää. Tieto lisää tuskaa - niinhän sitä sanotaan.
Tässä linkki Diabetes ja lääkäri -lehden raskausjulkaisuun. Jukaisu on numero 3/2012 ja siihen on päivitetty ajantasalla olevat lääketieteelliset suositukset 1- ja 2-tyypin diabeetikoiden raskauksien suunnittelusta, mahdollisuuksista sekä seurannoista. Lisäksi on koottu kattava paketti myös niistä vasta-aiheista, jotka ovat esteenä lapsen hankinnalle. Julkaisussa käsitellään myös raskauden aikaista diabetesta ja sen hoitoa.
http://www.diabetes.fi/files/2180/D_ja_L_3_2012.pdf
Otsikoista poimitoja:
- Riskejä ja rohkaisua
- Raskaudenaikainenverenpainetauti – ikkuna diabeetikon tulevaisuuteen
- Raskauden suunnittelu
- Diabeetikon raskauden seurannan erityispiirteitä
- Lapsen pitkäaikaisennuste
- jne.
Lehdessä on käsitelty todella asiantuntevasti ja yksityiskohtaisesti diabeetikoiden raskauden suunnittelua, raskausden seurantaa, mahdollisia riskejä ja ongelmia, äidin ja lapsen terveyttä, synnytystä ja niin edelleen.
En minäkään halua riidellä. Enkä ole näitä mistään itse keksinyt. Näin minua vain tällä hetkellä hoidetaan ja seurataan. Jos ette halua uskoa minua, uskokaa edes tuoretta lääketieteellistä julkaisua. Julkaisussa on 52 sivua faktaa. Siinä ei ole mielipiteitä eikä uskomuksia, vain nykylääketieteen valossa tiedettyä faktatietoa.
Ehkä minun älyssäni sitten on vikaa. Samalla kylläkin leimaat "1d nainen" lääketieteen asiantuntijatkin vähä-älyisiksi ja tietämättömiksi diabeteksen asiantuntevuuden suhteen. En silti lähde kyseenalaistamaan saamaani hoitoa ja ohjeistusta yliopistollisesta keskussairaalasta. Ehkä sitten olen tyhmä. Meitä on siellä asiakkaana sitten monta tyhmää lapsesta haaveilevaa tai raskaana olevaa 1-tyypin diabeetikkoa.
Lisäys vielä äskeiseen: Sivulta 17 alkaa todella hyvä tietopaketti diabeetikoiden raskauksista. Siitä kun lukee julkaisun loppuun asti, saa aika hyvän kuvan.
Tietysti nimimerkki "1d nainen" on samaa mieltä nimimerkkien "Vaatii asennetta" ja "Myös diabeetikko" kanssa, koska kaikki kolme ovat yksi ja sama henkilö. Tämä samainen henkilö myös aloitti koko ketjun "Huoltakantavana", vastasi itselleen ja rupesi sitten sättimään muita. Vähän outoa.
Hatunnosto d-äideille ja tsemppiä kaikille, jotka siitä haaveilevat tai joilla on projekti jo meneillään. Ei ole helppoa.
Hei äläviitti:), juuri noin sokerit minullakin käyttäytyvät. Milloin mitenkin. Kaksi tosi pahaa sekoittajaa ovat vielä kipu ja stressi. Auringonvalo ei taida kyllä vaikuttaa. :)
Ai niin, stressinhän sinä jo mainitsitkin.
Ahaa, tämä "tauti" on iskenyt tällekin palstalle. Luullaan että yksi kirjoittaja kirjoittaa kysymyksen ja vastaa itse. Mikähän "sairaus" on tällaista epäilevällä ihmisellä.
Olen ihan aito henkilö ja muilla nimimerkeillä en ole täällä palstalla esiintynyt.
Näin tuon dokumentin ja tahdoin laittaa siitä tänne juttua, kun en aiemmin ollut
tajunnutkaan että noin vaikeaa on diabetes ja että lapsen hankkiminen on
hyvin vaikeaa.
Milloin ja missä tällainen dokumentti on näkynyt? Olisi kiva itsekkin katsoa kyseinen ohjelma.
Ylen ohjelmia. Näytettiin loppukesästä ja nyt myöhemmin syksylläkin. Dokkarin nimi on Lapsi muuttaa kaiken.
Näyttäisi olevan vielä 10 päivää Areenalla katsottavissa.
http://areena.yle.fi/tv/1602819
En hyväksy että D1 tekee lapsia koska lapsi voi myös saada saman paskan
Olet ilmeisesti vastuuntuntoisena miehenä pistänyt letkut poikki ettet pysty tekemään lisää D1 ihmisiä.