avautumista vklopusta

Menipä vkloppu vanhempien luona. Kävin myös moikkaamassa ystävääni, jonka kanssa ennen hengailtiin. Nyt hänellä on perhe, meillä ei ole enåä mitään yhteistä... Pyysin nyös yhtä toista kaveria leffaan mutta hän kierteli ja oli lopulta vastaamatta. Nyt olen matkalla kotiin, jossa odottaa kämppäkaveri. Onhan se kivaa kun on kämppis, nutta hänelläkään ei näköjään ole aikaa kun aika menee muihin ihmisiin. Tunnen itseni siis kotonakin ns.ulkopuoliseksi, mutta täytyy se kestää koska en halua asua yksinkään. Kavereita on muutama joita nåän keskimäärin kerran viikossa, mutta ei ketään "ydinporukkaa" tai ketään jolle olisin kovin tärkeä. Töissä on ihan kiva porukka ja harrastuskin on minkä kautta tutustuu hyvin ihmisiin. Olen kyllä kiitollinen niistäkin harvoista kavereista, hyvistä vanhemmista ja hyvästä elämänmallista, mutta tuntuu vain niin yksinäiseltä. Ei ole oikein ketään kelle soittaa ja jos avaudun ja olen masentuneen oloinen niin tietysti ihmiset alkavat enemmän karttamaan, joten täytty vain hymyillä...
6258
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Mä olen ollut vaan kotona. Kaupassa kävin mut muuten kotona vaan. Ketään ei koskaan soita eikä tule käymään. Ihan kun mua ei olis edes olemassa. Ei ketään kiinnosta edes et olenko olemassa.

Äänestä
  • kai käyt edes töissä

    Äänestä

  • "Kukaan" ei koskaan soita.

    Äänestä

  • opi kielioppi kirjoitti:

    "Kukaan" ei koskaan soita.

    Kielioppi ei ollut tämän ketjun pääpointti, eikä tuo napautus varmaan auttanut ketään millään tavalla.

    Äänestä

  • opi kielioppi kirjoitti:

    "Kukaan" ei koskaan soita.

    Ei soita mullekaan.

    Äänestä

Ens viikonloppu on yhtä kurja kuin edellinen. Ja yhtä yksinäinen

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


n24 kirjoitti:

Menipä vkloppu vanhempien luona. Kävin myös moikkaamassa ystävääni, jonka kanssa ennen hengailtiin. Nyt hänellä on perhe, meillä ei ole enåä mitään yhteistä... Pyysin nyös yhtä toista kaveria leffaan mutta hän kierteli ja oli lopulta vastaamatta. Nyt olen matkalla kotiin, jossa odottaa kämppäkaveri. Onhan se kivaa kun on kämppis, nutta hänelläkään ei näköjään ole aikaa kun aika menee muihin ihmisiin. Tunnen itseni siis kotonakin ns.ulkopuoliseksi, mutta täytyy se kestää koska en halua asua yksinkään. Kavereita on muutama joita nåän keskimäärin kerran viikossa, mutta ei ketään "ydinporukkaa" tai ketään jolle olisin kovin tärkeä. Töissä on ihan kiva porukka ja harrastuskin on minkä kautta tutustuu hyvin ihmisiin. Olen kyllä kiitollinen niistäkin harvoista kavereista, hyvistä vanhemmista ja hyvästä elämänmallista, mutta tuntuu vain niin yksinäiseltä. Ei ole oikein ketään kelle soittaa ja jos avaudun ja olen masentuneen oloinen niin tietysti ihmiset alkavat enemmän karttamaan, joten täytty vain hymyillä...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu