Viime päivinä on ollut medissa paljon esillä lastensuojelu. Olemme saaneet kuulla järkyttäviä uutisiä pienestä helsinkiläisestä koululaistytöstä, joka kuoli isänsä ja äitipuolensa pahoinpitelyn seurauksena. Tytön tilanteessa tehtiin monta lastensuojeluilmoitusta naapurien, koulun ja äidin toimesta. Ilmoituksista sekä fyysisistä merkeistä ja käytöshäiriöistä huolimatta sosiaalityöntekijät antoivat tytön takaisin isänsä luokse vain paria kuukautta aiemmin, vaikka lapsi itsekään ei sinne halunnut mennä.
Vuosien 2003-2012 välisenä aikana on tapahtunut 55 turhaa kuolemaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen mukaan kuolemia olisi voitu estää varhaisemmalla tai määrätietoisemmalla väliintulolla. Kuinka monen täytyy kuolla, ennen kuin asioissa alkaa tapahtua parannuksia?
Sosiaalijohtaja Paavo Voutilaisen mukaan (HS 1.9.12) Helsingin lastensuojelun resurssit ovat hyvät, jos niitä verrataan muuhun Suomeen. Etelä-Suomen aluehallintoviranomainen on määrännyt Helsingin sekä muutaman muun kunnan pysymään lain vaatimimissa aikatauluissa lasten kiireellisissä sijoituksissa. Lain mukaan viranomaisen on ryhdyttävä toimiin enintään seitsemän päivää sen jälkeen, kun lastensuojeluilmoitus on tehty. Mikäli tilannetta ei saada kuntoon marraskuuhun mennessä, luvasssa on uhkasakko.
Voutilainen sanoo, että resursseja on, mutta ovatko kaikki työntekijät päteviä? Viime vuonna MTV:n kyselyn mukaan puolet sosiaalityöntekijöistä oli päteviä. Yksi työntekijä joutuu tekemään tekemään kahden työntekijän työt. Tämä aiheuttaa kiirettä ja jotta pysytään aikataulussa, joudutaan tekemään päätöksiä pintapuolisilla tiedoilla ja asioita joudutaan priorisoimaan.
Terveyden ja hyvinvoinnin raportin mukaan havaittiin, että viranomaiset eivät ota riittävävästi huomioon lapsen näkökulmaa ja etua. Päätösten ja suunnitelmien valmisteluun sekä vanhempien ja lasten tunteiden kohtaamiseen pitäisi olla aikaa. Luottamuksellliset suhteet eivät synny hetkessä.
Lastensuojeluun tarvitaan riittävästi ammattitaitoisia ja päteviä työntekijöitä, jotta tärkeä ja vaativa työ pystytään hoitamaan. Palkkausta nostamalla saadaan myös paremmin päteviä työntekijöitä.
Lasten on tulevaisuus! Lapset joutuvat maksamaan kovan hinnan huonoista päätöksistä. Hyvillä päätöksillä voidaan pelastaa monta lasta.
http://raphaeltsanga.valtuutettu2012.fi/2012/09/03/lastensuojeluun-tarvitaan-parannuksia/
Vuosien 2003-2012 välisenä aikana on tapahtunut 55 turhaa kuolemaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen mukaan kuolemia olisi voitu estää varhaisemmalla tai määrätietoisemmalla väliintulolla. Kuinka monen täytyy kuolla, ennen kuin asioissa alkaa tapahtua parannuksia?
Sosiaalijohtaja Paavo Voutilaisen mukaan (HS 1.9.12) Helsingin lastensuojelun resurssit ovat hyvät, jos niitä verrataan muuhun Suomeen. Etelä-Suomen aluehallintoviranomainen on määrännyt Helsingin sekä muutaman muun kunnan pysymään lain vaatimimissa aikatauluissa lasten kiireellisissä sijoituksissa. Lain mukaan viranomaisen on ryhdyttävä toimiin enintään seitsemän päivää sen jälkeen, kun lastensuojeluilmoitus on tehty. Mikäli tilannetta ei saada kuntoon marraskuuhun mennessä, luvasssa on uhkasakko.
Voutilainen sanoo, että resursseja on, mutta ovatko kaikki työntekijät päteviä? Viime vuonna MTV:n kyselyn mukaan puolet sosiaalityöntekijöistä oli päteviä. Yksi työntekijä joutuu tekemään tekemään kahden työntekijän työt. Tämä aiheuttaa kiirettä ja jotta pysytään aikataulussa, joudutaan tekemään päätöksiä pintapuolisilla tiedoilla ja asioita joudutaan priorisoimaan.
Terveyden ja hyvinvoinnin raportin mukaan havaittiin, että viranomaiset eivät ota riittävävästi huomioon lapsen näkökulmaa ja etua. Päätösten ja suunnitelmien valmisteluun sekä vanhempien ja lasten tunteiden kohtaamiseen pitäisi olla aikaa. Luottamuksellliset suhteet eivät synny hetkessä.
Lastensuojeluun tarvitaan riittävästi ammattitaitoisia ja päteviä työntekijöitä, jotta tärkeä ja vaativa työ pystytään hoitamaan. Palkkausta nostamalla saadaan myös paremmin päteviä työntekijöitä.
Lasten on tulevaisuus! Lapset joutuvat maksamaan kovan hinnan huonoista päätöksistä. Hyvillä päätöksillä voidaan pelastaa monta lasta.
http://raphaeltsanga.valtuutettu2012.fi/2012/09/03/lastensuojeluun-tarvitaan-parannuksia/
Vastaukset 15
Vanhimmat
"Terveyden ja hyvinvoinnin raportin mukaan havaittiin, että viranomaiset eivät ota riittävävästi huomioon lapsen näkökulmaa ja etua. Päätösten ja suunnitelmien valmisteluun sekä vanhempien ja lasten tunteiden kohtaamiseen pitäisi olla aikaa. Luottamuksellliset suhteet eivät synny hetkessä."
Tämä on todellakin hyvä havainto, koska näinhän lastensuojelun viranomaiset ovat toimineet jo kauan eli useampiakin vuosia jo. Mutta erikoisinta vain on että esim. useimmissa palavereissa vuodenkin aikana vanhempana juosseena ihmettelen tuota mainintaa että "kohtaamiseen pitäisi olla aikaa" niin onhan tuota aikaa ollut, vaan ei ole ollut lastensuojeluviranomaisella asennetta kohdata vanhempaa ja lasta oikealla tavalla, vaan on ollut jo valmiina sellainen asenne asiakkaita kohtaan että, tuossa istuu tuotteet 133 ja 134.
Eli olemme kuin tuotteita joilla ei voi olla tunnetta, ymmärrystä, yhteistyökykyä, ym. Olemme vain lastensuojelu viranomaisten silmissä viallisia tuotteita joita pitäisi korjata, eri asia on sitten onko kenelläkään taitoa korjata vikoja tai halua edes korjata. Maksoi mitä maksoi ei korjaus laadulla ole merkitystä kunhan työllistetään korjaajia.
"Lasten on tulevaisuus! Lapset joutuvat maksamaan kovan hinnan huonoista päätöksistä. Hyvillä päätöksillä voidaan pelastaa monta lasta."
Tämä on niin totta kuin olla ja voi.
"
"Lasten on tulevaisuus! Lapset joutuvat maksamaan kovan hinnan huonoista päätöksistä. Hyvillä päätöksillä voidaan pelastaa monta lasta."
Tämä on niin totta kuin olla ja voi.
"
Näistä ei missään tapauksessa voi olla muuta kuin samaa mieltä.
Toivoisi vain, että nämä loistavat aloitukset eivät hukkuisi linkkimereen, joka usein on aloituksen kannalta niin epäloogisesti etenevää, että aloitus hukkuu lukijan mielestä linkkejä silmäillessä.
Sosiaalihuoltolaki uudistuu asiantuntijoiden ja asiakkaiden yhteistyönä.
Reijo Väärälä Sosiaali- ja terveysministeriö 21.5.2012.
Väärälä kritisoi nykyistä lainvalmistelua avoimuuden puutteesta.
http://www.stm.fi/ylakulma/artikkeli/-/view/1804932
--------
Kopio edellisestä.
Apulaisosastopäällikkö Reijo Väärälä kritisoi nykyistä lainvalmistelua avoimuuden puutteesta. Lakeja laaditaan yhä niin, ettei niistä haluta pukahtaa mitään valmisteluvaiheessa. Sosiaalihuoltolain kanssa on toimittu tismalleen päinvastoin. Kaikki osat on haluttu julkisiksi sitä mukaa, kun ne ovat valmistuneet.
Sosiaalihuoltolakia onkin uudistettu hiukan epätyypillisellä tavalla. Perinteisen työryhmän ohella lain valmistelussa on ollut mukana poikkeuksellisen paljon sidosryhmiä. Väärälän mukaan valmistelussa haluttiin yrittää uutta ja avoimempaa valmistelutapaa.
"Sosiaalihuoltolaki on kokonaisuutena niin mutkikas, että kaikenlaista asiantuntijuutta tarvitaan", summaa Väärälä.
Uudenlaiseen lainvalmisteluun liittyvät riskit olivat tiedossa alusta lähtien. Väärälän mukaan mukana olevissa intressiryhmissä oli luonnollisesti paljon paineita ajaa omaa etua. Pahimmat särmät hioutuivat, kun asioista piti neuvotella kasvotusten muiden kanssa.
Vinkkejä sosiaalitoimen asiakkailta
Sosiaalihuollon lainsäädäntöä valmistelevassa STM:n työryhmässä on mukana noin 25 henkilöä, minkä lisäksi asiantuntijuutta on haettu talon ulkopuolelta. Lain toimivuutta on haluttu arvioida myös yhdessä kuntien kanssa. Mukana ovat olleet Oulu, Järvenpää ja Tuusula.
Lisäksi tietoa ja näkemystä hankittiin yleisissä tai eri ryhmille kuten sosiaali- ja terveysalan järjestöille järjestetyissä kuulemistilaisuuksissa, seminaareissa ja erinäisissä keskusteluissa. Lisäksi työryhmän jäsenet ovat voineet koota omia sparrausryhmiään.
Lain valmistelussa oli ihmisiä eri aloilta, eri koulutustasoilta ja erilaisilla taustoilla.
"Tärkeitä ja mielenkiintoisia näkökulmia ovat antaneet sosiaalitoimen asiakkaat eri keskusteluissa. He ovat omalla tavallaan sosiaalitoimen asiantuntijoita", perustelee Väärälä.
"Halusimme saada uuden lain edellistä asiakaslähtöisemmäksi. Siinä auttoi asiakkaiden kuuleminen."
Lisää avoimuutta valmisteluun
Väärälä uskoo, että avoimuus on lisännyt luottamusta. Samalla ihmisten ymmärrys lainmuutosprosessista on lisääntynyt.
"Mukana olleet ymmärtävät nyt paremmin sen, kuinka mutkikas prosessi lainvalmistelu on."
Voisi kuvitella, että kun kokkeja häärää sopassa näinkin monta, on vaikeaa saada aikaan kaikille mieluista lopputulosta. Väärälä myöntää, että konstikkaan koneiston kasassa pitäminen on aika ajoin hankalaa.
"Professioriitoja on syntynyt, kun on pohdittu sosiaalityön asemaa", paljastaa Väärälä.
"Kaikkea ei pystytä laillakaan ratkaisemaan. Tavoitteiden pitää olla realistisia."
Tämäntyyppinen lainvalmistelu vie tavallista enemmän aikaa ja vaatii paljon työtä. Tilaisuuksien anti pitää purkaa teksteiksi, jonka jälkeen niistä kootaan monenlaista asiantuntijuutta yhdistelevä kokonaisuus.
Lainvalmistelu eteni myös eri järjestyksessä kuin tavallisesti. Tällä kertaa mietittiin ensin, millaisia palvelutarpeita ihmisillä on ja millaisin keinoin niihin voitaisiin vastata. Vasta sen jälkeen alettiin miettiä, mitä nämä palvelut olisivat.
"Olemme saaneet paljon kiitosta tästä käännetystä järjestyksestä. Kyse on ihmisten perustuslaillisten oikeuksien turvaamisesta", sanoo Väärälä.
Sosiaaliasiat kietoutuvat kaikkialle
Väärälä toivoo, että lain valmistuttua voitaisiin arvioida prosessin toimivuutta ja sitä, olisiko sitä mahdollista käyttää laajemmin.
"Riippuu tietysti lain merkittävyydestä. Menettely voisi sopia, kun valmistellaan palveluihin keskittyvää lakia, jolla on välitön vaikutus asiakkaisiin."
Sosiaalihuoltolain valmistelussa tulee selkeästi esille se, kuinka monille elämänalueille sosiaalihuolto ulottuu. Väärälän mukaan olisi tärkeää, että lain soveltamisen myötä niin sanottu sosiaalinen kaikissa politiikoissa -ajattelu syvenisi.
Uuden sosiaalihuoltolakiluonnoksen perusteluineen on määrä olla valmis 30. kesäkuuta.
Toimittaja: Tiina Tuominen
-----------
Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus,
Lausunnot ja kannanotot
Uutisarkisto
Etusivu : Uutiset : Kolumni Kolumni
15.9.2010
Onnistummeko modernisoimaan sosiaalihuoltolain?
Soccan johtajan Pirjo Marjamäen kolumni
Sosiaalihuoltolakia on toistaiseksi valmisteltu ilman suurempaa kohua, lakiuudistuksen väliraportti julkaistiin toukokuussa vähin äänin ilman mediakohua. Kesän aikana sosiaalialan osaamiskeskukset sekä Helsingin ja Espoon kaupungit antoivat omat lausuntonsa lukuisten muiden tahojen ohessa, ja työ sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä jatkuu.
1970-luvun hengen mukaisesti sosiaalihuoltolaki on hyvin palvelukeskeinen - sosiaalipalvelut olivat tuolloin uutta ja modernia ajattelua. Vuoden 1982 sosiaalihuoltolaista annettua kellastunutta hallituksen esitystä on ilo lukea - niin modernilta ja eheältä sen näkemys sosiaalihuollosta näyttää.
Nykyistä lakia nakerrettu eri kulmista
Nykyinen sosiaalihuoltolaki on sekalainen kokoelma alkuperäisiä ja eri aikoina lisättyjä säännöksiä. Esimerkiksi lastensuojelusta on saatu hieno uusi lainsäädäntö, toimeentulotuki on omassa laissaan ja vammaislakeja on yhdistelty. Omia lakeja on säädetty niin omaishoitoon, velkaneuvontaan, sosiaaliseen luototukseen, kuntouttavaan työtoimintaan tai palveluseteleihin.
Tuloksena on laaja ja hajanainen lainsäädäntö, jota tuskin yksikään sosiaalijohtaja hallitsee, puhumattakaan asiakastyötä tekevästä sosiaalityöntekijästä tai sosiaalilautakunnan jäsenestä.
Tarvitaan vahva yleislaki
Pääkaupunkiseudun sosiaalihuollosta vastaavat johtajat ovat kokoontuneet koko talven Soccaan keskustelemaan lainsäädännön uudistuksesta.
Jo vuosi sitten päädyimme siihen, että sosiaalihuoltoon tarvitaan vahva yleislaki. Laki kokoaisi yhteen nykyiset asiakasryhmäkohtaiset lait ja vahvistaisi lakien samanhenkisyyttä, yhteistä ideologiaa ja arvoja. Näin ei saateta asiakasryhmiä eriarvoiseen asemaan ja helpotetaan oikeudenmukaisia valintoja asiakastyössä.
Terveydenhuollon hoitotakuun säätäminen mullisti sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön perinteitä. Tavallisesti laissa sanotaan mitä palvelua kunnassa pitää olla, ei niinkään sitä mitä kuntalaiselle pitää turvata tai mihin hänellä pitää olla mahdollisuus. Aitoa asiakaslähtöisyyttä olisi, jos lainsäädäntö ei juuttuisi palvelujen järjestämiseen. Osaisimme sanoa mikä on tulos, joka sosiaalihuollon toimilla pitää olla.
Minkälaista tukea yhteiskunnan on tulevaisuudessa tarjottava, jotta ihmiset voisivat hyvin, olisivat aktiivisia ja eriarvoisuus ei kukoistaisi.
Kentän ääni kuuluviin
Sosiaalityöntekijät ovat lain hengen tulkitsijoita ja käytäntöön soveltajia, mutta myös ihmisten arkielämän asiantuntijoita. Heidän kokemuksiaan ja ajatuksiaan tarvitaan uuden lainsäädännön valmisteluun. Kokoontumisia jatketaan Soccassa ja välitämme sosiaalialan väen näkemyksiä lainvalmistelijoille.
Kirjoittaja Pirjo Marjamäki on Soccan johtaja, ja hän on tehnyt pitkän uran sosiaali- ja terveysministeriössä mm. osaamiskeskustoiminnasta vastaavana virkamiehenä.
---------
Socca vahvasti mukana lastensuojelun kehittämisessä.
Socca tiedote 18.10.2012.
Päättäjät mukana yhteistutkinnassa sosiaalipalveluja.
http://www.socca.fi/uutiset/paattajat_mukana_yhteistutkimassa_sosiaalipalveluja.4628.news
----------
Lapsettomien isien maa Feministinen aikakausilehti Tulva.
Äidit osaavat temput, joilla isältä viedään lapset.
Eikä siinä vielä kaikki. Yhteiskunta auttaa heitä siinä.
http://www.tulva.fi/index.php?k=15744
----------
Juridista apua huostaanotoissa.
Tutustu linkkeihin.
Oikeusaputoimistot.
Sosiaaliasiamies.
http://www.voikukkia.fi/materiaalit/tietoa-ja-tukea-vanhemmille/juridista-tukea
-----------
Mitähän sosiaalihuoltolain uuditus ls:uun liittyy muuta kuin korkeintaan siltä osaltaan perheitä, jotka ovat toimeentulotuen asiakkaita.
Tärkeintä olisi uudistaa naurettavan väljää ls-lakia.
Jo pelkästään lapsen etu -käsite vaatii tarkennusta.
Ensinnäkään yhdenkään lapsen etu ei ole tulla huostaan otetuksi hyvästä kodistaan siksi, että muut lait eivät toimi tai niitä ei välitetä noudattaa. Tämä olisi ykkösasia, joka pitäisi mainita laissa.
Lisäksi laissa voisi olla liitteenä vaikka 100 esimerkin kooste siitä, miten lapsen etu kussakin esimerkkitapauksessa tulee tulkita.
Huostaanotettujen lasten vanhempien tukiyhdistyksiä
Voikukkia tietoa ja tukea vanhemmille.
Sukupuu ry.
Yhden vanhemman perheiden liito.
Oljenkorsi ehkäisyryhmä Helsinki.
Voikukkien omaiset Facebook sivut.
http://www.voikukkia.fi/materiaalit/tietoa-ja-tukea-vanhemmille/tukiyhdistyksia
------
Roskisnalle&Hol.
Huostaanotetut lapset Rikotut perheet ry Suomen työväenpuolue.
Mielenilmaisu 19.6.2012.
Lisätietoa järjestöstä.
http://suomentyovaenpuolue.blogspot.fi/2012/06/roskisnalle-hol-huostaan-otetut-lapset.html
--------
Näin on ja mielestäni pitäisi kaikki muutkin sellaiset asiat tarkentaa niin ettei jää "moni ulotteiseksi" Tulkinnaksi tuo lastensuojelulaki. Koska nykyään hyvin monet lastensuojeluviranomaiset tulkitsevat lastensuojelu lakia väärällä tavalla.
Tai sitten lastensuojeluviranomaisia on koulutettava lukemaan lastensuojelu laki oikealla tulkinta tavalla.
Sosiaali- ja terveysministeriö 5.9.2012 16.44
Työryhmä selvittämään lastensuojelun toimintakäytäntöjä
Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson asettaa työryhmän selvittämään lastensuojelulain toimivuutta, lastensuojelun toimintakäytäntöjä sekä mahdollisia lainsäädännön muutostarpeita. Työryhmän on tarkoitus pureutua laajasti perheiden sosiaalityön ja lastensuojelun ongelmakohtiin sekä arvioida lastensuojelulain soveltamiseen liittyviä ongelmia. Työryhmä tekee selvityksensä perusteella tarvittavat toimenpide-ehdotukset.
Työryhmän puheenjohtajana toimii ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja. Työryhmän muita jäseniä ovat muun muassa dosentti Matti Rimpelä, Mannerheimin lastensuojeluliiton pääsihteeri Mirjam Kalland sekä lastensuojelun kokemusasiantuntija Pesäpuu ry:n selviytyjät -ryhmästä.
"Lastensuojelun toimivuudessa on olennaisia puutteita aliresursoinnista huonoihin toimintakäytäntöihin. Viranomaisten välisessä tiedonkulussa ja yhteistyössä on paljon parannettavaa. Asettamani työryhmän tehtävänä on läpivalaista sosiaalityön ja lastensuojelun kenttä perusteellisesti, jotta yksikään hädänalainen lapsi ei jäisi ilman tarvitsemaansa apua siksi, että systeemi ei toimi", peruspalveluministeri Guzenina-Richardson toteaa.
Työryhmän toimikausi kestää 31.3.2013 asti. Työryhmä luovuttaa väliraporttinsa peruspalveluministerille marraskuun 2012 loppuun mennessä.
Lisätietoja
apulaisosastopäällikkö Reijo Väärälä, p. 09 160 73773
erityisavustaja Erkki Papunen, p. 050 3122 332
-----------------
Lastensuojelun toimintakäytännöt olisi pitänyt laittaa syyniin jo parikymmentä vuotta sitten.
YLE uutiset 11.12.2009.
Nuorten ongelmien hoitoon kuluu jo miljardi vuosittain. Lasten ja nuorten ongelmissa yhteiskunta on siirtynyt lasten ja nuorten ongelmien hoidossa ennaltaehkäisystä jälkihoitoon erityisopetukseen ja nuorten mielenterveyshäiriöihin.
Kukahan nuo häiriöt on saanut aikaiseksi, vanhemmat, vai lastensuojelijat?
http://yle.fi/uutiset/nuorten_ongelmien_hoitoon_kuluu_jo_miljardi_vuosittain/5996146
---------------
Apua ennen huostaanottoa.
Lasten huostaanottojen raju kasvu on suomalaisen yhteiskunnan häpeä.
Keskisuomalainen 22.10.2010.
http://www.ksml.fi/mielipide/kolumnit/apua-ennen-huostaanottoa/923719
-----------------