sisäinen kamppailu

Minä luulin, että ei ole ikuista rakkautta, että se on vain fiktiota. Ei se ole. Kaksi ihmistä voi rakastaa toisiaan läpi elämän. Luulen, että tunnen yhtä ihmistä kohden samaa vielä vuosikymmenien jälkeenkin. Todella ihmeellistä. Se on elämää tämä.

on raadeltu surkea lihanpala. Ja minä olen enää kätevä kuori, joka pitää raadeltuja osasiaan kasassa, kuorensa sisällä. Anteeksi synkeyteni, mutta niin koen sen olevan. Ei auta päälleliimattu "pärjääminen" ja täysin tyhjä positiivinen ajattelu, kun en tahtoisi kuin palata ajassa taaksepäin, kauas taaksepäin. Hetkiin jolloin saatoin vielä kokea eläväni.

Voi, miten tutulta kuulostaa...

Olen miettinyt, onko mitään välimuotoa olemassa? Onko mikään välimuoto mahdollista? En tarkoita pettämistä, vaan sitä, että voisi jotenkin kuitenkin kuulua isommasti toinen toisensa elämään, välittäen ja tukena ollen, vai estävätkö ne tunteet liikaa? Voisivatko tunteet jotenkin laimentua ajan saatossa, niin että jokin luonteva yhdessä olon muoto olisi mahdollinen?

Paljon samanlaisia ajatuksia mulla. Rakastanut erästä miestä yli 20 vuotta ja tunne vaan pysyy. Yritän riuhtoa itseäni irti,kovastikin. Mutta,taitaa olla ihan turhaa hommaa.

Elämää pitää pystyä vaan elämään näin ja nauttia siitä mitä on. Huonosti ei asiat suinkaan ole.

Eräs asuu sydämmessä ...muistuttaen kokoajan siitä, mitä ei saa. Ehkä,joku kaunis päivä asia saa edes suht tyydyttävän lopun :)

Sotiihan tämä myös minun arvomaailmaani vastaa,sekin syy miksi tässä on sinnitelty.
Mutta kun tätä on jatkunut jo pidempään, se tekee minut surulliseksi enkä oikein kestä enään.
Valitettavasti olen tunne ihminen ja koen nii että voisin jops lakata olemasta jos minun täytyy jäädä tähän vankilaan. Ja onko se nyt sitä puolisoaan kohtaan oikein sitte kun ei rakasta. Minusta ei.
Olen myös sitä mieltä ett minulla on oikeus rakastaa ja tulla rakastetuksi.samaa toivon toiselle..

Mielenkiintoista mikähän lienee arvomaailmasi jos siitä pitäisi luopua .Siis onkohan ne arvot kohdallaan .Säätöä vailla luulisin .Toisaalta paha mennä sanomaan kun ei tiedä kenestä kysymys. Tulee vain eräs ihminen mieleen omine tapoineen

Sitähän sopii miettiä. Parisuhteissa molemmat osapuolet joutuu joustamaan omista jutuistaan jonkun verran, jos siihen ei ole valmis on ehkäpä parempi olla sitten yksin.