En koe suomen armeijaa kovin kannattavaksi yhteiskunnan kannalta. Mahdollisimman kevyt palkka armeija olisi hyvä vaihtoehto. Talous on muutenkin tiukilla.
Olin kertaamassa ja majuri sanoi siellä, että " itse en ostaisi panssarivaunua, mikäli vahtoehtona olisi lisärahat suomalaiseen hyvinvointiin" Onneksi näitä päätöksiä ei tarvitse itse tehdä"
Itse kävin 11kk palveluksen ja keraamassakin tosiaan on käyty. Ihan protestiksi ryhdyin ns. täydennyspalvelusmieheksi, eli erosin armeijasta, eikä näihin tehtäviin tarvitse rauhan aikana enää koskaan mennä... ts. kertaamaan. Tämä on myös protesti sitä vastaan, että rahaa käytetään liikaa militariaan. Työtä ihmiset tarvitsee, eikä aseita ja tappamisen opettelua mahdollisia konflikteja varten. Liitytään natoon ja pienennetään puollustusmäärärahoja.
Olin kertaamassa ja majuri sanoi siellä, että " itse en ostaisi panssarivaunua, mikäli vahtoehtona olisi lisärahat suomalaiseen hyvinvointiin" Onneksi näitä päätöksiä ei tarvitse itse tehdä"
Itse kävin 11kk palveluksen ja keraamassakin tosiaan on käyty. Ihan protestiksi ryhdyin ns. täydennyspalvelusmieheksi, eli erosin armeijasta, eikä näihin tehtäviin tarvitse rauhan aikana enää koskaan mennä... ts. kertaamaan. Tämä on myös protesti sitä vastaan, että rahaa käytetään liikaa militariaan. Työtä ihmiset tarvitsee, eikä aseita ja tappamisen opettelua mahdollisia konflikteja varten. Liitytään natoon ja pienennetään puollustusmäärärahoja.
Vastaukset 3
Vanhimmat
tässä tätä nykymenoa
http://www.city.fi/antitv/klippi/1390/?showall=1
Nuorten pakollinen asepalvelus on ollut OECD-maissa yhteydessä keskimääräistä heikompaan talouskasvuun vuosina 1960–2000.
Asevelvollisuudesta luopuminen näyttäisi nostavan talouskasvua 4 prosenttia vuosikymmenessä. Sen sijaan puolustusmenoilla ei ole ollut merkitsevää vaikutusta talouskasvuun.
USA:n asevelvollisuudesta luopumiseen ratkaisevasti vaikuttanut Nobel-palkitun Milton Friedmanin mukaan asevelvollisten työ ei muutu kansantaloudellisesti halvemmaksi sillä, että siitä ei makseta.
Professori Panu Poutvaaran empiiristen tutkimusten mukaan asevelvollisuus näyttää halvemmalta ainoastaan siltä osin kuin pakkotyön hinta jätetään huomioimatta ja asevelvollisuus on siis pakkotyöpiiloveroa nuorille miehille, ja tämä tulisi hänen mukaansa korvata avoimella verolla.
Koko kansantalouden mittakaavassa asevelvollisuusarmeija se tulee 1 - 2 % BKT:stä kalliimmaksi kuin palkka-armeija.
Poutvaara esittää tulokselle myös teoreettisia todisteita, esimerkiksi palkka-armeija mahdollistaa tehokkaamman ja tarkoituksenmukaisemman rekrytoinnin sekä koulutusaikojen eriyttämisen tehtävänkuvasta riippuen.
Varusmiespalvelus usein keskeyttää työuran tai pitkittää opintoja, pakon vuoksi palvelukseen joutuvat myös siitä eniten kärsivät. Vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuisivat tavallista useammin ne, jotka siitä eniten hyötyisivät.
Reserveihin vapaaehtoisesti sitoutuvista miehistä ja naisista saataisiin nykyistä paremmin koulutettu reservi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Asevelvollisuus#Asevelvollisuuden_kustannukset
Aseorjuus on paitsi moraalisesti tuomittavaa, niin myös kaikkien osallisten ajan ja myös verorahojen haaskuuta.