Tässä tilanteessa kaikkien muiden puolueiden kannattaa perustaa Kepua vastaan yhdessä tekninen vaaliliitto ”Haapaveden puolue”. Silloin kakku jaetaan äänimäärien 2 004 ääntä vastaan 1317 ääntä - suhteessa.
Haapaveden puolueen sisällä paikat ja puheenjohtajuudet jaetaan tietenkin ryhmien omien äänimäärien suhteessa.
Paikkajako ja etuoikeusjärjestys menee näin:
1. paikka Kepu 2 004 ääntä
2. paikka Haapaveden puolue 1317 ääntä
3. paikka Kepu 1002 suhteellisuusluvulla
4. paikka Kepu 668 suhteellisuusluvulla
5. paikka Haapaveden puolue 658,5 suhteellisuusluvulla
6. paikka Kepu 501 suhteellisuusluvulla
7. paikka Haapaveden puolue 439 suhteellisuusluvulla
8. paikka Kepu 400,8 suhteellisuusluvulla
9. paikka Kepu 334 suhteellisuusluvulla
Valtuusto- hallitus puheenjohtajat
Puheenjohtaja Kepu
1. Varapuheenjohtaja Haapaveden puolue
Kuntayhtymien hallinto
1. paikka Kepu
2. paikka Haapaveden puolue
Lautakuntien puheenjohtajuudet
Koko potista kuuluu joka kolmas puheenjohtajuus Haapaveden puolueelle
Näitä vaaliliittoja on Suomi jo pullollaan. Esimerkiksi Oulaisissa vaaliliiton etu älyttiin jo vuonna 1984.
Kepu panee toki vastaan. Siihen on hyvä lääke Haapaveden puolueen 9 jäsenen yksimielisyys ja sen tuoma määrävähemmistö peli.
Näin on näreet.
Haapaveden puolue on demokratian ja meidän haapavetisten veronmaksajien etu. Vaaliliitto on puolueidenkin etu. Kepulaisten määrä vähenee ja Haapavetisten määrä lisääntyy.
Haapaveden puolueen sisällä paikat ja puheenjohtajuudet jaetaan tietenkin ryhmien omien äänimäärien suhteessa.
Paikkajako ja etuoikeusjärjestys menee näin:
1. paikka Kepu 2 004 ääntä
2. paikka Haapaveden puolue 1317 ääntä
3. paikka Kepu 1002 suhteellisuusluvulla
4. paikka Kepu 668 suhteellisuusluvulla
5. paikka Haapaveden puolue 658,5 suhteellisuusluvulla
6. paikka Kepu 501 suhteellisuusluvulla
7. paikka Haapaveden puolue 439 suhteellisuusluvulla
8. paikka Kepu 400,8 suhteellisuusluvulla
9. paikka Kepu 334 suhteellisuusluvulla
Valtuusto- hallitus puheenjohtajat
Puheenjohtaja Kepu
1. Varapuheenjohtaja Haapaveden puolue
Kuntayhtymien hallinto
1. paikka Kepu
2. paikka Haapaveden puolue
Lautakuntien puheenjohtajuudet
Koko potista kuuluu joka kolmas puheenjohtajuus Haapaveden puolueelle
Näitä vaaliliittoja on Suomi jo pullollaan. Esimerkiksi Oulaisissa vaaliliiton etu älyttiin jo vuonna 1984.
Kepu panee toki vastaan. Siihen on hyvä lääke Haapaveden puolueen 9 jäsenen yksimielisyys ja sen tuoma määrävähemmistö peli.
Näin on näreet.
Haapaveden puolue on demokratian ja meidän haapavetisten veronmaksajien etu. Vaaliliitto on puolueidenkin etu. Kepulaisten määrä vähenee ja Haapavetisten määrä lisääntyy.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Meinaakko että äärioikeisto ja kommunistit vaaliliittoon, eipä taija saaha kansalta kannatusta sellainen sekameleska! Äänestys prossa laskisi eihän äänestäjä tiijä mikä puolueen hyväsi ääni menee!
Mää ainakin en äänestäisi tuollaista sakamelskaa , pitää olla selvää kuka saa ääneni!
Mikä äärioikeisto,sillä Haapavedellä ei ole yhtään äärioikeistolaista?
Kyllähän jäisi äänestys väliin jos persut olisi siinä vaaliliitossa!
Hynttyyt yhteen vaan.
Kirjoittaja näyttää vertailevan jo pidettyjen vaalien äänimääriä 2 004 ja 1317.
Siitä voi päätellä, että kyse on vaalien jälkeisestä teknisestä vaaliliitosta Kepua vastaan. Teknisestä vaaliliitosta, ei yhdistämisestä, eikä avioliitosta.
Idea lienee, että vaaliliitolla jokaisen ryhmän saantoprosentti ja edustavuus paranevat. Samalla eri puolueiden äänestäjät saavat enemmän valtaa ja vastinetta omille äänilleen.
Suomen hallituksissa on historian kuluessa ollut monenlaisia kokoonpanoja. Hylättyjä porukoita ovat olleet äärilaidat, eli Lapuan liike, Perustuslaillinen kansanpuolue ja Suomen kommunistinen puolue.
Vaikeina aikoina monen puolueen kokoonpano tuottaa parempia päätöksiä, kuin yhden isännän pakkovalta.
vaaliliitto olisi pudottanu kaksi persua yhden kommarin, tilalle olisi tullu sossuja kaksi ja kaksi kristillistä!
olis pitänyt perustaa vaaliliitto ennen vaaleja menukkujat olis mielenkiinnon
vuoksi tultu mukaan turha siitä enään on puhua
Hyvä idea aloittajalla.
Onhan maan hallituksessakin kaikki yhdessä .
Nii persutki tukee nykyistä hallitusta, siksikö niin huonosti pärijäsi vaaleissa?
Persuthan olivat ainoa voittaja, yli 7 % korotus edellisiin kuntavaaleihin-
yli sadassa kunnassa ovat kolmen suurimman joukossa. Vastaavaan ei ole kukaan puolue vielä kyennyt.
Etkös osaa lukea vaalituloksia ?
Persujen vaalivoitto on yhtä tyhyjän kans, kuten eduskuntavaalit näytti, kaikki on menny hunonpaan suuntaan, varmaan käy niissä kunnisa samoin joissa persut sai isomman kannatuksen, onneksi ei haapaveellä ole sitä pelkoa, persut jäi minipuolueeksi!
Vastaikkainasettelun aika ohi vai alkaa vasta nyt.
Mikä ihmeen yksmielisyys.
Haapaveellä sentään yli 2000 äänestäjää luottaa Keskustaaan ja muita ryhmiä äänesti vain reilu tuhat, kyllä kai sekin pittää huomioija keskustan hyväksi.
Vihreät ja Kristelliset eivät saaneet ainuttakaan valtuutettua. Yllä olevassa luvussa niijen äänet on mukana. Luopuukohan persu mara omastaan Vihreän kollin hyväksi tai sd kd:n hyväksi. Tuskimpa vain?
Toiseksi neuvotteluthan käyvvään valtuuston paikkojen lukumäärillä, kuntavaalien äänimäärät ovat toissijjainen näkökohta.
Paikat jaetaan vain ja ainoastaan kunkin puolueen vaaleissa saamien valtuustopaikkojen lukumäärien mukaan.
Vaalissa saaduista äänimääristä puhuminen tässä yhteydessä on turhaa suunpeiksäntää, jota saa kukin harrastaa, ellei parempaa tekemistä löydä.
Tässä asiassa keskustellaan Pro Haapavesi ryhmän Teknisestä vaaliliitosta lautakuntapaikkojen jakoa varten.
Keskustelijoista mm. Juomari- 3 vetoaa Suomen lakiin, ja lausuu perättömän huhun, että valittujen valtuutettujen kappalemäärä olisi jonkun sortin laskuperuste. Tätä samaa huhua levitetään toisellakin keskustelupalstalla. Toivottavasti kirjoittelijat eivät ole kunnallisissa hommissa mukana.
Tässä asiassa Suomen laki on Vaalilaki 1998/714:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980714
sen
88 § Ehdokkaiden saamien äänimäärien laskeminen yhteen
1 mom. Ehdokkaiden saamat äänimäärät lasketaan yhteen siten, että samaan vaaliliittoon kuuluvien puolueiden ehdokkaiden äänimäärät tulevat vaaliliiton hyväksi, vaaliliittoon kuulumattoman puolueen ehdokkaiden äänimäärät puolueen hyväksi ja yhteislistaan kuuluvien valitsijayhdistysten ehdokkaiden äänimäärät yhteislistan hyväksi.
89 § Vaalien tuloksen laskentatapa
1 mom. Vaaliliittoon kuulumattomaan puolueeseen ja kuhunkin yhteislistaan kuuluvien ehdokkaiden keskinäinen järjestys puolueessa tai yhteislistassa määräytyy heidän saamiensa henkilökohtaisten äänimäärien mukaan. Tässä järjestyksessä ehdokkaille annetaan vertausluvut siten, että kunkin puolueen tai yhteislistan ensimmäinen ehdokas saa vertausluvukseen puolueen tai yhteislistan hyväksi annettujen äänten koko lukumäärän, toinen puolet siitä, kolmas kolmanneksen, neljäs neljänneksen ja niin edelleen.
Keskustelun avaaja Jaananmäkinen lopettaa Vaalilain mukaisen laskentansa yhdeksänteen (9) lautakuntapaikkaan. Kymmenes (10) paikka kuuluukin taas Haapavesi puolueelle suhteella 329,25.
Kymmenjäsenisen kunnanhallituksen paikoista kuuluu näin ollen Kepulle kuusi (6) ja muiden puolueiden tekniselle vaaliliitolle neljä (4).
Vaaliliitto tuottaa sille porukalle 1 paikan vaalivoiton ja Kepulle –1 paikan tappion. Se on yksi teknisen vaaliliiton ja 1317 äänestäjän etu.
Hyvä Sallinen,
tuon laskelman on keskusvaalilautakunta jo tehnyt ja julkistanut tulokset
eli kunkin puolueen listoilta valitut valtuutetut.
Olet vähän myöhässä ajatuksinesi tuosta ei-keskustalaisesta vaaliliitosta ("Haapavesi-puolue").
Jos tällainen olisi haluttu, se olisi pitänyt tehdä ennen kuin jätetään ehdokaslistat keskusvalilautakunnalle. Virallisessa ehdokaslistojen yhdistelmässä kaikki puolueen Vap.vaikuttajat olivat omina ja erillisinä.
- Vaalien jälkeen hallitus- ja lautakuntapaikat on Suomessa vuosikymmeniä jaettu kunkin puolueen saamien valtuustopaikkojen suhteen d`Hondtin matematiikan perusteella. Näi myös tehdään mm. Haapavedellä.
Kiitoksia mielenkiinnosta ja hyvää alkutalvea!
Nimim. Vuosikymmeniä kunnallispolitiikan virkamiehenä
Hyvä Laki on viisas:
Onpa kumma juttu että kunta- alan lait ovat vilahtaneet ohi silmiesi. Kunnallinen vaalilaki 108/1917 on vuodelta 1917, ja ensimmäinen Kunta- asetus vuodelta 1865. Melkoisessa osassa Suomen kuntia lait tunnetaan ja Tekniset Vaaliliitot ovat arkikäytössä.
Vaaliliiton ohjeistus näkyy olevan seuraava:
Tekninen vaaliliitto muodostetaan useimmiten kuntavaalien jälkeen ja se on siinä mukana olevien puolueiden keskinäinen sopimus luottamushenkilöpaikkaneuvotteluissa toimimisesta. Siinä mukana olevat puolueet maksimoivat yhteisen osansa luottamushenkilöpaikoista ja jakavat ne sitten ennalta sovitusti.
Valtakunnan uutisotsikoihin nousseita Kepu vastaisia 2012 teknisiä vaaliliitoja on muiden muassa Kuusamossa ja Leppävirralla. Kuusamossa neuvottelut ovat pitkällä, ja Leppävirran kuuden ryhmän perustama Leppävirta-liike on valmis. Muita uusia vaaliliitto neuvotteluja näkyy olevan meneillään parissakymmenessä kunnassa. Vanhojen voimassa olevien teknisten vaaliliittojen määrän tietää Kuntaliitto, jos sekään.
Katsopa sieltä:
Tekninen vaaliliitto Kuusamo
http://www.koillissanomat.fi/etusivu/kuusamoon_kootaan_ei_keskustalaisten_puolueiden_teknistä_vaaliliittoa_6082375.html
Tekninen vaaliliitto Leppävirta
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/politiikka/kuntavaalit/pienryhmien-liitto-vie-leppavirran-johtopaikat/1265532
Keskustalle tuli 18 valtuustopaikkaa ja muille yht. 9.
Tähän on olemassa Suomen lain mukainen laskukaava, jonka mukaan
Keskusta saa 10-jäseniseen kaupunginhallitukseen 7 paikkaa, muut 3.
Lautakuntiin, joissa on 7 jäsentä
Keskustalle tulee 5 paikkaa, muille 2.
Persujen kannatus tippui haapavedellä äänimäärällä laskettuna edellisiin kunnallisvaaleihin
Aika ihmeellinen laskutapa kun puolueen saama äänimäärä tippuu ja siitähuolimatta tulee valtuustoon yksi lisäpaikka.
koko suomi on kusisukassa kun perusS vetää ja muu suomi vikisee.
Täytyy sanoa että kaikki keinot on ollut käytettävissä kun yritetään kaataa perusS, on iso media ja vielä mikä on se kaikkein alhaisin teko/temppu, oli että ehdokashenkilöiden ulkonäköä arvosteltiin. Se on kyllä todella halveksittavaa, mutta kun pelko on niin suuri niin kaikkea yritetään. Viisat suomalaiset olisi kyllä pitänyt tähän reagoida ja mennä suurin joukkoin äänestämään. No mutta seuraavalla kerralla sitten muistetaan tämä.
Kolomattasataa ääntä persuilla tippui eduskuntavaaleista!
Ehdokashenkilöiden ulkonäön arvostelu oli kieltämättä tyhmää ja oli ilmeisesti eräiden demareiden temppu ja se taisikin sattua omaan nilkkaan. Oleellisinta taitaa olla kuitenkin se että äänestetään niitä henkilöitä jotka ovat riittävän osaavia ja päteviä hoitamaan homman. Pelkkä kova palava halu ja aate ei kuitenkaan tee henkilöstö välttämättä vielä pätevää oli sitten persu tai ei.
Vertaappa äänestysprosentteja ja mieti!
Perussuomalaiset olivat ainoa puolue , joka lisäsi kannatustaan, yli 7 % .
Yli sadassa kunnassa se kuuluu kolmen suurimman joukkoon.
Persut oli myös eduskuntavaalien jälkeen ainoa voittaja joka pelkäsi vastuuta, siis aivan turhaan äänestetiin niitä!
Keskusta myös pelkäsi, Mari Kiviniemi sanoi ensi töikseen, ettei vastuu kiinnosta.
Pelkääkö Persut vastuuta ?
Paremmin on tullu semmonen käsitys Haapaveelläki, ettei annettas yhtään paikkaa muille ku Keskustalle .
Miksi hävinneille vielä lisää paikkoja, aivan tyhymää!
kaipaat siis kuiteski sitä neukkujen yksipuoluejärjestelmää Haapaveelle
siihen ne hinkuu ja siinä ne vinkuu
Nimenomaan!
Neuvostoliitossa oli yksipuoluejärjestelmä. Neukkujen järjestelmällä näkyy olevan tällä keskustelukanavalla paljon ihailijoita.
Suomessa on kuitenkin monipuoluejärjestelmä.
Monipuoluejärjestelmän suojelemiseksi Kuntalaki määrää:
Suhteellista vaalia toimitettaessa on noudatettava soveltuvin osin, mitä kunnallisvaaleista säädetään.
Suhteellisissa vaaleissa ilman valtuustopaikkaa jääneellä ryhmällä on äänimäärä, joka määrä on suhteessa esim. Kepun äänimäärään. Vaalimatematiikassa se suhde pyöristetään ylöspäin lähimpään täyteen kokonaislukuun, käytännössä ykköseen.
Siksi!
Keskustalle tuli 18 valtuustopaikkaa ja muille yht. 9.
Tähän on olemassa Suomen lain mukainen laskukaava, jonka mukaan
Keskusta saa 10-jäseniseen kaupunginhallitukseen 7 paikkaa, muut 3.
Lautakuntiin, joissa on 7 jäsentä Keskustalle tulee 5 paikkaa, muille 2.
- Tuo edellämainittu jako edellyttää muilta valtuustoryhmiltä sitä, että ne muodostavat teknisen vaaliliiton keskenään. Elleivät sitä tee, saavat erillisinä toimiessaan vielä vähemmän paikkoja.
Näin on matematiikat!
täälä TOELLA uskotaan puolueesseen enemmän ko sielä niin
Tottakai se puolue joka saa vapaissa vaaleissa kannatusta, siinä suhteessa valta tulee jakaa.
" Voimassa olevan kuntalain mukaan luottamuspaikat jaetaan kunnallisvaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti valtuutettujen määrän perustella."
"Kunnan muiden luottamushenkilöiden valintaa, esimerkiksi toimielinpaikkoja, ei ole sidottu kunnallisvaalituloksen mukaisiin äänimääriin. Suhteellisen vaalin perustana on vaalin toimittamisen aikana vallitseva poliittinen jakauma. Järjestelmä mahdollistaa sen, että puolueet ja muut ryhmät tekevät taktisia vaaliliittoja ja että loikkaukset vaikuttavat vaalin lopputulokseen."
Tässäpä niitä viittauksia kunnallisvaalilakiin.
”Kopioin lakitekstiä” ei oo lakilainausta.
Se on lainaus entisten Kepulaisten keskinäisistä horinoista Eduskunnassa.
Taustalla kirveltää joku 2004 kunnallisvaalien jälkeisistä teknisistä vaaliliitoista Vaasan vaalipiirissä. Lopputulos kuuluu sarjaan ”jos tätillä olis munat se olis setä”.
Suhteellinen vaalitapa perustuu ehdokkaiden asetteluun ehdokaslistoilla, ja sisältää mahdollisuuden vaaliliittoon. Eri listat voivat liittoutua keskenään, jolloin vaaliliitossa olevia puolueita/ ryhmiä kohdellaan yhtenä ryhmittymänä. Tällöin listojen yhteenlaskettu äänimäärä tulee koko vaaliliiton äänimääräksi. Vaaliliittojen ja listojen keskinäinen paremmuus lasketaan soveltuvin osin D’Hondtin menetelmän mukaan, kuten kunnanvaltuuston vaalissa ja Yhdistyslain mukaisen yhdistysvaltuuston vaaleissa. Listojen ensimmäinen vertailuluku on koko listan/ vaaliliiton äänimäärä, seuraava vertailuluku on puolet äänimäärästä, kolmas vertailuluku on kolmasosa äänimäärästä jne.
Näin se on mennyt sotien jälkeen muilla, ja saa mennä myös meillä.
Puolueiden touhu on lähinnä yhdistystoimintaa, kuten uskonasiatkin. Osa vaalijärjestyksen lakimääreistä tulee siltä puolelta.
Jokos Jaananmäkiselle on politiikan teko auennut?
Eipä ole Jaananmäkisen tietämys lisääntynyt.
Kannatas kysyä asiasta perillä olevilta esim. vaikka Villeltä, Maralta, Jounilta.