Oletteko huomanneet et jos mies laittaa ilmoituksen niin naiset ei siihen vastaa. Saa olla joku ihan unelmien mies jos nainen vastaa. Vaikka mies etsii ystävää tai kumppania niin naiset eivä tee mitään sen eteen et löytäisi jonkun jos on yksinäinen. Jos naisella on ilmoitus niin naiset valittaa kun kukaan ei vastaa ja naiset valittaa yksinäisyyttään vaikka eivät ole itse valmiita kirjoittamaan edes muutamaa riviä tutustumisen edistämiseksi.
Treffi palstalla on paljon naisia jotka kehuvat miten ovat ihania ja iloisia mut siltin eivät tee mitään sen eteen et löytäisivät jonkun. Odottavat vaan et joku niille kirjoittaa ja ihmettelevät kun joku pervo setä vaan ehdottaa seksi juttuja.
Treffi palstalla on paljon naisia jotka kehuvat miten ovat ihania ja iloisia mut siltin eivät tee mitään sen eteen et löytäisivät jonkun. Odottavat vaan et joku niille kirjoittaa ja ihmettelevät kun joku pervo setä vaan ehdottaa seksi juttuja.
Vastaukset 26
Vanhimmat
joo yksin oon luotu kulkemaan ... lukuunottamatta monta monta lemmikkiä
Mjaa. Voisko olla niin että naiset nykykulttuurin ilmapiirissä saavat tottua siihen että sitä huomiota saa kyllä osakseen vaikka haluamattakin, etenkin jos ulkonäkö on kivasti länsimaisten kauneusnormien mukainen? Tää noin heittona, en miehenä voi puhua henk. koht. kokemuksesta. Lisäks sitten miehet varmaan yleensä mielletään siksi sukupuoleksi joka 'tekee aloitteen'. Tämmöinen systeemi, mikäli se nyt ihmisten toimia mitenkään määrittää, ei tietenkään mielestäni oo mitenkään tarkoituksenmukainen.
Tai sitten naiset oikeasti metsästävät unelmien miestä (ja tulevat pettymään jos joskus sellaisen muka luulivat löytäneensä). Tai ovat epäluuloisia kun miehet rakentelee itselleen virtaviivaisia kuoria niiden ilmoituksiin, mitkä ei sitten vastaakkaan todellisuutta. Näitä potentiaalisia syitä on aivan helvetisti. Ihmiset on sillä tavalla monimutkaisia.
En jaksa yrittää yleistää tuon enempää yhden sukupuolen toimintaa.
Mietitääs ihan ihmisiä nyt. Voi olla ihan ymmärrettäviä (teko)syitä miksi ihmiset jättää vastaamatta. Ehkä naisia jotkut mun pointeista koskee enemmän, en tiiä, kertokaa jos kolahtaa? Jotkut, etenkin tällä palstalla aikaansa käyttävät, saattavat olla ujouden taikka itsetunto-ongelmien riivaamia, eivätkä siis uskalla ottaa yhteyttä? 'Mutku mä oon tän näkönen', 'Se on kuitenki jo viety', tjsp. Ja siis tytöt, jos tälläiset tekosyyt kuulostaa tutulta, niin helvetti sentään, rohkeutta. Laita se viesti vaan, vaikka tiukkaa tekee. Mietippä jos kundi on yksinäinen ja aivan maissa, ja sitten yhteydenottoja alkaakin sadella - tai vaikka vain se yksi saapuu - mitä se tekee sen yksinäisen itsetunnolle? Semmoiselle ihmiselle joka haluaa arvonantoa, lämpöä ja rakkautta niin että oikein hirvittää? Kuulostaako tutulta? Vaikka se ei vastaisikaan, niin minkä buustin saatoitkaan jollekkulle antaa! Ehkä se ei teekkään nyt itsemurhaa. Ainakaan tänä viikonloppuna. :)
Mutta kiteytetäänpäs nyt vaikka näin tähän loppuun minun kanta: Vastatkaa nyt hyvät naiset miesten ilmoituksiin. Sehän on ihan vaikka vain henkilökohtaisen hyötynäkökulman kannaltakin järkevä teko. Sitenhän se yksinäisyys saattaakin loppua; pari riviä, yksi sähköposti, ja homma ehkä lähtee rullaamaan.
On niitä naisia jotka kehuu olevansa nättejä ja mukavia, jopa kauniita mut yksinäisiä. Siltin eivät ole valmiita vastaamaan miehille vaikka miehiä olis kuinka paljon vapaana.
No sitten ei ole ihmekkään että ovat yksinäisiä. Ehkä heille voi tästä ystävällisesti huomauttaa, vaikka sitten ihan piruuttaan? :)
Ja sanathan on ilmaisia. Kyllä ne naisetkin osaa kiiltokuvamaisen persoonallisuuden itselleen tarpeen vaatiessa räätälöidä; nätti ja mukava taitaa olla peruskamaa tähän tarkoitukseen.
Jos tämmöinen ristiriita osuu kohdalle eikä se (ei-hyökkäävällä!) keskustelulla siitä viisastu, niin ei välttämättä kannata vaivautua, eikö?
Olen lihava nainen.
Ihan olen ollut kiinnostunut miehistä, mutta kun lihava ei kiinnosta.
Vain solakat kiinostaa miehiä.
Riippuu kuinka lihava on. Jos on 35 kg ylipainoa niin voi katsoa peiliin ja miettiä miksi ei kelpaa. Jos on 10 kg ylipainoa niin nainen on vaan nirso eikä vastaa miehille .
Yksinäinen.mies. Huomattu on, että miehissäkin löytyy sama piirre.
Jos joku viisas voisi sitten kertoa mitä pitää tehdä? Mikä riittää?
Itse (N) olen ollut aloitteen tekijä, eikä miehiä kiinnosta....etsii, etsii, mut ei sovi löytävänsä.
Eiks sitten ole parempi kun on yksin ja hyväksyy tämänkin tosiasian!
Naiset varovat vääränlaisia miehiä. Se on sinänsä ymmärrettävää koska osittain naiset itsekin tuntuvat peilautuvan miehen kautta kun taas miehen kohdalla ajatellaan vain sillä olevan väliä että on nainen.
Nykytilanne on myös opettanut siihen että koska naiset saavat suhteellisesti paljon enemmän vastauksia niin se tietenkin nostaa kriteereitä. Tutustumista ei enää koeta tarpeelliseksi, jos toinen osapuoli ei tunnu täysin sellaiselta henkilöltä josta voisi olla eniten hyötyä itselleen ja joka tuntuisi mielenkiintoiselta.
Epävarmuutta esiintyy molemmissa sukupuolissa kuten myös kriteereiden mukaan valikoimista. Naiset tuntuvat helpommin kuitenkin tulevan toimeen myös yksinään.
Johtuisiko tuo sitten siitä että naiset hyväksytään helpommin yhteiskuntaan vaikka he olisivatkin yksin ja miehiä taas pidetään kilpailijoina, jolloin heitä ei hyväksytä. Tämä aiheuttaa sen tilanteen etteivät yksin olevat miehet tule niin hyvin toimeen yksinään.
Voiko myös mies ajatella että se on omaakin vikaa jos ei kelpaisi kenellekkään naiselle tai on "vääränlainen"? Ikävä ajatus itsessään, mutta monelle miehelle voi tuottaa isoakin tuskaa löytää yksikään nainen. Tai sitten ne yksittäiset tilanteet pitäisi käyttää hyödyksi.
Hyvin monet naisetkin tietysti valittavat siitä että "kenellekkään en kelpaa", mutta jos tarkemmin kyselee asioita niin lähes poikkeukseutta tulisi vastaan tilanteita joissa nainen ei ole hyväksynyt jotakin miestä ja sitten taas ne joiden kanssa nainen haluaisi olla niin eivät ole hyväksyneet häntä.
Olen ollut laiha ja lihava. Enpä ole kelvannut minkäänlaisena vaikka aloitteita on tullut tehtyä.
Asuinpaikkakuntasi on tietynlainen haitta. Siksi en minäkään tule käymään kun pitäisi matkustaa 500 km yhtenä päivänä.
Jos katsot sivun yläreunasta kohdasta "Yhteisö" huomaat että valokuvallisia profiileja ikäryhmässäsi on 11 sivullista.
Olet yleensä moittinut ulkonäköäsi, eikä se ole etu.
Kyllä tää rauma on surkee mesta. Baarissa ei voi iskeä ketään kun siellä ei käy ketään. Kerran menin uutena vuoteen yhteen suosittuun baariin yhen aikaan yöllä. No siellä oli joku 10 ihmistä. Vaikeeta se on kauempaa lähtee tosiaan.
Nii ja olisinko mä suositumpi jos alkaisin kehua mun ulkonäköö. Kyllä kaikki on nähnyt profiili kuvasta mun naamani. Jos kehuisin olevani komea niin kaikki naurais mulle. En mä viitsi alkaa valehdella sentään.
"Kyllä kaikki on nähnyt profiili kuvasta mun naamani. "
En minä ainakaan ole. Lähinnä kyse on siitä että jos sanoo olevansa ruma niin ei sitä pitäisi olla syytä epäillä. Ruma voi kompensoida ulkonäkönsä olemalla hauska (moni koomikko) tai avulias ollakseen suosittu. Mutta ehkä niitä huonoja puoliaan ei kuitenkaan kannata korostaa.
Vastaan heti kun sopiva miehen kirjoittama ilmoitus tulee vastaan, kyllä niitä täältäkin joskus etsin, mutta harvassa ovat. On minullakin toki kriteerit esimerkiksi iän ja toiveet asuinpaikan suhteen eikä ole tarkoitus kelle tahansa jantterille alkaa viestitellä. Pitäähän siitä ilmoituksesta löytää jonkinlaista samankaltaisuutta, jotain kiinnostavaa. (Eikä se muuten ole yhtään väärin, turha alkaa valittaa sitten jostain muka liian suurista vaatimuksistani.)
"Laita se viesti vaan, vaikka tiukkaa tekee. Mietippä jos kundi on yksinäinen ja aivan maissa, ja sitten yhteydenottoja alkaakin sadella - tai vaikka vain se yksi saapuu - mitä se tekee sen yksinäisen itsetunnolle? Semmoiselle ihmiselle joka haluaa arvonantoa, lämpöä ja rakkautta niin että oikein hirvittää? Kuulostaako tutulta? Vaikka se ei vastaisikaan, niin minkä buustin saatoitkaan jollekkulle antaa! Ehkä se ei teekkään nyt itsemurhaa. Ainakaan tänä viikonloppuna. :)"
Täysin samaa mieltä!!!!
"Naiset tuntuvat helpommin kuitenkin tulevan toimeen myös yksinään."
Minä en ainakaan ole yksi niistä naisista.
"Masennus näyttää olevan erityisesti naisten sairaus. Naisille depressiodiagnoosi tehdään miehiä kaksi kertaa useammin. " (MASENNUS - KASVAVA KANSANTAUTIMME)
En siis väittäisi että naiset pärjäisivät yksin paremmin. Mutta rooleihin kuuluu että miehet pyytävät naisia tanssimaan - ellei ole erikseen naisten haku. Sikäli ikävää koska olisi upeaa jos kahta henkilöä yhdistäisi muutkin asiat kuin vain se yksi asia. Miehenä olisin otettu jos joku ihminen olisi kiinnostunut minusta siksi että pitää minusta, ei siksi että hormoonit tekivät kepposen.
Ja miehillä on pähderiippuvuutta vähintään puolet enemmän kuin naisilla. Mikä kertoo ihan samasta ilmiöstä - huonoa oloa ja masennusta korjataan viinalla.
mitä jos nainen on ruma?eipä kelpaa kellekään,pitäis olla nätti.te miehethän ootte ikinuoria(ainakin omasta mielestänne),mutta nainen rupsahtaa vanhetessaan.no,sitten vaan akka vaihtoon ja nuorempi tilalle,niin se menee
Tai sit yhtäkkiä vaan töks, jos saa viestin ja vastaa siihen niin ei enää ikinä mitään kuulukaan toisesta.
Tarkoitatko sinne omaan postilaatikkoon, vai johonkin näistä ketjuista?
Yksi mahdollisuus tällaiseen on se että miesten kannattaa massapostittaa, ja toisaalta naiset voivat valita niistä yhteydenottajista itselleen mieluisan. Pian on valikoitunut molemmille suosikit ja muut ehdokkaat jäävät ilman vastausta.
Miehille jotka eivät massapostita tilanne on kurja. He valikoivat tositarkoituksella jonkun tietyn, eikä tämä sitten olekaan kiinnostunut ko. miehestä.
Itse kuulun siihen ryhmään jolle riittää yksi hyvä nainen. Ja mistä himpskatista hänet tunnistaa, ja lisäksi tunteet pitäisi olla molemminpuolinen. Haasteelliseksi asian tekee se että minun kuuluu miehenä olla se aloitteentekijä. Minuun ei kohdistu massapostitusta, varsinkaan siksi koska naiset eivät sellaista tee.
On totta, että naiset noudattavat rooliaan. Heidän pitää olla passiivisia ja miesten metsästää. Tähän sortuvat jopa koulutetut naiset. Todella masentavaa.
Itseäni ei ole edes houkuttanut tedä ilmoitusta johonkin treffipalstalle. Vaikuttavat sellaisilta lihatiskeiltä jossa mainostetaan atsovärjättyä sianlihaa 100% nautana. En kykene kuvittelemaan tilannetta jossa jonkun muutaman lauseen henkilökuvaus voisi puhutella, kun en koskaan ole kokenut toista ihmistä itselleni läheiseksi.
Ei se tarkoita sitä etten joskus kaipaisi vuorovaikutusta toisen ihmisen kanssa, on vain vaikeata asetella toisen ymmärrettäväksi niitä ehtoja, joiden alaisena tuo vuorovaikutus tapahtuisi.
Ihan samoilla lihatiskeillä ollaan ravintolassa ym. Netissä voit kirjoitella ennen kuin suostut tapaamaan, ja se on mielestäni etu. Silti en ole ketään sieltä löytänyt; vaikka kirjoittelu sujuisi, kipinää ei löydy livenä. Netti on vain yksi keino löytää seuraa, yksi muiden joukossa ja varsinkin sellaisille, jotka eivät saa pakotettua itseään ravintolaan.
"vaikeata asetella toisen ymmärrettäväksi niitä ehtoja, joiden alaisena tuo vuorovaikutus tapahtuisi. "
Miten se eroaisi esimerkiksi tanssipaikalla tai baarissa tapahtuvasta vuorovaikutuksesta jossa juttuseura etsitään pelkästään ulkonäön perusteella (hienot vaatteet yms.)? Treffipalstalla pystyy kertomaan edes jotakin taustatietoa itsestään.
Mutta totta on että ilman kokemusta saattaa vastausten odottaminen jännittää. Minun ei ole tarvinnut treffata ketään, eli mainitun lihatiskin sijaan jäi minulle vihannesosasto :/ Sekin on ok, voihan sitä lottolapunkin joskus laittaa vaikka ei sitä tosissaan voi odottaa että mitään voittaa.
En mä noita vastakkain asettelisikaan, baareja ja kuppiloita löytyy kyllä kotinurkilta mutten koskaan ole välittänyt niihin mennä. Tanssimisesta tykkään vain yksin muiden näkemättä. En tarkoita että se olisi välttämättä niin kamalaa etten julkisesti kehtaisi vaan se on vain mun oma juttu jossa ei ole tilaa muille. Ongelma on se ettei ihmiset välttämättä kykene arvioimaan itseään totuudenmukaisesti, ominaisuuksiltaan ja tarkoitusperiltään. Itse suhtaudun aika nuivasti kaupoissa tai kadulla silmäilyyn, on kiusallista tulla arvioiduksi ulkokuorensa mukaan tilanteessa jossa ei sitä itse hae. Kiusallisia väärinkäsityksiä on seurannut, olen koettanut vain olla kohtelias.
Oma kokemukseni on se etten edes lähtisi metsästämään itselleni seuraa tilanteista jotka ovat itselleni luonnottomia. Vaikeus vain on löytää se luonnollinen ympäristö josta sitä mieluista seuraa löytyisi. Ei nämä keskustelupalstatkaan kovin mieluisilta ja helpoilta ympäristöltä tunnu, ajattelin kuitenkin kokeilla jonkinaikaa. Tuskin haittaakaan on kun verrataan pelkkään oman pään sisällä elämiseen. Se merkityksellisten ihmissuhteiden löytäminen ja ylläpito on mulle aika pitkän matkan projekti enkä koe itselläni olevan mitään hoppua. Pahalta toki tuntuu niiden puolesta jotka tarvitsee toisen ihmisen seuraa akuutisti.
No, ainakin minun ilmoitukseeni ovat naiset vastanneet, vaikka en ole valehdellut itsestäni ja olen myös liittänyt kuvani. Ehkäpä kyse onkin siitä, mitä ilmoitukseensa kirjoittaa?
En ole samaa mieltä siitä, että kategorisesti kaikki naiset olisivat passiivisia. On syytä myös huomata, että naisen aktiivisuus ei ole välttämättä niin suoraviivaista kuin miehen. Pitää oppia lukemaan merkkejä.
Kun kirjoitatte omaa ilmoitustanne, tai vastaatte jollekin, miettikää mitä kirjoitatte. Muistakaa, että siellä toisellakin puolella on ihan tavallinen ihminen, eikä mikään mysteeriolento. Kirjoittakaa kuin toiselle ihmiselle. Jännittäväähän se on, puolin ja toisin. Mutta ehkä juuri siksi niin mukavaa :)