Mahtaakohan kellään olla tietoa, voiko amk-opparin saada hyväksytettyä graduna. Suunnittelen jatkavani yliopistossa tän kyseisne amk.kouluituksen jälkeen, kuitenkin "samalla alalla". Pian valmistuva opparini ei ole ns. ihanteellinen eli työelämälähtöinen ja sitä palveleva, vaan ns. "tieteellisempi" työ. Olen toki tietoinen suurista tappeluista amk-oppari vs. gradutöiden eroista jne...
Itse en ole ainakaan nettiä selaamalla saanut vastausta kyssääni. Mahtaakohan kukaan lukijoista tietää ko. käytännöistä?
Gradun korvaaminen/hyväksyttäminen AMK-opinnäytetyöllä
khjihm
31
1923
Vastaukset
- Aikuisopiskelija
Voit olla varma, ettei kelpaa vaikka saman alan aihe olisi. Kyllä jokaisessa opinahjossa on tehvävä se oma opinnäytetyönsä.
- Juuri niin
Aivan niin, ei sitä nyt sentään opinnäytteistä jaeta korvaavuuksia.
- grarr
Amk:n opinnnäyte on tasoltaan kandityö (välttävä sellainen). Ei siis missään olosuhteissa vastaa gradua.
- alkup
Kiitos näkemyksistänne!! (jäi sen vertaa kuitenkin vaivaamaan , että otampa itse selvää soittelemalla, kuhan ajankohta sopiva :) Eikä asia kiinnostaisi muuten, mutta työni on realistisen arvion mukaan n. "keskivertogradua" vastaava :)
- neksus
Ainakin lappiin mahtanee käydä aiempikin...
http://www.ulapland.fi/Suomeksi/Yksikot/Yhteiskuntatieteiden_tiedekunta/Opiskelu/Tutkielma_ja_valmistuminen.iw3- eara
Aiempi tutkimus mutta ei välttämättä amk:n opinnäytetyö. Siis ilmeisesti viittaat tähän:
"Tutkielmaksi voidaan hyväksyä myös tekijän aikaisemmin julkaisema tutkimus edellyttäen, että se vastaa tutkielmalle asetettavia vaatimuksia."
- suttuapukkaa
Sitten kun opiskelet yliopistotasolla, huomaat itsekin, että sepustuksesi ei riitä graduksi missään olosuhteissa.
- Noh, noh!
AMK:n opinnäytetyö ei parhaimmillaankaan vastaa gradua. Ovat aika lailla erilaisia.
Hoitelepa itsesi ensin yliopistoon ja opiskele muutama vuosi, sen jälkeen voit palata aiheeseen. - -kaza-
Ei onnistu (anakaan Tampereella). Itse suoritin myös amk-tutkinnon. Hain heti yliopistoon, nut kirjoitan gradua. Minulle snottiin, että opinnäytetyöni (amk) olisi kelpuutettu graduna. Ongelma oli juurikin se, että opinnäytetyö oli ko. ammattiin valmistavan koulutuksen päättötyö, jota ei voitu siiä yksinkertasesta syystä hyväksyä garduna. Eli kokemukseni perusteella ei voi korvata, mutta siitä olen aikaisempien kirjoittajien kanssa eri mieltä, etteikö amkoppari voisi "parhaimmillaankaan" olla gradutasoinen.
- entinen tt
Aivan. Erinomainen kandin työ voisi kelvata sellaisenaan gradusta. Niin miksei myös erinomainen amk oppari. Mutta ei sillä korkeatasoista gradua saisi. Mutta gradun mikä menee läpi heikoimmilla arvosanoilla. Hyvältä gradulta edellytetään jo enemmän, puhumattakaan kiitettävistä graduista.
Erinomainen gradu kelpaisi sellaisenaan väitöskirjaksi. Tuon tasoista gradua tosin on vaikea tehdä. Laudatureja meidän tiedekunnassa annetaan ehkä yksi vuodessa. Mutta L:n gradukin vastaisi vain heikkoa väikkäriä.
Mutta aikaisempaan tutkintoon käytettyjä opintoja ei voi hyväksyä ylempään tutkintoon. Eli erinomaiset kandit ja amk opparit eivät siis mene läpi välttävinä graduina. - entinentt
entinen tt kirjoitti:
Aivan. Erinomainen kandin työ voisi kelvata sellaisenaan gradusta. Niin miksei myös erinomainen amk oppari. Mutta ei sillä korkeatasoista gradua saisi. Mutta gradun mikä menee läpi heikoimmilla arvosanoilla. Hyvältä gradulta edellytetään jo enemmän, puhumattakaan kiitettävistä graduista.
Erinomainen gradu kelpaisi sellaisenaan väitöskirjaksi. Tuon tasoista gradua tosin on vaikea tehdä. Laudatureja meidän tiedekunnassa annetaan ehkä yksi vuodessa. Mutta L:n gradukin vastaisi vain heikkoa väikkäriä.
Mutta aikaisempaan tutkintoon käytettyjä opintoja ei voi hyväksyä ylempään tutkintoon. Eli erinomaiset kandit ja amk opparit eivät siis mene läpi välttävinä graduina.Niin gradu ei siis ole mikään vaikea työ. Vitosen arvoinen kandi ja amk oppari vastaavat välttävää gradua. Loppujen lopuksi näitä numeroita jaetaan paljon. Väikkäri on huomattavasti vaikeampi juttu. Helppo verrata siihen, että lavin gradu vasta täyttäisi väikkärin tunnuspiirteet. Puhumattakaan hyvästä numerosta.
Tämä vain tämmösenä ajatusleikkinä. - opex
entinen tt kirjoitti:
Aivan. Erinomainen kandin työ voisi kelvata sellaisenaan gradusta. Niin miksei myös erinomainen amk oppari. Mutta ei sillä korkeatasoista gradua saisi. Mutta gradun mikä menee läpi heikoimmilla arvosanoilla. Hyvältä gradulta edellytetään jo enemmän, puhumattakaan kiitettävistä graduista.
Erinomainen gradu kelpaisi sellaisenaan väitöskirjaksi. Tuon tasoista gradua tosin on vaikea tehdä. Laudatureja meidän tiedekunnassa annetaan ehkä yksi vuodessa. Mutta L:n gradukin vastaisi vain heikkoa väikkäriä.
Mutta aikaisempaan tutkintoon käytettyjä opintoja ei voi hyväksyä ylempään tutkintoon. Eli erinomaiset kandit ja amk opparit eivät siis mene läpi välttävinä graduina.Hmm... Aika mielenkiintoisia näkemyksiä.
Itse tein aikoinaan laudaturin gradun, eikä se kyllä sellaisenaan väikkäriksi kelpaisi millään muotoa - pienellä laajentamisella se olisi voinut ehkä kelvata lisuriksi. Sanotaan vaikkapa niin, että gradussani oli idea, josta olisi voinut laajentaa väikkärin, ja minä myös perehdyin aiheeseen siinä määrin, että gradun laajentaminen väikkäriksi olisi ollut varsin hyvällä pohjalla.
Tohtoriopintoihinhan muuten tarvitaan muutakin kuin väitöskirja, esim. jatko-opintoseminaariin osallistuminen, esitelmöinti, mahdollisesti muutama julkaistu artikkeli, mahdollisesti opetustyötä, jonkin verran tieteellisiä opintoja ja sivuaineopintoja jne. jne. (Tämä siis hum. tieteissä.) Sama päätee tietysti myös kanditasolta maisteritasolle edetessä, eli maisteriopintoihin kuuluu tietysti paljon muutakin kuin gradu. - entinentt
opex kirjoitti:
Hmm... Aika mielenkiintoisia näkemyksiä.
Itse tein aikoinaan laudaturin gradun, eikä se kyllä sellaisenaan väikkäriksi kelpaisi millään muotoa - pienellä laajentamisella se olisi voinut ehkä kelvata lisuriksi. Sanotaan vaikkapa niin, että gradussani oli idea, josta olisi voinut laajentaa väikkärin, ja minä myös perehdyin aiheeseen siinä määrin, että gradun laajentaminen väikkäriksi olisi ollut varsin hyvällä pohjalla.
Tohtoriopintoihinhan muuten tarvitaan muutakin kuin väitöskirja, esim. jatko-opintoseminaariin osallistuminen, esitelmöinti, mahdollisesti muutama julkaistu artikkeli, mahdollisesti opetustyötä, jonkin verran tieteellisiä opintoja ja sivuaineopintoja jne. jne. (Tämä siis hum. tieteissä.) Sama päätee tietysti myös kanditasolta maisteritasolle edetessä, eli maisteriopintoihin kuuluu tietysti paljon muutakin kuin gradu.Tänä päivänä tietysti tohtorin tutkintoa on kevennetty. Enään lisureita ei tehdä käytännössä ollenkaan tässä yliopistossa. Suoraan jatketaan, jos jatketaan niin tohtorin tutkintoon.
Myönnettäköön, että esimerkkini oli rautalanka malli. Meille on sanottu, että jos tekee artikkeligradun ja saa siitä lavin niin se kelpaa suoraan yhdeksi artikkeli väitöskirjan artikkeliksi.
Monografiat loppujen lopuksi eivät ole niin kummallisia. Olen nähnyt väitöskirjoja, joissa viitataan luentoihin ja Wikibediaan. Ei syyttä yliopistoja sanota tohtori tehtaiksi.
Minun oppiaineessani tosin kukaan ei vielä ole tehnyt laudaatturin gradua. Se arvosana on käytössä, mutta erittäin vaikea saavuttaa. Suunnilleen samat vaatimukset kuin läpi menevässä väitöskirjassa.
- enpäsusko
Missäs olet nähnyt väitöskirjoja, joissa viitataan eli käytetään viitteenä wikipediaa? Et ainakaan Suomessa. Ei nimittäin mene läpi edes gradussa ja tuskin oppareissakaan.
Todista väitteesi, laita linkki tähän. Vaikka sellaista ei kyllä löydy.- entinen tt
Lakkala, Suvi Inklusiivinen opettajuus toimintatutkimus opettajankoulutuksessa 2008 Lapin yliopisto.
Voi olla, että löytyy myös netistä. Ja on näitä muitakin, mutta tuossa nyt ensimmäinen mieleen tuleva. - opex
entinen tt kirjoitti:
Lakkala, Suvi Inklusiivinen opettajuus toimintatutkimus opettajankoulutuksessa 2008 Lapin yliopisto.
Voi olla, että löytyy myös netistä. Ja on näitä muitakin, mutta tuossa nyt ensimmäinen mieleen tuleva.Kyseinen väikkäri löytyy netistä:
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/74537/Lakkala_Suvi.pdf?sequence=1
Tein haun piruuttani kyseisessä dokumentissa. Ei kyllä löydy Wikiä lähteistä. - entinentt
opex kirjoitti:
Kyseinen väikkäri löytyy netistä:
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/74537/Lakkala_Suvi.pdf?sequence=1
Tein haun piruuttani kyseisessä dokumentissa. Ei kyllä löydy Wikiä lähteistä.Viitteet luentoihin
sivulla 49. (Jyrkämä 21.4.2007, luento)
Sivulla 62. (Ronkainen, luento 12.9.2007) ja toinen viittaus: Ronkainen ((2007, luento 12.9.2007) pitää
sivulla 152: Valanteen (2004, luento 19.10.2004) opetuksen
Lakkala ei merkinnyt luentoviittauksia lähdeluetteloon. Uusien nyt syksyllä tulleiden uusien kirjoitusohjeiden mukaan myös luentoviittaukset merkitään lähdeluetteloon. Eli uusista väikkäreistä, graduista ja kandeista luentoviittaukset löytyvät myös lähdeluettelosta. Ja tietysti ei pidä unohtaa esseitä. - opex
entinentt kirjoitti:
Viitteet luentoihin
sivulla 49. (Jyrkämä 21.4.2007, luento)
Sivulla 62. (Ronkainen, luento 12.9.2007) ja toinen viittaus: Ronkainen ((2007, luento 12.9.2007) pitää
sivulla 152: Valanteen (2004, luento 19.10.2004) opetuksen
Lakkala ei merkinnyt luentoviittauksia lähdeluetteloon. Uusien nyt syksyllä tulleiden uusien kirjoitusohjeiden mukaan myös luentoviittaukset merkitään lähdeluetteloon. Eli uusista väikkäreistä, graduista ja kandeista luentoviittaukset löytyvät myös lähdeluettelosta. Ja tietysti ei pidä unohtaa esseitä.On tuossa nuo luennot lähteissä. Onkohan ne sitten lisätty myöhemmin?
Mutta siis puhehan oli Wikipedian käytöstä lähteenä. En minä ainakaan löytänyt sitä lähteiden joukosta.
En oikein usko, että väikkäreistä Wikiä löytyy lähteiden joukosta, tuskin graduistakaan. Sen sijaan voin hyvin kuvitella, että aAmk-tasolla, missä muuten itse opetan, joku Wikiä ehkä yrittäisi käyttää. Mutta tuskin menisi läpi sielläkään päättätyön lähteenä - kyllä tarkastaja huomauttaisi. - vanhatt
opex kirjoitti:
On tuossa nuo luennot lähteissä. Onkohan ne sitten lisätty myöhemmin?
Mutta siis puhehan oli Wikipedian käytöstä lähteenä. En minä ainakaan löytänyt sitä lähteiden joukosta.
En oikein usko, että väikkäreistä Wikiä löytyy lähteiden joukosta, tuskin graduistakaan. Sen sijaan voin hyvin kuvitella, että aAmk-tasolla, missä muuten itse opetan, joku Wikiä ehkä yrittäisi käyttää. Mutta tuskin menisi läpi sielläkään päättätyön lähteenä - kyllä tarkastaja huomauttaisi.En nyt itsekkään tajua mitä varten olen kirjoittanut Wikipediasta. Tarkoitin luentoja. Pidän kuitenkin ihmeellisenä luentoihin viittaamista. Lukian on vaikea tarkistaa niitä. Onko se nyt niin kauhean tieteellistä. Vähän kuin viitaisi Wikipediaan. Tämä siis vain minun mielipiteeni.
- opex
vanhatt kirjoitti:
En nyt itsekkään tajua mitä varten olen kirjoittanut Wikipediasta. Tarkoitin luentoja. Pidän kuitenkin ihmeellisenä luentoihin viittaamista. Lukian on vaikea tarkistaa niitä. Onko se nyt niin kauhean tieteellistä. Vähän kuin viitaisi Wikipediaan. Tämä siis vain minun mielipiteeni.
Niin, riippuu kai luennosta.
Ehkä jokin asiantuntijaluento voi hyvinkin kelvata mutta ei sitten ehkä mikään perusopiskelijoille suunnattu jonkin kurssin luento.
- 3+10
Hyvä ystävä "tässä yliopistossa":
rautalanka malli
artikkeli väitöskirjan
Wikibediaan
syyttä
tohtori tehtaiksi
laudaatturin
läpi menevässä
Hui. Onneksi en ole valmistunut sinun yli opistostasi. - vittaanvittaan
Julkaisemattomia eli painamattomia eli suullisia lähteitä, siis luentoja, voi olla viitteinä. Luentohan on julkinen työ. Wikipediaan sen sijaan ei voi viitata. EIkä yleisesti kyseistä työtä alempaan työhön, paitsi poikkeuksessa tai esimerkin kautta. Esim. joku aihetta käsittelevä gradu voidaan mainita, mutta sitä ei voi käyttää tieteellisenä viitteenä. Paitsi jos on yksittäistapaus.
- Miten sen nyt ottaa
Olisin tuosta eri mieltä. Toisen gradun kirjallisuusosuuteen ei ole syytä viitata, mutta gradussa saatuihin tutkimustuloksiin kylläkin, etenkin jos nämä on saatu tieteellisesti validilla tavalla.
Eivät monet tieteelliset artikkelikaan ole juuri sen "tieteellisempiä" kuin hyvin tehty gradu. Ainoastaan julkaisufoorumi on toinen.
- koulutuksenarvostus
Ei ole mahdollista. Luultavasti kandintyöksi saat korvattua. Voithan jatkaa samaa aihetta gradussakin mutta sisältöä pitää laajentaa ja tehdä tieteellisemmäksi. Ymmärrän, että amk-opiskelijoita houkuttaa jatkaminen vielä yliopistossa ja he haluavat mahdollisimman paljon hyväksyttää näitä aikaisempia opintojaan. Mielestäni kuitenkin yliopiston tulisi hyväksyä amk-opinnoista vain kieliopinnot ja kokonaisuudessaan sivuaineopinnot. Hyväksyttämisen tulisi olla aika maltillista, kun kuitenkin amk:ssa opinnot ovat huomattavasti käytännönläheisempiä (esimerkiksi hieman ääriesimerkkinä tradenomipuolella opetellaan servettien viikkaamista). Varmasti eri alojen välillä löytyy paljon variaatiota ja joissakin yksittäisissä aineissa tai kouluissa opetus voi olla vaativampaakin.
Amk:n vahvuus on juuri siinä, että se on käytännönläheistä ja juuri sellaisena sen tuleekin pysyä. Ammattikoulusta ja lukiosta valmistuneille tulee olla tarjolla juuri tämän tyyppistä opetusta. Aika paljon amk hakee tällä hetkellä paikkaansa. Toisaalta halutaan pysyä käytännönläheisenä mutta toisaalta sitten halutaan yliopiston kaltaista statusta, esimerkiksi nimi muutettiin englanniksi yliopistoksi ja koulujen alueista on alettu puhua kampuksina. Samalla kuitenkin opetuksellinen sisältö on pysynyt samana.
Amk-opintojen suuri hyväksyttäminen sekä amk:n ja yliopiston rajojen hälventäminen ei hyödytä ketään. Tämä vain kiihdyttää koulutusinflaatiota ja korkeakoulututkinnon arvostuksen laskemista. Jos hyväksytään paljon opintoja, niin tällöin työelämään valmistuu yhä enemmän huonommalla tieto- ja taitotasolla varustautuneita työntekijöitä. Joten summa summarun, sinun kannattaa toivoa, että aikaisemmista opinnoistasi hyväksytään mahdollisimman vähän. Toisaalta sinun kannattaa muistaa, että yliopisto-opinnot eivät ole vain se lopussa saatava tutkintotodistus eikä opinnot saisikaan tähdätä vain valmistumiseen ja suorittamiseen. Yliopisto ei ole koulu, vaan sen tärkein päämäärä on ajattelun kehittäminen ei tietojen ulkoaopetus. Tässä on amk:n ja yliopiston tärkein ero. - opex
"Yliopisto ei ole koulu, vaan sen tärkein päämäärä on ajattelun kehittäminen ei tietojen ulkoaopetus. Tässä on amk:n ja yliopiston tärkein ero."
Tuo on ideaali (jota itsekin arvostan ja kannatan), mutta ei välttämättä enää todellisuutta. Tai sanotaan niin, että tuo ideaali toteutuu ehkä parhaiten aloilla, joilla ei ole kovin selkeää yhteyttä käytäntöön - esim. hum. ja yhteiskuntatieteelliset alat ja taiteet. Lähes kaikki muut tieteenalat osataan valjastaa varsin näppärästi käytännön tarpeisiin, jolloin tieteellä on ensi sijassa (valitettavasti) lähinnä välinearvo. Jatkuvasti esitetään seuraavia kysymyksiä: Mihin tätä tarvitaan? Mitä hyötyä tästä on? - molemmista kokemusta
"Yliopisto ei ole koulu, vaan sen tärkein päämäärä on ajattelun kehittäminen ei tietojen ulkoaopetus. Tässä on amk:n ja yliopiston tärkein ero."
Kovin on kapeasti ajateltu. Ihmettelen myös "opex"in kommentia siitä, että tuo on ideaali, vieläpä arvostettava ja kannatettava sellainen.
Nyt, kun yliopistossa opiskelen, ajattelen, että amkorkeassa opiskelu oli paitsi stressaavampaa, myös henkisestikin (ajattelunystyröiden kannalta) vaativampaa. Tuntuu mielestäni jopa törkeältä sanoa, että am.korkeassa vain opetellaan tietoja ulkoa. Eihän tämänkaltaista ajatusta liiemmin kannateta enää peruskoulutasollakaan.
Mitä tulee tuohon hyväksyttämiskysymykseen.. Alkuperäinen kirjoittaja esitti selkeän kysymyksen amkopinnäytetyön hyväksyttämisen mahdollisuudesta. Kummallisesti kirjoitukset ovat painottuneet kyseenalaistamaan hänen työnsä tasoa jne. Kunnollisia vastauksia/oikeaa tietoa ei näemmä oikein ko. kysymykseen ole herunut. Itsekään en kyllä valitettavasti osaa vastata.
Sen voin kyllä todeta, että amkkorkeassa suorittamistani opinnoista huomattava osa on ollut paljon syvällisempää kuin "täällä". Olihan siellä toki myös ns. ulkoaoppimistakin, mutta ennen kaikkea koen kypsyneeni ko opinahjossa ja omaksuneeni siellä erinomaisen ajattelun ja reflektoinnin taidot. Yliopistossa vain kehitän niitä edelleen, joskin koen pääseväni tästä hiven helpommalla... pohtiipi tuleva ope- näinkinonkäynyt
Ootkohan sä sitten niitä opiskelijoita, jotka ovat tulleet yliopistoon amk:sta, saaneet helkatisti opintoja hyväksiluetuksi, jäljellä enää muutamat maisteriopinnot ja gradu, ja nyt sitte mietit, että kyllä täällä yliopistossa on mukavaa!
- vanha tt
näinkinonkäynyt kirjoitti:
Ootkohan sä sitten niitä opiskelijoita, jotka ovat tulleet yliopistoon amk:sta, saaneet helkatisti opintoja hyväksiluetuksi, jäljellä enää muutamat maisteriopinnot ja gradu, ja nyt sitte mietit, että kyllä täällä yliopistossa on mukavaa!
Tuossa on perää. Minusta kandi oli vaikeampi tutkinto. Itseasiassa myös professorimme pitää kandia vaativampana tutkintona, sillä maisterintutkinnossa kurssit koostuvat laajoista kokonaisuuksista. Sen sijaan kandin tutkinto oli aika sillisalaattia.
- 34+12
Niin, saattaa johtua siitä, että kandivaiheessa pitää opetella paljon uusia käytäntöjä, esseen laadinta ja lukutavat yms. Maisterissa ne sitten jo osataan, ja loppukin häämöttää mukavasti.
- Että tälleen
Periaatteessa mitään, mistä opiskelija on jossakin koulutuksessa saanut opintopisteitä, ei tulisi hyväksyä uudestaan sellaisena suorituksena, josta jälleen saa opintopisteitä. Muutenhan olisi keksitty ikiliikkuja, jota edestakaisin heiluttelemalla saataisiin opinnot kätevästi vähällä vaivalla läpi.
Tosin tätä periaatetta ei missään oppilaitosten nykyisen tulosohjauksen vallitessa noudateta. Tutkintojen ja vastaisuudessa opiskelijoiden suorittamien opintopisteiden merkitys oppilaitoksen rahoitukseen vievät päinvastoin menettelyyn, jossa esimerkiksi pääaineen mahtitentti tullaan hyväksymään kotimaan lyhyellä ekskursiolla suoritettuna. - hhhhhhhhhhhh
Nyt ovat yliopistotkin (onneksi) heränneet tähän asiaan. Uusin linjaus asian tiimoilta:
"Yliopistossa ollaan valmistelemassa yliopiston yhteisiä linjauksia aiempien opintojen hyväksilukemisesta ja rehtori tullee päättämään linjauksista kuluvan vuoden lopulla. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden osalta yhteiset linjaukset tulevat muuttamaan tiedekunnassa käytössä olevia hyväksilukemisen periaatteita. Suurin muutos tulee olemaan se, että suoritetusta amk-tutkinnosta ei jatkossa tule saamaan hyväksilukemista kandidaatin tutkintoon eikä sillä voi enää kuitata kyseisen tutkinnon toista sivuainetta."
Tämä uusi linjaus tulee koskemaan muitakin tiedekuntia mutta yksilöllisiä eroja löytyy.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1105875Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631453833Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen503285Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi4652691Purra hermostui A-studiossa
Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.2681720- 871396
Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde321383Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."
Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito151346- 771268
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1541255