Yksinkertaisesti: Mikä oli motiivinne äänestää nykyistä opetusministeriä Tampereen kaupunginvaltuustoon? Valinta näyttää melko kummalliselta ottaen huomioon ministerini esiintymistyylin eduskunnassa viimeisellä kyselytunnilla ennen vaaleja -televisioidussa lähetyksessä. Suora ote kyselytunnin pöytäkirjasta:
"Edustaja Puumala kuuluu näihin
edustajiin, jotka ovat erittäin osaavia ja järkeviä
miehiä, kun keskustellaan tuolla kuppilassa,
(Naurua) mutta sitten, kun tullaan tänne istuntosaliin,
rupeaa tulemaan niin löysää tarinaa. Taitaa
olla vaalit lähellä, kun teitä kuuntelee."
Herää tuota lukiessa kysymys, että onko sopivaa käytöstä istuvalta ministeriltä käydä ad hominem -tyylillä asiallisen kollegan (Tuomo Puumala) kimppuun. Ad hominem, "ihmiseen kiinni" -argumentaatio, on usein käytössä silloin kun ei osata vastata asiallisiin kysymyksiin asiapohjalta. Ministeri olisi voinut yksinkertaisesti sanoa: "Mielestäni edustaja Puumala on erehtynyt kannassaan, koska...[asia-argumentit]". Sen sijaan hän päätyykin vihjailemaan, että kollega on jotenkin vähä-älyinen, kun esittää (hankalan?) kysymyksen.
Yleensä vaikuttaa älyttömältä äänestää opetusministeriä kunnanvaltuustoon. Eikö istuvalla ministerillä muka ole tarpeeksi tekemistä ministeriössään, siis ainakin jos hän hoitaa hommansa huolella? Mutta kun ottaa huomioon, että hän myös käy argumentoinnissaan julkisuudessa kollegan kimppuun tälläin, niin päätös hänen äänestämisestään vaikuttaa erittäin kummalliselta.
Taisi Gustafssonin tölväisyn motiivikin tulla tuossa esiin: Vaalit sentään ovella.
"Edustaja Puumala kuuluu näihin
edustajiin, jotka ovat erittäin osaavia ja järkeviä
miehiä, kun keskustellaan tuolla kuppilassa,
(Naurua) mutta sitten, kun tullaan tänne istuntosaliin,
rupeaa tulemaan niin löysää tarinaa. Taitaa
olla vaalit lähellä, kun teitä kuuntelee."
Herää tuota lukiessa kysymys, että onko sopivaa käytöstä istuvalta ministeriltä käydä ad hominem -tyylillä asiallisen kollegan (Tuomo Puumala) kimppuun. Ad hominem, "ihmiseen kiinni" -argumentaatio, on usein käytössä silloin kun ei osata vastata asiallisiin kysymyksiin asiapohjalta. Ministeri olisi voinut yksinkertaisesti sanoa: "Mielestäni edustaja Puumala on erehtynyt kannassaan, koska...[asia-argumentit]". Sen sijaan hän päätyykin vihjailemaan, että kollega on jotenkin vähä-älyinen, kun esittää (hankalan?) kysymyksen.
Yleensä vaikuttaa älyttömältä äänestää opetusministeriä kunnanvaltuustoon. Eikö istuvalla ministerillä muka ole tarpeeksi tekemistä ministeriössään, siis ainakin jos hän hoitaa hommansa huolella? Mutta kun ottaa huomioon, että hän myös käy argumentoinnissaan julkisuudessa kollegan kimppuun tälläin, niin päätös hänen äänestämisestään vaikuttaa erittäin kummalliselta.
Taisi Gustafssonin tölväisyn motiivikin tulla tuossa esiin: Vaalit sentään ovella.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Toinenkin ongelma Gustun suhteen:
Ennen eduskuntavaaleja hän oli julkisesti kova vapaan kielivalinnan puolustaja - mutta yhdessä yössä opetusministerinä ollessaan hän muuttuu vahvaksi pakkoruotsinkannattajaksi, jopa aikaistamaan lasten pakkoruotsia.
"Kielilaki on laki, joka määrittelee Suomen perustuslain mukaisia kansalliskieliä äidinkielenään puhuvan kansalaisen kielelliset oikeudet. Lain tarkoituksena on taata suomen- ja ruotsinkieliseen väestöön kuuluville mahdollisuus elää täysipainoista elämää omalla kielellään. Lisäksi on oikeus tulkkaukseen ja asiakirjan käännökseen.
Vuonna 2004 voimaan tullut uusi kielilaki korvasi vanhan, vuodelta 1922 olleen kielilain. Keskeisenä muutoksena viranomaisen tulee huolehtia yksilön kielellisten oikeuksien toteutumisesta ilman, että yksilön tarvitsee erikseen vedota niihin. Kielilaki sisältää täsmälliset säännökset oikeudesta käyttää suomea ja ruotsia viranomaisten kanssa asioidessa. Kielilaki määrittää vähimmäistason. Yksittäisten virkamiesten kielitaidosta määrää kielitaitolaki.
Kielilaki ja kielitaitolaki eivät edellytä kaikilta suomen ja ruotsin taitoa, vaan riittää, että viranomaisissa on riittävästi molempia kieliä osaavia niissä tehtävissä, joissa kielitaitoa tarvitaan. Valtion viranomaisten kielitaitovaatimukset koskevat yleensä virkoja, joihin vaaditaan korkeakoulututkinto tai joihin liittyy julkisen vallan itsenäistä käyttöä. Kuntien henkilöstön kielitaitovaatimukset kunnat asettavat itse, mutta niiden on turvattava kielilain vaatimusten täyttyminen: kaksikielisessä kunnassa on jokaisella oikeus saada palvelua valitsemallaan kansalliskielellä. Yksikielisessä kunnassa tämä on tarpeen vain tiettyjen viranomaisen aloitteesta vireille tulevien asioiden hoitamisessa."
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kielilaki
Kielilaki 6.6.2003/423
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030423
Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta 6.6.2003/424
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424
Opetsuministeri tuomitsi vahingossa itsensä!
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288513263771.html
Jukan mielestä "pitää olla puheistaan vastuussa". Eikö vaalilupauksetkin ole puheita?
Jukka käänsi vastuuttomasti takkinsa pakkoruotsi-kysymyksessä.
.
Minua kiinnostaisi tietää, että miten ihmeessä 157 ihmistä äänesti Harri Wiherkoskea, äärikristittyä.
Liekö Wiherkoski tarkoituksella hakeutunut juuri ennen vaaleja otsikoihin kieltämällä Pmmp:n ja Turmion kätilöiden keikat. Tarkoitus oli ilmeisesti vaikuttaa muihin uskontoon hurahtaneisiin?
Uskoisin että tietämättömät ja sivistymättömät, sosialismia kannattavat vanhemmat ihmiset äänestivät jukka "pakkoruotsi" gustafsonia.
Jokainen järkevä tajuaa, ettei pakkoruotsista ole kuin haittaa, sillä vain halutaan näyttää paikka suomenkieliselle, ruotsalaisten palvelijana ja nöyryyttää.
Gustafsson on itse sellainen mongertaja r-vikoineen, että pitäisi laittaa suomenkielen pakko-opetukseen.
Gustafson on isänmaan petturi ja pahinta lajia. Miten sellainen uskaltaa kadulla liikkua.
Gustafsonni katoaa poliittisesta toiminnasta seuraavissa eduskutavaaleissa.
Gustu on juosten kustu, eli aivan sieltä, ei tulisi mielenikään äänestää jos nyt yleensä jotain sossuja äänestäisin mutta ei tässä elämässä.