Kataisen maanisesti mainostama kuntauudistus on perseestä. Sen on jaikanen järkevä tajunnut jo heti sen pääkohdat nähtyään - nyt on myös faktaa tueksi. "Mitä välii" ajattelee suurkunnan asukas ja jättää äänestämättä. Siihen kai Kokoomus ja SDP pyrkivätkin.
http://www.hs.fi/politiikka/Äänestysinto romahti liitoskunnissa/a1305612142197
"...Kuntavaalien äänestysinto laski lähes kaksi kertaa jyrkemmin liitoskunnissa kuin muualla.
Kunnissa, joissa on 2000-luvulla tapahtunut vähintään yksi kuntaliitos, äänestysaktiivisuus laski 4,3 prosenttiyksikköä edellisiin kuntavaaleihin verrattuna. Kunnissa, joissa ei ole tehty yhtään liitosta, äänestysinto laski vain 2,3 prosenttiyksikköä.
Äänestysaktiivisuus sukelsi voimakkaasti muun muassa uudessa Kokkolassa, Kouvolassa, Salossa ja Seinäjoella.
Voimakasta laskua tapahtui sekä uusien kuntien reuna-alueilla että keskuksissa. Entisessä kanta-Kokkolassa äänestysinto laski kuusi prosenttiyksikköä, entisissä Kouvolassa ja Seinäjoella viisi prosenttiyksikköä ja entisissä Hämeenlinnassa ja Salossa neljä prosenttiyksikköä.
Itsenäiset pienkunnat sen sijaan porskuttivat hyvin. Suomen sadassa pienimmässä kunnassa äänestysaktiivisuus laski vain 1,6 prosenttiyksikköä. Näissä kunnissa äänesti 65,6 prosenttia äänioikeutetuista, kun koko maan äänestysprosentti oli 58,3.
Aluetutkija Hannu Katajamäen mukaan vaalitulos on osoitus vakavasta paikallisdemokratian kriisistä, johon hallituksen ja opposition olisi vastattava yhdessä. Hänen mukaansa isojen kuntien sisäistä demokratiaa pitäisi vahvistaa esimerkiksi toimivaltaisilla aluelautakunnilla. Toinen mahdollisuus on kehittää maakuntamallia ja itsenäisten kuntien yhteistyötä..."
http://www.hs.fi/politiikka/Äänestysinto romahti liitoskunnissa/a1305612142197
"...Kuntavaalien äänestysinto laski lähes kaksi kertaa jyrkemmin liitoskunnissa kuin muualla.
Kunnissa, joissa on 2000-luvulla tapahtunut vähintään yksi kuntaliitos, äänestysaktiivisuus laski 4,3 prosenttiyksikköä edellisiin kuntavaaleihin verrattuna. Kunnissa, joissa ei ole tehty yhtään liitosta, äänestysinto laski vain 2,3 prosenttiyksikköä.
Äänestysaktiivisuus sukelsi voimakkaasti muun muassa uudessa Kokkolassa, Kouvolassa, Salossa ja Seinäjoella.
Voimakasta laskua tapahtui sekä uusien kuntien reuna-alueilla että keskuksissa. Entisessä kanta-Kokkolassa äänestysinto laski kuusi prosenttiyksikköä, entisissä Kouvolassa ja Seinäjoella viisi prosenttiyksikköä ja entisissä Hämeenlinnassa ja Salossa neljä prosenttiyksikköä.
Itsenäiset pienkunnat sen sijaan porskuttivat hyvin. Suomen sadassa pienimmässä kunnassa äänestysaktiivisuus laski vain 1,6 prosenttiyksikköä. Näissä kunnissa äänesti 65,6 prosenttia äänioikeutetuista, kun koko maan äänestysprosentti oli 58,3.
Aluetutkija Hannu Katajamäen mukaan vaalitulos on osoitus vakavasta paikallisdemokratian kriisistä, johon hallituksen ja opposition olisi vastattava yhdessä. Hänen mukaansa isojen kuntien sisäistä demokratiaa pitäisi vahvistaa esimerkiksi toimivaltaisilla aluelautakunnilla. Toinen mahdollisuus on kehittää maakuntamallia ja itsenäisten kuntien yhteistyötä..."
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tämän ymmärtävät vain järkevästi omilla aivoillaan ajattelevat ihmiset.
Katainen ja Urpilainen eivät voi sietää tällaisia itsenäisiä hyvin asioitaan hoitavia kuntia. Ne on pakkoliitettävä, vaikka kaikki laskelmat osoittavat, että liitokset ovat tuoneet vain lisää velkaantumista.
Kuntauudistuksen tarve ei lähdekään liikkeelle siitä, että itsenäisiä hyvin asiansa hoitavia kuntia pitäisi pakkoliittää johonkin toiseen kuntaan tai toisiin kuntiin. Ongelmana ovat sellaisey kunnat, jotka ovat kriisiytymässä hoitivatpa ne asiansa sitten hyvin tai huonosti. Sellaisten kuntien rakenteissa on niin vakavia heikkouksia, etteivät ne selviä itsenäisinä.
Kysymys kuuluukin, että mitä näille pystyyn lahoaville kepukunnille tulisi tehdä? Kauniainen ei ole mikään ongelmakunta, mutta Merijärven tapaiset kepukunnat ovat.
Huonon talouden kuntia on kaiken kokoisia ja johtuu siitä miten kunnan taloutta on hoidettu.
Kaikki liitoskunnat yleisesti velkaantuvat, liitoksesta ei oikeastaan hyvää ole seurannut missään, ei myöskään Tanskassa.
Suomessa ongelma on yhteiskunnan, julkisen sektorin palkkoja on nostettu liikaa yli yksityisen rahaa tuottavan sektorin tuoton.
Korvikkeeksi on otettu velkaa ja kiristetty verotusta, syy on Kokoomuksen.
Suuret kunnat yleisesti piiloverottavat kuntalaisiaan, energia yhtiöineen, vedenjakeluyhtiöineen, satamineen jne... Pienillä kunnilla ei näitä mahdollisuuksia ole.
Nyt on piiloverotuskin mitattu ulos ja yritykset kilpailutettu hengiltä, onneksi olkoon Kokoomus porvareiden puolue.
Kunnat kriisiytyvät, kun tarkoituksellisesti kriisiytetään.....
."Tähänhän hallitus ensisijaisesti pyrkii.Siis ajamaan kuntia konkurssiin ja sitä kautta tavoittelemaansa peruskuntamalliin.
-"Ongelmana ovat sellaiset kunnat, jotka ovat kriisiytymässä hoitivatpa ne asiansa sitten hyvin tai huonosti. Sellaisten kuntien rakenteissa on niin vakavia heikkouksia, etteivät ne selviä itsenäisinä.
Kuntien lakisääteisinä tehtävinä olevat palvelut tuotetan henkeä kohti halvemmalla muualla, kuin suurkunnissa. Siis sairaat vanhukset, kuolutus, päivähoito ja ynnä muut ja ynnämuut palvelut. Tämä kertoo terveestä aj ihmisen kokoisesta kunnasta.
Rovaniemi, Oulu ja Jyväskylä ovat oivia esimerkkejä "voimakkaista ja terveistä" hallituksen tavoittelemista suurkunnista.
Yhteistä näille kunnille on, että ovat kriisiytymässä, sillä niiden taloudet ovat kuralla, palvelujen tuottaminen takeltelee ja on kallista yksilöä kohden. Oulunkin talousarvio esitys ensi vuodelle esitetään tasapainoitettavan budjetti liki 100 miljoonan lisälainalla. Vaihtoehtona kova palvelujen karsinta.
Ps. Yleensä, kun kuntauudiskeskustelussa jäät alakynteen alat räkyttää jostain etelän ELÄTTIKUNNISTA, ikäänkuin niiden väestö olisi jossain mielessä kykenemätöntä, tai heikompaa ja lahjattomampaa ainesta. Vähän samakaiku siis askelissa, kuin kokoomuslaisella SChubakilla, joka estäisi ala-arvoisen väestön osan lisääntymisen kieltämällä heiltä oikeuden lapsilisiin.
.."kuinka kumpujen kätköistä mullasta maan natsit katsovat poikiaan"
MIksi äänestää jos tietää että vaikka äänestää omasta entisetsä' kunnasta ein saa niin paljon edustajia uuteen sioon kuntaan että sillä olisi mitään merkitystä kunnan asiohin.
Niin on rovaniemelläkin. Maakunnan ääni ei kuulu kantakaupungin näänen yli.
Siell riekkuu kaikenmaailman Riepulat vaikka yrittää änestää niitä pois sieltä. Robanimen Maalaiskunnassa sentään äänestämällä pystyi vaikuttamaan.