Jäikö yli kattila kun vaihdoit lämmitystä. Ostan uudehkon vedasi käyttöön.
Ostetaan veda 35 m
Puuta uuniin
37578
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Nuo vedat menee metalliromuun muun vastaavan rautaromun kanssa, sitäpaitsi verkonpainoksi turhan suuri tuollanen vedan rautaromu...
Hanki verkonpainoksesi vaikka öljykattilan nokikaavin tai nokiharja, paino riittää verkonpainoksi ja tarjonnasta ei puutetta....
kglkglhkghk nimerkkinen. Omakohtaisia kokemuksia veda kattilasta? Lienet häiriintynyt "persoonoiltasi"
Just tuollasia "kglkglhkghk" kaltaisia paskiaisia täällä riittää. Aloittaja ei kysynyt mielipidettä tai kokemuksia vaan olisi ostamassa kyseistä kattilaa ja vastaukseksi saa esimerkkejä verkonpainosta,,,joo
Voipi laittaa vaikka aikaa olis mennytkin pidemmälle,pitkä projekti tiedossa.
Sain ilmaiseksi vastaavan kun itse vein pois. Lisäksi olen saanut ilmaiseksi öljypolttimia kun ovat sortuneet maalämmitykseen. Yksikin oli 3vuotta vanha ja uutta vastaava. Joillakin on heikko matematiikka ja ovat helposti höynäytettäviä. En näillä näkymillä osta pumppulämmitystä mutta ostan taas yhden vuokramurjun lisää ja saan vuokratuottoa 300e kuukaudessa jolla ostan valmiiksipilkottua polttopuuta. On se niin kauheaa.
Mie taas myyn parisataa mottia klapeja vuosittain 50-70 egun mottihintaan vuosittain. Kesällä koneet hetken käy, talvella lomailen ja mlp huolehtii muusta...
Eli puulämmitys maksaa n 1000-1400 euro per vuosi aika halpaahan se on kannattaisi sammuttaacse milppi ja lämmittää haloillasi!
Edelleen ajankohtainen . Ilmoittele jos tiedät/löytyy.
Eikö niitä uusia enää saa kun käytettyjä tarviaa metsästää?
No pers'aukiset kun muuhun ei ole varaa. Muistakaa käteismaksu!
Käteisellä on tapana maksaa. Omia tavaroita on kiva käyttää.vähän käytetty kattila on kuin uusi auto josta kaupan ovella putoaa heti iso osa hintaa.
Osta mielummin kespes 25 eikä tuollaista käytettyä vedanpaskaa niin alkaa lämmitys sujumaan helposti ja huolettomasti. kespes ei tikkuja tarvi, palaa puhtaasti vastavirtapuhalluksen ja tiiliarinan ansiosta sekä on kaikkiruokainen, kaikki palaa minkä luukusta sisään saa.
haponkestävästä teräksestä tehty pesä, pitkä käyttöikä. ei ole hajoavaa keramiikkaa ym. turhuuksia. lämmitystyö helppo. täyttää puuta siiloon säännöllisin väliajoin ja pannu hoitaa itsensä. kerran viikkoon nuohous ja tuhkat pois. hyvin toimii.
suurella kulutuksella tai pitkää täyttöväliä haettaessa kannattaa laittaa jatkosiilo riittävän iso. sitten riittää jopa kovalla pakkasella kerran vuorokaudesa täyttö kun pesä riittävän iso.
varaaja ei ole välttämätön pelaa ilmankin. kattilassa kierukka ja sähkövastusten paikat niin ei muuta kuin kespes vaan. olemassa olevan varaajan kannattaa tietysti kytkeä peliin mukaan niin on varaa esim. kattilan huoltojen aikana ym. niin ei heti vastukset mene päälle.
palamislämpötila on nerokkaan puhallustekniikan ansiosta hyvin suuri, jossa palaa kaikki kaasut lämmöksi. lämmönvaihdin ottaa tämän jälkeen palokaasuista kaikki lämmöt talteen jolloin hyötysuhde on hyvä eikä pannu likaannu.
joku sankari oli rmt foorumille laittanut kespes kattilansa kulutuksia. Tais pyöriä 35% hyötysuhteella - aikamoinen piipunlämmitin...
Jos on lämpöä kuluu reippaasti, niin puutakin menee..
Mulla on kespes 25 ja kyllä tuollainen puoli mottia menee kovilla pakkasilla vuorokaudessa.
Määrä saattaa äkkiseltään tuntua suurelta, mutta kun ynnätään mitä kaikkea kattilalla lämpiääkään, niin ei puunkulutus sitten mikään mahdoton ole.
Osta mielummin kespes 25 eikä tuollaista käytettyä vedanpaska Minulla ollut tuollainen Veda 35 M vuodesta 2006 alkaen ja pelannut ihan loistavasti. Kolmen vuoden välein olen arinalevyn ja -kiven vaihtanut, kustannus noin 100 eur/kerta.
Puhtaasti polttaa ja helppo ja nopea puhdistaa suurten huoltoluukkujen ansiosta. Tuo Kespes on lähinnä tervamiilu, siis pikeä tulee. Lakalla sanatyyppinen kattila ilman varaajaa ja samat ongelmat, saa vahtia, että nokipalo ei halkaise piippua, kun tuota pikeä kerääntyy vähän joka paikkaan.
Ei kespes oikein säädettynä muutu tervamiiluksi. toki hieman pikeä tulee mutta sen pitäisi pysyä varastopesän puolella, missään tapauksessa piippuun sitä ei pitäisi kertyä puhumattakaan nokipaloista!
jos pikeä on piipussa asti niin silloin luukuissa taikka siilon jatkoskohdissa on ilmavuotoja tai sitten puhaltimen läppä jää auki.
lakan kattilaa ei voi kespesiin verrata! se on aivan erilainen, siinä on perinteinen arina eikä palamisilmapuhallinta ja koko palamistapahtuma on erilainen. se pikeää herkemmin kun koko varastopesä alkaa pahimmillaan kytemään pienellä kulutuksella.
kespesissä on tiiliarina sekä vastavirtapuhallus jolloin vain pieni osa varastopesästä on kerrallaan tulessa. ilmaa johdetaan tavallaan samasta suunnasta kuin mihin kaasut menee niin tällöin ei ole mahdollista että koko varastopesä syttyisi palamaan kuten esim. tuossa lakassa jossa palamisilma tulee arinan alta.
ilman palamisilmapuhallinta palaminen on usein epäpuhdasta kun kyseessä on jatkuvatulinen järjestelmä. syttyminen on hidasta ja usein palamattomia kaasuja pääsee runsaasti piippuun joka kerryttää mm. pikeä, kaikki kaasut palaa vasta kun lämpötilat nousee päälle 850c.
tätä ei luonnonvetoisella kattilalla tapahdu pidemmän tauon jälkeen kuin vasta pitkän ajan kuluttua. kespes palamisilmapuhaltimen ilmasuihku saa puun kaasuuntumaan nopeasti sekä lämpötilan nousemaan jolloin tuli syttyy äkkiä.
tällöin palamattomia kaasuja ei pääse karkuun, piippu ei pikeenny eikä konvektio-osa likaannu ja hyötysuhde pysyy hyvänä.
jos kespes käy 35% hyötysuhteella niin jotain on todella pahasti vialla. joko kattila on todella likainen tai puhallin ei ole säädetty oikein, jolloin palaminen ei ole kohdallaan, voi olla että palaminen tapahtuu ainoastaan varastopesässä ja kaikki kaasut pääsee palamattomina karkuun. tälöin myös konvektio likaantuu jolloin hyötysuhde huononee entisestään.
oikein käytettynä Kespes hyötysuhde on hyvä.
Kait tuo kespes pelaa sitä paremmin, mitä lyhyemmät on nk. seisontajat, siis silloin kun ilmaläpät on kiinni. Että kattilan teho oikeassa suhteessa lämmitettävään kiinteistöön. Jos havupuuta polttaa, niin kyllä tuo kuumuus aina eroittaa pikeä, sama periaatehan on ihan jo tervahaudassakin.
Olennaista kaikssa kattiloissa on tietenkin säännöllinen nuohous, kyllä joku 35% hyötysuhde kertoo kyllä todella karstaisesta kattilasta.
>>Jos havupuuta polttaa, niin kyllä tuo kuumuus aina eroittaa pikeä, sama periaatehan on ihan jo tervahaudassakin.
Puusta irtoaa kyllä pikeä mutta kuten sanoin niin sen tulisi pysyä varastopesän puolella missä puut tai muu polttoaine, kespes on kaikkiruokainen, odottaa palamistaan, pikeä ei pitäisi esiintyä kattilan konvektiossa tai varsinkaan piipussa.
jos näin tapahtuu niin jossain on ilmavuoto joka täytyy tukkia jolloin tilanne normalisoituu. varastopesän pikeentyminen on normaalia eikä siitä ole haittaa.
varsinaista kitupolttoa kespeksessä ei esiinny koska puhaltimen sammuttua ilmaa ei johdeta hiillokseen lainkaan jolloin se ei ala kitumaan. hiilloksella / tulessa on kerrallaan vain hyvin pieni osa koko varastopesästä vastavirtapuhalluksen ansiosta jolloin kyteminen ei "leviä" kuten voi käydä esim. tuossa lakan suoralämmityskattilassa.
kespeksen varsinaisen palotilan tai lämmönvaihtimen ei tulisi missään tapauksessa pikeentyä, jos niin käy niin koko puhaltimen säätö tai arinan korkeus on aivan väärin. ilmeisesti jos hyötysuhdekin on vain 35% niin silloin on mahdollista että jotain on vialla että palotilakin on pikinen.
Ei ole Kespes vieläkään tainnut selvitä EN-303-5 testistä kun ei tuloksiakaan ole julkaistu. Tuo 35% hyötysuhteella ei selviäkään...
miksi tuota 35% tulosta pidetään esillä kun kukaan,- joka vähääkään ymmärtää kattilarakenteesta ja palamisreaktiosta, niin ei usko koko tarinaan.
KAIKKI kattilat pääsevät reippaasti yli tuon hyötysuhteen.
siksi varmaankin kun se oli mitattu tulos puumäärän ja lämmöntuoton suhteen. Mutta miksi yleensä keskustellaan jostain kespes kattilasta aiheessa jossa halutaan ostaa Veda kattila? ML213 ihmekattilakeskustelullekin on oma paikkansa jossa selviää että paisunta-astia ladataan täyteen kuumaa vettä ja 25 asteinen lähtevä vesi riittää ilmalämmitykselle.
Missä tällainen mittaustulos Kespesin 35% hyötysuhteesta sitten on, varmaan linkki löytynee?
Niimpä. Näillä poloisilla kun ei ole mitään todisteita näyttää väitteilleen. Vahva fiktiivinen kuvitteellisuus on hyve vain luovuudessa.
"Osta mielummin kespes 25 eikä tuollaista käytettyä vedanpaskaa"
Ei niin asiallista kirjoitusta.
Ehkä tuo kespeskin on hyvä asillisesti säädettynä toimiva kattila sitä en kiellä mutta poltan mielummin kovalla vedolla kenties kaksi täyttöä ja lopulta veda sammuttaa itse peltinsä ja laddomat pysähtyy ja kaikki jää odottamaan seuraavaa kertaa pesän ollessa puhdas piestä ilman nokivalkeita. Sytytän uuden tulen itse se on ihan mieluista puuhaa ollut aina. Suora sähkö joka tapauksessa on päällä varaajassa 35c tosin vasta lähtee päälle mutta eipä tartte murehtia ikinä ja tuo ouman osaa ottaa irti kaiken wanhasta varaajastani ja ihmeen pitkälle riittää myös tuo 35c koska patterit on normaalia isommat mitä ohje muinoin oli.Hyvin on kaikki pelannut mutta vedan ostan ja taitaa olla uuden haku edessä. Varaajan kooksi tulee 2000 l kuten on vanhakin pian 40v...... on itse tehty joskus en minä ja voipi kyllä kestää toisetkin 40 v mistä noista tietää.
hahaa....
Minulla onkin 300% hyötysuhde läpi vuoden, et näin meillä....
Tänäkin vuonna ostan uuttavastaavan veda 35m kattilasi .
Tosin kiinnostaa nyt tuo uusittu kattila kyllä paljon.
En ole mikään vedan vastustaja mutta kato nyt noikin ennen ostat
http://www.hemeltron.fi/kiintean-polttoaineen-kattilat-puukattilat-kaanteispalokattilat-ylapalokattilat-alapalokattilat/atmos.html
Moro, mikä noissa atmoksissa on parempaa kuin veda 35m mallissa? Tuntus vaan pitkäikäisemmältä tuo veda . Mitä ei ole ei mene rikki tyylillä.
No ei osta mitään kattilaa niin ei mene mikään rikki. Mitäs helpommin rikki menevää on esim. atmoksessa verrattuna vedaan. Puhallin on molemmissa, se ja sen ohjaus joka voi mennä rikki. Muita liikkuvia osia ei ole. Termostaatteja on molemmissa ihan samalla lailla. Jos tuolla periaatteella valitsee kattilaa niin osta yläpalo, halpa, kestävä, huono hyötysuhde ja työläs. Ei turhaa tekniikkaa, vain vedonsäädin joka sekin mekaaninen vedenlämmöstä säätyvä.
Keski-eurooppalaiset on puukattila tekniikassa 100v suomea edellä. Jos haluta kunnon kattilan osta Atmos tai Attack säästät 500-1000€ ja saat huippuosaamista euroopasta. Eipä taida olla vedalla mitään testiä tuosta hyötysuhteesta tai päästöistä. Ihan mutu pohjalta nuo hyötysuhteet ym. Ihan vaan vertailuksi parit kotisivut..
http://www.atmos.cz/english/
http://www.attack.sk/?lang=en
http://www.veda.fi/
Suomessakin olisi jo aika siirtyä näihin nykykattiloihin ja lopettaa se savutus alkeellisilla koteloiduilla nuotioilla lämmitys. Saataisiin puulämmittäjien mainetta käryyttävinä kitupolttajina vähän pienemmäksi. Kunnon moderni käänteispalokattila ja siihen tarpeeksi suuri energiavaraaja niin naapurikin on taas sinun kaveri. Ja ne kuuluisat hiukkaspäästötkin saadaan minimiin. Meillä ei ainakaan pihassa huomaa koska on tulet kattilassa ja koska ei. Voi jopa kolailla pihaa samalla kun kattila palaa ;)
Ennekuin ostate ulkomailta niin muistakaa ja varautukaa iyse hoitamaan mahdolliset ongelmat ellei kattila toimikaan. "Atmos eikä maahantuoja takaa nettikaupoista tai -huutokaupoista ostettujen tuotteiden kuntoa. Takuun ehtona on, että asennuksen tekee valtuutettu asentaja asennus- ja käyttöohjeita noudattaen."
lähde :http://www.ricaheating.fi/atmos
Kun kerran tuli miinusta niin otetaampa sitten toisin päin. Mikä Vedassa on parempaa kun noissa keski-euroopan markkinoille tehdyissä kattiloissa jotka alittavat saksan ja muiden maiden tiukat päästömääräykset. Hyötysuhteet ovat paremmissa kattiloissa yli 90%. Palaminen todella puhdasta. Tuhkan muodostus minimaalista. Isot varastopesät ja pitkät paloajat yhdellä pesällisellä mahdollistavat vaan yhdenpesällisen päivässä polttamisen. Mitäs valttikortteja vedalla on tähän vetää????
Pelkkä yksinkertainen rakenne ei riitä nyt vastaukseksi. Vedan hyötysuhde on n. 70%, joten se on jo tiedossa.
SE on kyllä kumma että melkein aina kun kysellään jostain puukattilasta nii se on VEDA ja heti löytyy kehujia pilvin pimein ;D
Tässä paras aloitus vuosien varrelta, onkohan oikea kattilan hankkija kun on noin avoin vaihtoehdoille vai...
"Taitaa olla paras joka polttaa pitkää puuta ja ei ole suoranaisia heikkouksia koko kattilassa.
Muutaman ISO plussa ranskalasin viivoin
-Puhallin puhaltaa ei pikeenny eli pitkäikäinen
-Puhdistettavuus joka kohdasta paras
-koeteltu rakenne kymmeniä vuosia tyyppi liki sama siis ruotsinpuolella
-ei selviä vikakohtia esim hifistelykattiloiden lambda yms vaikkakin ne ovatkin toimiessaa hyviä hyöty suhteeltaan mutta vaativat semmoista enempi hifistelyä kokoajan eli ovat herkempiä
Hinta nyt on aika sivuseikka kun tuumii 20v käyttöikää ja sen aikaisia huoltoja paria arinaa eipä muuta taida mennä vs lambdaa yms anturia. Tässähän obv vain yksi ja sekin pois palokaasuista.
Empä muita kattiloita kuin alapalo katiloita jaksa edes tutkia ns yläpalot on höyrykoneita ja alapalo on tdi noin niinkuin hyötysuhteeltaan joten niistä ei sen enempää.
Onko jollain heittää jokin semmoinen kestävä simpeli huleton alapalokattila jpka on parempi ? esim arimax 35 ,Econature 40, tsekkikattilat RICA Atmos ei ole parempia minun mielestä esim jo todella tärkeän kokonaisvaltaisen puhdistettavuuden vuoksi.
tarkoitus ei nyt ole mitään epäsopua kylvää eikä haukkua kenekään kattilavalintaa vaan löytää parempi ja yhtä yksinkertainen toimintavarma kattila."
Tuntuu että tämä on Vedan ykkös markkinointikanava ;D
Ilmoitus edelleen voimassa.
Ilmoitus edelleen voimassa.
Pakkohan on jonkin vaihtaa kattilaa vaikkapa maalämpöön siirtymisen johdosta tai ihan vain haluaa nykyaikaisen lambdakattilan hieman paremmalla hyötysuhteella. Max 10v vanha veda kattila jos löytyisi? ilmoitelkaa! Uutta en osta ja jos ostan ostan myös lambda mallin.
Löytyisikö?
Löytyykö uudehko kattila esim paremman tai maalämmön asennuksen jälkeen nurkista ?