Olen pohtinut jos pyrkisin lääkikseen. Ala kiinnostaa todella paljon ja olen valmis tekemään paljon töitä sisäänpääsyn eteen. Ja sekään ei välttämättä takaa sisäänpääsyä, mutta täytyy kokeilla.
Uskoisin, että pitäisi työstä esim. ensiapupolilla (olen henkisesti sellainen ihminen että viihtyisin moisessa ympäristössä), voiko lääkiksessä erikoistua jotenkin ensiapuun vai pitäisikö olla joku erityisen erityisalan erikoislääkäri ja sitä kautta yrittää hakeutua? Esim. joku ambulanssi tai vastaava työskentely sopisi minulle. Työkkäristä suosittelevat minulla esim. lääkärin tai ensihoitajan uraa ja ajattelin ensi keväänä kokeilla kuinka käy :)
Uskoisin, että pitäisi työstä esim. ensiapupolilla (olen henkisesti sellainen ihminen että viihtyisin moisessa ympäristössä), voiko lääkiksessä erikoistua jotenkin ensiapuun vai pitäisikö olla joku erityisen erityisalan erikoislääkäri ja sitä kautta yrittää hakeutua? Esim. joku ambulanssi tai vastaava työskentely sopisi minulle. Työkkäristä suosittelevat minulla esim. lääkärin tai ensihoitajan uraa ja ajattelin ensi keväänä kokeilla kuinka käy :)
Vastaukset 10
Vanhimmat
Lääketieteen peruskoulutus on kaikille sama lukuunottamatta syventäviä opintoja ja pientä määrää valinnaisia kursseja. Perustutkinnon jälkeen voi erikoistua itseään kiinnostavaan alaan (49 erilaista). Ensiapuun ei voi erikoistua ja tällä hetkellä ensihoitolääketieteen erikoisalaa ei ole tulossa, vaikka asiasta on keskustelu jossain määrin. Keskussairaalassa tai aluesairaalassa on päivystyksessä ainakin sisätautien ja kirurgian alan päivystäjät, jotka ovat useimmiten oman alansa koulutuksessa olevia lääkäreitä. Hakeutumalla erikoistumaan sisätauteihin tai kirurgiaan pääsee (tai joutuu) työskentelemään päivystyspoliklinikalla ja ratkomaan päivystyksellisiä ja ei-niin-päivystyksellisiä asioita.
Niin, nykyisin tosin tunnetaan ensihoitolääketieteen erityispätevyys, mikä siis ei ole sama kuin erikoislääkärin tutkinto (tämä siis ketjun aloittajalle tiedoksi).
samassa tilanteessa olen itsekin,
eli tarkoitus olisi pyrkiä (ja päästä!) lääkikseen. ikää on jo yli 30 v. mutta en anna sen häiritä, on lääkiksessä kuulemma vanhempiakin.
tuttavani erikoistuu tällä hetkellä anestesialääkäriksi ja työskentelee mm. ambulanssissa.
onnea yritykseen!
Mun mielestäni sun kannataisi toimia niin, että opiskele avoimessa tai yliopistolla (mikäli pääset sisään) kemiaa ja fysiikkaa. Näin saat lisäpreppausta lääkiksen melko kinkkisiä pääsykokeita varten.
Toinen vaihtoehto on mennä amkorkeaan ja opiskella ensihoitajaksi tai ambulanssi-hoitajaksi (en kuolemaksikaan muista tittelin oikeaa nimeä...)
Palkat lääkäreillä on tietenkin tuplat verrattuna hoitohenkilökuntaan, mutta pääsist ainakin tekemään unelmatyötäsi. Ja kyllähän ne ylityö-, viikonloppu ym. lisät hieman kartuttaa tiliä.
EA-poleja pyörittävät Suomessa monen spesialiteetin erikoislääkärit, eli useimmissa paikoissa EA-poleilla työskentelevät klinikoiden lääkärit, eikä polilla varsinaisesti ole kovinkaan paljon omaa lääkärihenkilökuntaa. EA-ja akuuttilääketiedettä pyörittävät pitkälti anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkärit, sekä jossakin määrin kirurgit. Parhaat mahdollisuudet hakeutua alalle taitavat olla juuri anestesialääkäreillä.
Ambulansseja hoitavat ensihoitajat, ja myös sitä kautta voi päästä EA-poleille hommiin, mutta nämähän tosiaan eivät sitten ole niitä lääkärinhommia. Lääkäriksi opiskellessa vain tuppaa käymään niin, että alkuperäiset kuvitelmat ja preferenssit muuttuvat, eli sinäkin saatat kokea valaistumisen ensimmäisessä päivystysharjoittelussasi, ja huomata, ettei EA-homma olekaan kovin kivaa - ja se on helvetillisen rasittavaa pahimmillaan.
Kiitos kovasti vastauksestasi :)
Mitä itseasiassa on anestesiologia?
Uskon kyllä että suunnitelmat voivat muuttua kymmeniä kertoja, mutta jostain täytyy kuitenkin lähteä.
Lääkis tosiaan kiinnostaa itseäni enemmän kuin ensihoitajan ura, mutta jos lääkis ei avaa minulle oviaan niin sitten se on ensihoitajan ura :)
Anestesiologia siis on nimensä mukaan anestesioihin liittyvä spesialiteetti, eli arkikielessä anestesiologeja yleensä kutsutaan 'nukutuslääkäreiksi', koska tämä on eräs keskeinen osa anestesiologin toimenkuvaa. Yleisanestesioiden lisäksi anestesiologit tekevät mm. erilaisia johtopuudutuksia, vaativia kivunhoitotoimenpiteitä ja vastaavat tehohoitopotilaiden hoidosta. Anestesiologia ja tehohoito ovat alunperin pariutuneet siksi, että sekä yleisanestesiassa että tehohoidossa vaaditaan vahvaa fysiologian osaamista, ja potilaan homeostaasia on kyettävä pitämään yllä silloinkin, kun elintoiminnoissa esiintyy häiriöitä. Tätä kautta on sitten ensihoitolääketiedekin ajautunut anestesiologien vastuulle. Käytännössä harva anestesiologi tekee tätä kaikkea, vaan yleensä tietyntyyppiset tehtävät keskitetään, varsinkin isoissa yksiköissä. Eli käytännössä jotkut anestesiologit hoitavat vain vaikkapa sydänanestesioita, toiset neuroanestesioita, jotkut pelkkiä tehohoitopotilaita ja osa keskittyy ensihoidon johto- ja suunnittelutehtäviin eräiden pyörittäessä taas vaikkapa kipupoliklinikkaa.
Sellaista hommaa.
Muusta en osaa sanoa, kuin että ainakin ammattikorkeassa on oma ensihoitajakoulutus. Siihen sisältyy opintojen aikana saatavat sairaanhoitajan paperit.
>Uskoisin, että pitäisi työstä esim. >ensiapupolilla (olen henkisesti sellainen >ihminen että viihtyisin moisessa ympäristössä),
Tämä nyt ei ole tarkoitettu mitenkään pahalla, mutta minkä perusteella arvelet tietäväsi millainen työ/työympäristö ea-polilla odottaa?
Useimpien lääkäreiden mielestä (erityisesti jos joutuvat tekemään jakamatonta päivystystä tai päivystyspisteessä muutenvaan on asiat järjestetty huonosti) ensiapupäivystys on tod. skeidaa. _Sitä se on_. Kivojakin pisteitä ja tehtäviä löytyy, mutta se perus pihiseviärohiseviamummojaliukuhihnalla-tyyppinen touhu on.... no on se joskus mukavaakin:)
Lanssikuskeillakin suurimman osan tehtävistä muodostaa kiireettömät siirtokuljetukset ja känniläisten retuuttaminen. (Ja taas: kivojakin työpisteitä on:), mutta suurin osa tekee tätä.)
Mutta eipä silti, et tuossa vaiheessa tarvitsekaan paljon muuta kuin kiinnostuksen ihmisen toimintaa kohtaan; siittä sitten yrityksen ja erehdyksen kautta ehkä eksyy sopivaan paikkaan.
Nukutuslääkärin homma on sikäli mukavaa että nuppilukuina potilaita tarvitsee katsoa vähän, ja siinä vaiheessa kun nukkumattia pyydetään paikalle ongelmana on yleensä jo selvä peruselintoiminnon häiriö, joihin puuttuminen on aika paljon yksinkertaisempaan kuin esimerkiksi päivystyksissä pyörivien kroonisten saikunruinaajien sun muiden pseudosairaiden parantaminen.
Missä erikoissairaanhoidon EA-yksikössä kroonisiin saikuruinaajiin törmää? Turussa ainakin on jo jonkun aikaa ollut tapana hyvin tylysti käännyttää TK-päivystykseen kyseiset tapaukset.
Eräältä porilaiselta kardiologilta kuulin kyllä sellaisesta tapauksesta, joka viikonloppuisin otti tavaksi ravintolaillan jälkeen tulla päivystykseen ruinaamaan taksiseteliä...mutta onhan näitä joka lähtöön...