Transvestistinen fetisismi

Sopii hyvin itseeni. Kaupungilla ja joskus töissäkin naisten alusvaaatteet voivat olla päälläni, kunhan naisystävä ei ole paikalla. Hän ei tiedä fetismistäni. Kotona yksin ollessani meikkaan itseni ja puen itseni kokonaan naisen vaatteisiin.. Jos olen yksin, yölläkin käytän nättiä naisten yöpaitoja.

< Ja muuten mies on miehinen, tunteitaan ilmaisematon, puhumaton>

Aika lailla tämäkin osuu.

Kiitos vastauksestasi salatransu.
Miksi et ole kertonut naisystävällesi? Pelkäätkö että suhde loppuisi siihen?
Minä olen kuitenkin iloinen, että mieheni on kertonut minulle, en haluaisi että välillämme olisi noin perustavanlaatuisia salaisuuksia.
Vaikka ainakin minun miehelleni asioista puhuminen on vaikea asia.

Tuli mieleeni myöskin sellanen asia, että olet kuitenkin seksuaaliselta suuntautumiseltasi hetero? Entä muut?
Onko transvestistisellä fetisismillä mitään tekemistä seksuaalisen suuntautumisen kanssa? Vai onko suurempi osa kuitenkin bi tai homoseksuaaleja kuin ns. "normi"väestö`?

Koska vaikka mieheni sanookin olevansa täysin hetero, on mieleeni tullut, että ehkä näin ei olekaan, vaan ehkä hän salaisesti haluaisikin suhteen miehen kanssa. Ja kylmyys johtuu osittain siitä, että hän ei vain ihan oikeasti minusta välitä, vaan elämämme on kulissia hänen puoleltaan muuta maailmaa varten.
Ja minä kun olisin halunnut rakkaussuhteen.

Moi vaimo
Olen juuri tuollainen,hiljainen, kiltti aviomies, joka vaan tykkää välillä pukeutua naiseksi. Kylmä en ole, vaan hellä ja rakastava. Salaa joudun tätä harrastustani tekeen, vaimo ei ehkä ymmärtäisi. Sä kuullostat kivalta, kun sua ei haittaa miehesi "huvi". Olen kyllä jollakin tapaa naisellinen, tunteellinen ja näytän tunteeni.
Monesti ajattelen, miltä tuntuisi pukeutua naiseksi ja saada hellä mies viereeni. Olen siis bi, kokematon tosin. Olen hoikka ja minusta saa kyllä ihan kivan näköisen "naisen".
On sääli, että miehesi ei halua jakaa asiaa kanssasi, jos kerran olet valmis siihen. Voi kun oma vaimoni olis yhtä ymmärtäväinen, mut kun ei....

Itse olen tuon fetissin omannut jo 40 v ja mielestäni olen ehkä tavanomaista herkempi tunneasioissa, mutta ,kuten itsekin kirjoitat ,se saattaa johtua tietty ihan muista tekijöistä.
Tuosta parisuhteesta senverran ,että itselläni vaimo ei tätä taipumustani hyväksy, eikä itsekään halua pukeutua vaatteisiin, joitten tietää olevan minulle fetissejä, joten jossain vaiheessa aloitin salasuhteen toisen, ymmärtäväisemmän naisen kanssa. Hänen kanssaan en tunne itseäni kummajaiseksi, miehuuttani ei kyseenalaisteta ,vaikka minulla olisi babydoll yöpaita ylläni, lisäksi hän (ainakin luulen) on aidosti kiinnostunut siitä, mitä vaatteita ylläni on.
Jokainen meistä on toki yksilö, eli se, mitä minä arvostan, voi olla jollekin toiselle ihan päinvastaisita, mutta tämä siis minun mielipide asiasta.
Suhtautumisesi miehesi fetisismiin on mielestäni juuri oikea, ja iso osa naisista voisi ottaa oppia asiasta.

Kiitos vastauksista.
Todellakin olen hyväksynyt mieheni ja joskus toivonut häntä jopa pukemaan jotain ylleen, koska olen halunnut hänen olevan onnellinen. Ja mikä parempaa seksiä kuin onnellisten ihmisten kesken?
Ja voisin hyvin kuvitella, että suurin osa naisista ei ole yhtä suvaitsevaisia. Mutta eivätkö kaikki meistä halua hyväksyntää osakseen juuri sellaisena kuin on? Yhteenkuuluvuuden tunnetta? Syvää läheisyyttä?

Mieheni ei silti arvosta suvaitsevaisuuttani. Tietysti ei hän siitä pahoillaankaan ole, mutta silti monissa asioissa minun tunteillani ei ole hänelle mitään merkitystä. Kyyneleeni ovat turhia, koska miestä ei kiinnosta lohduttaa. Ylipäänsä minun olemassaolollani ei ole mitään merkitystä, mies ei ikävöi minua koskaan. Hän ei edes tiedä mitä ikävä tarkoittaa.
Ja se tietysti ei liity tähän fetisismiin millään tavoin. Mutta mielenkiinnosta halusin hieman tiedustella minkälaisia te toiset olette...

Minä innostuin naisena olemisesta joskus 80 luvulla, aina kun siltä tuntuu niin laittaudun nätiksi ja valokuvaan itseäni.Minusta naisena oleminen on rentouttavaa ja tuntuu ihan kivalle,joskus kuvittelen olevani ihan oikea nainen ja nautin suunnattomasti,olen hetero ja minulla on ollut muutamia naisjuttuja mutta nykyään viihdyn paremmin sinkkuna .Asun täällä leskisuomessa jkl lähistöllä,olen semmoinen osa aika transsu joudun harrastelenaan salaa kun asun melko pienellä paikkakunnalla.Mutta en anna sen häiritä millään tavalla,asuihini liittyy olennaisena osana naiselliset kumisaappaat .Olen tykännyt naisten kumisaappaista miltei koko ikäni ihan klopista asti ja minusta ne sopivat asuihin ihan hyvin.Elän melkolailla normaalia elämää käyn töissä kun töitä on nyt olem tosin työttömänä mutta kun siltä tuntuu niin se naisellinen puoli minusta saa vallan ja olen taas nainen.Ja minun on hyvä olla.

Vaimoni ei halua pukeutua mihinkään mikä kiihottaa minua.
Se on kuulemma loukkaavaa, kun en täysin kiihoitu vaan hänestä.
Vuosia sitten inhosin miehiä jotka vetivät sukkahousut jalkaansa. nykyään joudun tekemään sen itse kun en halua lähteä pettämis touhuun.
Hävettää tämä touhu ja turhauttaa. Miesten ja naisten ero ei ole veitsellä leikattua.
Olisi kiva löytää kanssa veliä ja siskoja.

Minulle yksi nainen kerran sanoi, että olen niin kiltti ja sympaattinen mutta se varmaan johtuu siitä kun varmasti olen normaalia feminiinisempi.

Eli näkyy tuo asia siis luonteessakin jos se on oikealla tavalla mielessä ja toimissa.

moikka. olen 26v mies ja miehisessä työssä. pukeudun aina kun pystyn tyttöystävältä salaa naiseksi ja käyn myös vieraassa kaupungissa naisena ihan julkisesti liikkumassa. olen täysin hetero. en uskalla kertoa koska pelkään naiseni reaktiota, on pari muutakin fetissiä mitä en uskalla kertoa kun tiedän että toisesta hän ei ainakaan pidä. ahistavaa mutta pitää mennä vaan päiväkerrallaan eteen päin. sinä olet ihan mahtava vaimo miehellesi=)

Se on kyllä harmi, että niin harvat naiset suhtautuvat tähän fetissiin niin torjuvasti. Minä olen bi-nainen ja toivoisin, että löytäisin jostakin miehen, joka tykkää pukeutua naisten vaatteisiin. Pidänhän itsekin kauniista vaatteista ja ne ovat kiihottavia, olivat sitten miehen tai naisen päällä. Jospa vielä joskus...

Hei!Olen keskiikäinen ukkomies Hämeestä ja minulla ollut fetissi vekkihameisiin ja pliseerattuihin 20-30v,vaimoni ei koskaan ole hyväksynyt asiaa,olen täysin hetero ja välillä tulee puettua erilaisia vekkiksiä päälle koskka se kiihottaa minua,en tiedä mistä johtuu ky.fettari juuri noihin vekkihamosiin?Luonteeltani olen ihan kiltti perheenpää,hankalaa vaan löytää noita asuja kun ei ole muotikamaa.Olisi mahtaa vaihtaa ajatuksia naisten ja mikei miestenkin kanssa,mukavaa joulun odotusta kirjoittelijoille.

Kiitos teille kaikille oikein paljon vastauksista.
Mukavaa kuulla, että te arvostaisitte minua ja avoimuuttani. :)
Mieheni ei edelleenkään arvosta, mutta eihän sitä tiedä jos vaikka joskus tulevaisuudessa kaipaisi. Ehkä mikäli eroamme, hänen uusi, mahdollinen kumppaninsa ei suhtaudukaan samalla tavoin. Ehkäpäp jotain ymmärtää arvostaa vasta kun sen menettää...

Jep - välillä pukeudun ja fetissi on nahkahameisiin, satiini alusasuihin ja korkkareihin. Tuntuvat vain niin kiihottavilta. Fantasiana olisi olla naisena naisen kanssa, joten jos jotain naista kiinnostaa niin viesti vain tulemaan :)

Itseäni ei enää kiihota pukeutua naisten vaatteisiin.
Käytän naisten alusvaatteita ja sukkiksia päivittäin, mutta ihan vain niiden mukavuuden takia.

Lapsena oli erittäin jännää ja kiihottavaa siepata äidin tai siskon sukkiksia ja käyttää niitä salaa. Se kiihottavuus on hävinnyt kun olen niin kauan jo näin pukeutunut, eli se on muuttunut arkipäiväksi.

Hyvää Uutta Vuotta ja kauniita hetkiä kaikille :)

Pukeudun naisten vaatteisiin silloin tällöin. Mutta en mene ulos naisten vaatteissa, kaverin mökillä kylläkin. Kerroin kaverille toisesta puolestani ( 50 ) Otti hyvin vastaan. Sitten kerroin toiselle kaverille,( 42v).sama juttu ja pukeuduin hänen isänsä nähden mekkoon ja hameeseen. Sanoi vaan ei haittaa pukeudu ihan vapaasti (76v ), otti hyvin vastaan myös. Naisilla on kauniita vaatteita. Alus-ja päällysvaatteita. Katselen peilistä, ja kiihotun kovasti. Pukeutuminen on myös seksuaalinen. Se on myös terapeuttinen. Hyvän mielen tuoja. nyt täytyy lopettaa. palataan heippa

En saa enää erektiota vaimon kanssa ,ellen saa pukea naisten alusvaatteita päälleni,

Olen yli 40v ja aika nuoresta asti muistan, että naisten vaatteet on vetänyt puoleensa, joskus kiihottanutkin, vaikka pohjimmiltaan kyse kai halusta vetää jotain roolia, jota ei miehenä voi olla. Siis kyse on ehkä pohjimmaltaan halusta tuoda feminiininen ja pehmeä puoli esille, ja niin purkaa estoja.
Luonteessani on kyllä paljon feminiinisiä piirteitä luonnostaankin. Ne ei vain aina voi löytää mitään suuntaa ulospäin normielämässä. Siksi täytyy olla jokin kanava johon voi luonnollisuuttaan purkaa.
Vaatteita olen ostanut noin vajaa 15 vuotta, ihan "tavallisia" naisten vaatteita, en mitään seksiasuja tai korsetteja, enkä edes kovin korkeita korkojakaan ;) Haluan siis olla rento ja luonnollinen :D

Parisuhteet on kyllä jääneet taakse, enkä ole naisille joitten kanssa olen ollut suoraan asiasta puhunut, Yksi ainakin (nykyään lähinnä ystävätär) kyllä asian on aavistanut jo pitkään, ja vihjaillutkin siihen suuntaan, vaikka ei olla siitä suoraan puhuttu. En tiedä tarvitsenko pysyvää parisuhdetta edes, mutta ystävyyttä ja kiintymystä kylläkin. Kiva olisi löytää nainen (tai miksei pariskuntakin sopiva) jonka kanssa voisi touhuta kaikkea kivaa naisellista, olen kuitenkin näköjään etsimässä sitä mikä tämän jutun lopullinen raja on.
Olisi mukava ihan ulkosalla liikkua naisena. Itse asiassa olen niin tehnytkin joskus, lähinnä hämärässä kaupungissa käynyt kierroksen kävelemässä, mutta ei sellainen nyt ole oikein mistään kotoisin. Lähtöasetelma on siis että voisi esiintyä luonnollisena, ja sitä luonnollisuutta vapauttaa :)

Nyt on nätti lauantaipäivä, minulla on ruutuhame ja stay upit (yleensä käytän sukkahousuja kyllä) ja pieni pusero (ja toki alusvaatteetkin on), ja täytyy tästä alkaan vissiin ruuanlaittoon, heipat :)