Iltalehti Rkp-lehti
Ruotsalaisomistuksessa oleva Iltalehti kirjoittaa Rkp:n suulla tänään (suluissa kommentit kirjoitukseen):
"Pääkirjoitus 6.11.2012:
Kaksi kieltä on Suomelle rikkaus(Kaiken muun kustannukset lasketaan Suomessa sentilleen, mutta pakkoruotsin kustannuksia ei saa laskea, outoa...)
Tiistai 6.11.2012 klo 03.36
Monikielisyys on globalisoituvan maailman tulevaisuutta. Meille ruotsi on kansalliskieli suomen ohella.(Suomihan ei ole oikeasti kaksikielinen, vaan enemmistökieleltään suomenkielinen, jo nyt monikielinen. Annetaanko kaikille kieliryhmille samat etuoikeudet kuin ruotsinkielisillä on nyt? Omat korkeakoulut, hallituspaikka, enemmän rahaa suhteessa enmmistöön, kiintiöt pääsykokeisiin...? Onko meillä siihen varaa?)
Kansanedustaja Christina Gestrin johtaa suomenruotsalaisten kielioikeuksia vaalivaa Folktingetiä. (Folktingetinkin toiminta maksatetaan suomenkielisten verovaroilla.)
Perustuslain mukaan suomi ja ruotsi ovat maamme kansalliskieliä, joita kansalaisilla on oikeus käyttää asioidessaan viranomaisten kanssa. Kielilaissa puolestaan turvataan se, miten käytännön tasolla suomen- ja ruotsinkieliseen väestöön kuuluvilla on mahdollista viettää täysipainoista elämää omalla äidinkielellään.(Paavo Lipponen sanoi Rkp:lle v. 2004: "Tehkää kielillaista mieleisemme, minä hyväksytän sen eduskunnassa. Ja sai siitä hyvästä rahaa. Rkp maksaa kaikille vanhoille puolueille vaalilahjontarahaa "Kaksikielisen Suomen puolesta" -säätiöstään, jonne se toissa vuonna siirsi puolueille tarkoitetut lahjusrahat. Vain Perussuomalaiset ei ota sitä rahaa.)
Lainsäädännölliset lähtökohdat ovat täysin selvät. Suomen ruotsinkielisen vähemmistön oikeus omaan kieleen on antanut myös suomenkielisille oivan mahdollisuuden oppia ruotsia. (Paha vaan, että suomenkieliset eivät halua tätä pakkoruotsia, vaan haluaisivat oikeuden valita vapaasti oppimansa kielet. Mutta koska poliitikot saavat Rkp:n rahaa, tanssivat he Rkp:n kielipillin mukaan.) Lisäksi Suomen historialliset ja kulttuuriset siteet Ruotsiin ja muihin Pohjoismaihin ovat luonnollinen pohja, jolta myös suomenkielisten kiinnostus ruotsin kieltä kohtaan tulisi syntyä. (Varmaan Gestrinin mukaan "tulisi syntyä". Vaan kun ei synny, koska suomenkieliset eivät pidä pakkoruotsia mitenkään orgaanisena asiana, vaan pakkona.)
Aika ajoin nousee politiikassakin esiin pyrkimyksiä Suomen yksikielistämiseksi tai "pakkoruotsin" poistamiseksi kouluista.(Koko ajanhan se keskustelu on käynnissä, ollut jo internetissäkin 15 vuotta.) Ruotsin vahva asema kouluissa on kuitenkin täysin perusteltu, niin maamme kaksikielisyyden kuin myös kieliopintojen kannalta.(Pakkoruotsi asemaa ei Rkp ole pystynyt perustelemaan millään kestävillä argumenteilla.)
Kielten oppiminen ei ole nollasummapeliä. Yhden kielen oppiminen ei sulje ovia muilta kieliltä, vaan avaa tietä yhä uusille kielille. (Peruskoulua ei voi käydä kellon ympäri, lasten tulee saada nukkuakin ja lukea muita aineita sekä olla vapaalla. 2 vierasta kieltä jokaiselle on hyvä, oman valinnan mukaan, EU:n malliin.) Ruotsin kielen vastustajat tekevät oman asenteensa levittämisellä suurta vahinkoa ylipäätään kielten oppimiselle. (Pakkoruotsille tuleekin tehdä vahinkoa. Pakko on väärin ja vahingollista. Pakkoruotsin vastustajat, kuten esim. Vapaa kielivalinta ry, nimenomaan haluavat laajentaa kielten oppimista. Englanti on tarpeellinen kaikille(Ruotsissa se on pakollinen kieli) ja muita kieliä Suomi tarvitsisi kipeästi.))
...jatkuu....
Ruotsalaisomistuksessa oleva Iltalehti kirjoittaa Rkp:n suulla tänään (suluissa kommentit kirjoitukseen):
"Pääkirjoitus 6.11.2012:
Kaksi kieltä on Suomelle rikkaus(Kaiken muun kustannukset lasketaan Suomessa sentilleen, mutta pakkoruotsin kustannuksia ei saa laskea, outoa...)
Tiistai 6.11.2012 klo 03.36
Monikielisyys on globalisoituvan maailman tulevaisuutta. Meille ruotsi on kansalliskieli suomen ohella.(Suomihan ei ole oikeasti kaksikielinen, vaan enemmistökieleltään suomenkielinen, jo nyt monikielinen. Annetaanko kaikille kieliryhmille samat etuoikeudet kuin ruotsinkielisillä on nyt? Omat korkeakoulut, hallituspaikka, enemmän rahaa suhteessa enmmistöön, kiintiöt pääsykokeisiin...? Onko meillä siihen varaa?)
Kansanedustaja Christina Gestrin johtaa suomenruotsalaisten kielioikeuksia vaalivaa Folktingetiä. (Folktingetinkin toiminta maksatetaan suomenkielisten verovaroilla.)
Perustuslain mukaan suomi ja ruotsi ovat maamme kansalliskieliä, joita kansalaisilla on oikeus käyttää asioidessaan viranomaisten kanssa. Kielilaissa puolestaan turvataan se, miten käytännön tasolla suomen- ja ruotsinkieliseen väestöön kuuluvilla on mahdollista viettää täysipainoista elämää omalla äidinkielellään.(Paavo Lipponen sanoi Rkp:lle v. 2004: "Tehkää kielillaista mieleisemme, minä hyväksytän sen eduskunnassa. Ja sai siitä hyvästä rahaa. Rkp maksaa kaikille vanhoille puolueille vaalilahjontarahaa "Kaksikielisen Suomen puolesta" -säätiöstään, jonne se toissa vuonna siirsi puolueille tarkoitetut lahjusrahat. Vain Perussuomalaiset ei ota sitä rahaa.)
Lainsäädännölliset lähtökohdat ovat täysin selvät. Suomen ruotsinkielisen vähemmistön oikeus omaan kieleen on antanut myös suomenkielisille oivan mahdollisuuden oppia ruotsia. (Paha vaan, että suomenkieliset eivät halua tätä pakkoruotsia, vaan haluaisivat oikeuden valita vapaasti oppimansa kielet. Mutta koska poliitikot saavat Rkp:n rahaa, tanssivat he Rkp:n kielipillin mukaan.) Lisäksi Suomen historialliset ja kulttuuriset siteet Ruotsiin ja muihin Pohjoismaihin ovat luonnollinen pohja, jolta myös suomenkielisten kiinnostus ruotsin kieltä kohtaan tulisi syntyä. (Varmaan Gestrinin mukaan "tulisi syntyä". Vaan kun ei synny, koska suomenkieliset eivät pidä pakkoruotsia mitenkään orgaanisena asiana, vaan pakkona.)
Aika ajoin nousee politiikassakin esiin pyrkimyksiä Suomen yksikielistämiseksi tai "pakkoruotsin" poistamiseksi kouluista.(Koko ajanhan se keskustelu on käynnissä, ollut jo internetissäkin 15 vuotta.) Ruotsin vahva asema kouluissa on kuitenkin täysin perusteltu, niin maamme kaksikielisyyden kuin myös kieliopintojen kannalta.(Pakkoruotsi asemaa ei Rkp ole pystynyt perustelemaan millään kestävillä argumenteilla.)
Kielten oppiminen ei ole nollasummapeliä. Yhden kielen oppiminen ei sulje ovia muilta kieliltä, vaan avaa tietä yhä uusille kielille. (Peruskoulua ei voi käydä kellon ympäri, lasten tulee saada nukkuakin ja lukea muita aineita sekä olla vapaalla. 2 vierasta kieltä jokaiselle on hyvä, oman valinnan mukaan, EU:n malliin.) Ruotsin kielen vastustajat tekevät oman asenteensa levittämisellä suurta vahinkoa ylipäätään kielten oppimiselle. (Pakkoruotsille tuleekin tehdä vahinkoa. Pakko on väärin ja vahingollista. Pakkoruotsin vastustajat, kuten esim. Vapaa kielivalinta ry, nimenomaan haluavat laajentaa kielten oppimista. Englanti on tarpeellinen kaikille(Ruotsissa se on pakollinen kieli) ja muita kieliä Suomi tarvitsisi kipeästi.))
...jatkuu....
Vastaukset 7
Vanhimmat
jatkuu....Ruotsin kieli on läheinen sukukieli niin saksalle kuin englannillekin. (Eikö jo olisi aika luopua tuosta järjettömästä porttiteoriasta, Gestrin? Kielen voi suomalainen oppia ihan sinällään, ei tarvitse ensin ruotsin kautta mennä. Häpeä!) Kielten opiskelun kokeminen raskaana johtuu osittain vanhoista opetusmenetelmistä ja suurelta osin kielteisestä asenteesta, jota levitetään jopa tarkoituksellisesti. ( Niin levitetäänkin, ja Rkp levittää omaa propagandaansa esim. täällä. Eivät koululaiset voi kaikkia kieliä oppia, 24 tuntia on vuorokaudessa. Monia aineita, nukkuakin pitää...)
Julkisuudessa tulisikin antaa enemmän tilaa menestystarinoille, joita ruotsin osaaminen on mahdollistanut. (Päivi Storgård, saiko paljonkin rahaa? Paavo Lipponen? Mitalin?) Ruotsi on edelleen elinkeinoelämässä toiseksi eniten tarvittu kieli. Monille suomenkielisille ruotsin osaaminen on avannut laajemman työuran. (Kaikkienko pitäisi valmentautua ruotsinkielisten palvelijoiksi ja muuttamaan Ruotsiin?) Ruotsia osaamalla pääsee tutustumaan myös laajempaan kulttuuritarjontaan niin Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa.(Ruotsissa puhutaan englantia täysin, samoin Pohjoismaisessa neuvostossa. Miksi Rkp ym. ei halua suomen kieltä pohjoismaihin?))
Myös kansainvälistä kirjallisuutta käännetään huomattavasti laajemmin ja nopeammin ruotsiksi kuin suomeksi. Kahden kansalliskielen osaamisesta on paljon hyötyä ja se rikastuttaa elämää kaikin tavoin.(Miksi "kansainvälistä kirjallisuutta ei voisi lukea niillä "kansainvälisissä kielillä"? Englanniksi? Miksi odottaa ruotsinkäännöstä?)
Ruotsalaisuuden päivää (Svenska dagen) vietetään 6. marraskuuta. Suomenruotsalaisille päivä muistuttaa oikeudesta käyttää ja vaalia omaa äidinkieltään Suomessa. Päivän tarkoituksena on myös kunnioittaa Suomen kieliryhmien yhteistä kaksikielistä isänmaata. Tämän takia siniristilippu tänään hulmuaa." (Pakkoruotsia emme kunnioita).
Häpeä se on Suomelle. Häpeällistä, kuinka puolueet ottavat Rkp:n rahaa pakkoruotsia vastaan. Toimivat enemmistön etua ja mielipidettä vastaan.)
Christina Gestrin oli lähettänyt tuon puheen IL:ään ja se alitettiin sellaisenaan...
korjaan laitettiin
Tulipa siinä tuubaa tuutin täydeltä taas! Jos Hesari vaikeni, niin IL pisti vielä pahemmaksi!
Ei viitsi edes tuollaista alkaa kommentoimaan, koska joutuisi kirjoittamaan rautaako?-tyyppisiä vastineita.
Sitäpaitsi suluissa olevat kommentit olivat hyviä.
Tähän loppui se satunnainenkin IL:n ostaminen!
Pääkirjoitus 6.11.2012:
Kaksi kieltä on Suomelle rikkaus
http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/2012110616289244_pk.shtml?ref=kn
Tiistai 6.11.2012 klo 03.36
Monikielisyys on globalisoituvan maailman tulevaisuutta. Meille ruotsi on kansalliskieli suomen ohella.
Perustuslain mukaan suomi ja ruotsi ovat maamme kansalliskieliä, joita kansalaisilla on oikeus käyttää asioidessaan viranomaisten kanssa. Kielilaissa puolestaan turvataan se, miten käytännön tasolla suomen- ja ruotsinkieliseen väestöön kuuluvilla on mahdollista viettää täysipainoista elämää omalla äidinkielellään.
Lainsäädännölliset lähtökohdat ovat täysin selvät. Suomen ruotsinkielisen vähemmistön oikeus omaan kieleen on antanut myös suomenkielisille oivan mahdollisuuden oppia ruotsia. Lisäksi Suomen historialliset ja kulttuuriset siteet Ruotsiin ja muihin Pohjoismaihin ovat luonnollinen pohja, jolta myös suomenkielisten kiinnostus ruotsin kieltä kohtaan tulisi syntyä.
Aika ajoin nousee politiikassakin esiin pyrkimyksiä Suomen yksikielistämiseksi tai "pakkoruotsin" poistamiseksi kouluista. Ruotsin vahva asema kouluissa on kuitenkin täysin perusteltu, niin maamme kaksikielisyyden kuin myös kieliopintojen kannalta.
Kielten oppiminen ei ole nollasummapeliä. Yhden kielen oppiminen ei sulje ovia muilta kieliltä, vaan avaa tietä yhä uusille kielille. Ruotsin kielen vastustajat tekevät oman asenteensa levittämisellä suurta vahinkoa ylipäätään kielten oppimiselle.
Ruotsin kieli on läheinen sukukieli niin saksalle kuin englannillekin. Kielten opiskelun kokeminen raskaana johtuu osittain vanhoista opetusmenetelmistä ja suurelta osin kielteisestä asenteesta, jota levitetään jopa tarkoituksellisesti.
Julkisuudessa tulisikin antaa enemmän tilaa menestystarinoille, joita ruotsin osaaminen on mahdollistanut. Ruotsi on edelleen elinkeinoelämässä toiseksi eniten tarvittu kieli. Monille suomenkielisille ruotsin osaaminen on avannut laajemman työuran. Ruotsia osaamalla pääsee tutustumaan myös laajempaan kulttuuritarjontaan niin Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa.
Myös kansainvälistä kirjallisuutta käännetään huomattavasti laajemmin ja nopeammin ruotsiksi kuin suomeksi. Kahden kansalliskielen osaamisesta on paljon hyötyä ja se rikastuttaa elämää kaikin tavoin.
Ruotsalaisuuden päivää (Svenska dagen) vietetään 6. marraskuuta. Suomenruotsalaisille päivä muistuttaa oikeudesta käyttää ja vaalia omaa äidinkieltään Suomessa. Päivän tarkoituksena on myös kunnioittaa Suomen kieliryhmien yhteistä kaksikielistä isänmaata. Tämän takia siniristilippu tänään hulmuaa.
Pääkirjoituksen mukaan Suomessa olisi vain kaksi kieliryhmää? Siis haloo!
Millä aikakaudella nämä svekot oikein elävät? 50-lukuako?
Aina on puhuttu, että Suomi poärjää katsomalla tulevaisuuteen, olemalla ennakkoluuloton ja olemalla kärkijoukossa.
Mutta kielipolitiikassa Suomi kääntyy tukevasti katsomaan menneisyyteen ja on jämähtänyt paikoilleen.
Boikotoikaa iltalehteä.! Ei kannata ostaa paskaa kotiin, vielä kantaen sen sinne..!