Vaikka en edes kuulu Yrittäjäjärjestöihin, niin niiden Firma-lehti pukkaa silti tänne säännöllisesti. http://www.firma-lehti.fi/
Tämän päivän lehdessä maalaillaan kuinka e-laskutukseen siirtyminen on PK-firmallekin NIIN modernia ja se on NIIN kannattavaa.
Perusteluna lehti käyttää OP:n sivulla olevaa "Penttinen" nimisen henkilön laskelmaa. Sen paremmin Firma-lehti kuin OP:kään eivät tiedä Penttisen etunimeä eikä mainita sitä missä organisaatiossa hän ylipäätään vaikuttaa.
https://www.op.fi/media/liitteet?cid=151521657&srcpl=3
Mainittu Penttinen on löytänyt e-laskutuksella näin laajoja kustannushyötyjä syntyväksi:
»» "Esimerkkilaskelma e-laskutuksen tuomista säästöistä
MYYNTILASKUT
Paperilaskun laatiminen: n. 10,5 minuuttia
E-laskun laatiminen: n. 6 minuuttia
Säästöt yhteensä: n. 4,5 minuuttia
OSTOLASKUT
Paperilaskun vastaanotto: n. 14 minuuttia
E-laskun vastaanotto: n. 1 minuuttia
Säästö: n. 13 minuuttia" »»
Hoh-hoijaa. Sekä normaalit että Verkkolaskut tehdään firmoissa ihan samoilla laskutuksen ohjelmilla. Siksi minun järkeeni ei millään mahdu että "Penttisen" mukaan e-laskun naputteleminen jostakin syystä hoituu 4.5 minuuttia nopeammin kuin paperilaskun naputtelu.
Paperilaskun vastaanottoonkin Penttisellä kuluu ihmeellinen 14 minuutin aika. Oikeastihan paperilaskun naputtelee vaikka pankkiohjelmaan noin 3 minuutissa, ja viivakoodikynän kanssa menee minuutissa tai parissa.
Tosiasiallisia säästöjä ei ole. Siksi pitää laittaa "Penttinen" keksimään ja valehtelemaan moisia luuloteltuja säästöjä.
Sähköinen laskutus ei ota tuulta tätä nopeammin Suomessa siksi että sen avulla PK-yrittäjä ei voita ajansäästöllisesti eikä taloudellisesti yhtään mitään. Pienen yrittäjän teknologia- ja pankkikustannukset saattavat päinvastoin nousta paperilaskuihin verrattuna.
Sähköisten laskujen lähetyksen lähettämiseen ja niiden perille menon valvontaan menee aikaa ja vaivaa paljon enemmän kuin "Penttinen" ja kumppanit haluavat lainkaan ymmärtää ja myöntää.
Esimerkiksi vaikka maailman suurin talous USA ei tunne lainkaan kiinnostusta tällaisen e-laskutuksen perään tapahtuvan typerän ryntäilyn suuntaan. Siellä laskut maksetaan kirjekuoressa lähetettävillä shekeillä, ja hyvin tuntuu maailman suurin talous niilläkin menetelmillä pyörivän.
Tämän päivän lehdessä maalaillaan kuinka e-laskutukseen siirtyminen on PK-firmallekin NIIN modernia ja se on NIIN kannattavaa.
Perusteluna lehti käyttää OP:n sivulla olevaa "Penttinen" nimisen henkilön laskelmaa. Sen paremmin Firma-lehti kuin OP:kään eivät tiedä Penttisen etunimeä eikä mainita sitä missä organisaatiossa hän ylipäätään vaikuttaa.
https://www.op.fi/media/liitteet?cid=151521657&srcpl=3
Mainittu Penttinen on löytänyt e-laskutuksella näin laajoja kustannushyötyjä syntyväksi:
»» "Esimerkkilaskelma e-laskutuksen tuomista säästöistä
MYYNTILASKUT
Paperilaskun laatiminen: n. 10,5 minuuttia
E-laskun laatiminen: n. 6 minuuttia
Säästöt yhteensä: n. 4,5 minuuttia
OSTOLASKUT
Paperilaskun vastaanotto: n. 14 minuuttia
E-laskun vastaanotto: n. 1 minuuttia
Säästö: n. 13 minuuttia" »»
Hoh-hoijaa. Sekä normaalit että Verkkolaskut tehdään firmoissa ihan samoilla laskutuksen ohjelmilla. Siksi minun järkeeni ei millään mahdu että "Penttisen" mukaan e-laskun naputteleminen jostakin syystä hoituu 4.5 minuuttia nopeammin kuin paperilaskun naputtelu.
Paperilaskun vastaanottoonkin Penttisellä kuluu ihmeellinen 14 minuutin aika. Oikeastihan paperilaskun naputtelee vaikka pankkiohjelmaan noin 3 minuutissa, ja viivakoodikynän kanssa menee minuutissa tai parissa.
Tosiasiallisia säästöjä ei ole. Siksi pitää laittaa "Penttinen" keksimään ja valehtelemaan moisia luuloteltuja säästöjä.
Sähköinen laskutus ei ota tuulta tätä nopeammin Suomessa siksi että sen avulla PK-yrittäjä ei voita ajansäästöllisesti eikä taloudellisesti yhtään mitään. Pienen yrittäjän teknologia- ja pankkikustannukset saattavat päinvastoin nousta paperilaskuihin verrattuna.
Sähköisten laskujen lähetyksen lähettämiseen ja niiden perille menon valvontaan menee aikaa ja vaivaa paljon enemmän kuin "Penttinen" ja kumppanit haluavat lainkaan ymmärtää ja myöntää.
Esimerkiksi vaikka maailman suurin talous USA ei tunne lainkaan kiinnostusta tällaisen e-laskutuksen perään tapahtuvan typerän ryntäilyn suuntaan. Siellä laskut maksetaan kirjekuoressa lähetettävillä shekeillä, ja hyvin tuntuu maailman suurin talous niilläkin menetelmillä pyörivän.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Paperilaskun laatimiseen on varmaan laskettu vielä sen vienti postilaatikkoonkin. Ja kirjekuoren etsintä, laskun tulostus ja kirjekuoreen laitto sekä postimerkin liimaus/leimaus.
Muusta en keksi tuota aikaeroa noin isoksi.
Aikamoista laskemista on sitten tuollainen laskeminen. Vaikkapa 10 laskun laskunipun tipauttaminen ohikulkiessa postilaatikkoon vie sitten varmaankin aikaa 10 x 3 min= 30 minuutin verran.
Ja kirjekuoria haetaan ja etsiskellään 10 x 1.5 min=15 min aika kaikkinensa, jne.
Ei ihme että koko kyseinen "Penttinen" haluaa pitää henkilöllisyytensä piilossa. Vaikuttaa täysin keksityltä ja teoreettiselta konsulttihahmolta koko äijä.
Luulisi nyt tällaiseen näin hienoon e-laskutukseen löytyvän ihan asiaperusteitakin, ettei tarvitse tuulesta repiä ja keksiä näitä asian kannattavuuden perusteluita.
Kuka tänä päivänä enää lähettä laskuja postissa. Jo vuosia laskut on kelvannaet sähköpostissa PDF-liitetiedostoina. Eikä kukaan ole valittanut että lasku hukkui postissa tai 7 pv maksuajasta.
Sähköisen laskutuksen saa lähes ilmaiseksi jos viitsii hieman googlettaa. Jos joku laskuttaja ei ota enää vastaan muunlaisia laskuja kuin e-laskut niin tulostus lasutusohjelmasta vain finvoice muotoon ja tiedoston siirto operaatorille.
Ennen kuin joku ehtii viisatelemaan niin tarkoitin että laskutettava ei hyväksy muita kuin e-laskuja. Laskuttajahan olet sinä. ja lasutusohjelma on tarkoitta laskutusohjelma. Finvoicea pukkaavia Ilmaisia laskutusohjelmia on useita.
Itse liityin kesällä Maventaan, sitä kun tuki laskutusohjelmanikin. Sen kautta kun laittaa laskut, se osaa ohjata ne eteenpäin e-laskuna, sähköpostilla tai paperilaskuna. Laskeskelin, että paperilaskun kulut on hieman edullisemmat kuin perinteisesti tulostettuna ja postitettuna, eikä ainakaan ole sitä vaivaa. Samalla voi ottaa vastaan tarvittaessa sähköisiä laskuja yrityksiltä, jotka ei enää paperilaskuja lähetä.
Meilläkin kävi herra konsultti esittelemässä, miten e-laskulla säästää 20 euroa laskulta. Kysyin miten se säästö näkyy? Voinko alentaa toimistotyöntekijän palkkaa 20 euroa per lasku vai lähettääkö konsultin firma meille 20 euroa laskulta aina kuukausittain?
En saanut vastausta näihin "säästöihin".
Sähköinen kaskutus on varmasti kalliimmpi jos laskee vain postituskuluja yms.
Itse olen todella tyytyväinen sähköiseen taloushallintoon, asioita voi hoitaa missä vain kunhan löytyy nettiyhteys.
Ennen mm. konttoripäällikön (talousosaston ainoa työntekijä) loma oli ongelma. Tuuraaja piti palkata pari viikko aikaisemmin ja tuuraus jatkui n. viikon pidempää kuin talouspäällikön loma. eli n. 2kk pesti. Sit vielä ne mokat mitä tuuraaja teki. Nyt maksan talouspäällikölle 1/4 palkkaa loma-ajalta siitä etät hän hoitaa pakolliset taloushallinnon asiat. Talospäällikkö ottaa mukaan läppärin mökilleen ja pari kertaa viikkoon tekee: myyntilaskut (minä esivalmistelen ne), maksaa ostolaskut ja laskee/maksaa palkat.
Raportit on helppo kaivaa järjestelmästä. Ihan millä parametreillä vain.
Vanhoja osto-ja myyntilaskuja pitää välillä kaivaa esiin. Enään ei tarvitse pöyhiä mappeja ja yrittää muistella misä mapissa ko. paperi voisi olla. Nyt vain laitan parametriksi esim. "Starkki" , " 1000-2000€" "1.1.2010-30.3.2010". Sekunnissa saan ruudulle kaikki laskut jotka täyttää em kriteerit.
Tilinpäätösasiakirjatkin on vain vain yksi CD-levy.
Ikinä en vaihtaisi paperiseen taloushallintoon.
> Talospäällikkö ottaa mukaan läppärin mökilleen ja pari kertaa viikkoon
> tekee: myyntilaskut (minä esivalmistelen ne), maksaa ostolaskut ja
> laskee/maksaa palkat.>>
Meillä kaikki nuoremmatkin osaa kyllä tehdä ja tulostaa myyntilaskut ihan loppuun saakka. Asiakas saa tavaransa ja laskunsa. Siksi ei siinä tarvii "talouspäällikköä" vaivata laskutuksen vuoksi mökille lainkaan.
Paperilla tulleet ostolaskutkin ehtii jopa kesäloma-aikanakin maksaa pankkiohjelmalla aivan mainiosti. Vähintään parin viikon välein tulee kuitenkin käytyä toimistolal silloinkin. Ei niitä tarvii mökiltä käsin alkaa sorkkia.
Onpas teillä aika monipuolinen "talouspäällikkö" kun se suostuu laskemaan palkatkin! Meillä on tilitoimisto hoitanut palkkojen laskemiset jo kauan. Tilitoimisto itse taas saa organisoida omat kesälomahommansa ihan kuinka haluavat.
> Tilinpäätösasiakirjatkin on vain vain yksi CD-levy.
Aika huono homma jos on vain 1:llä CD-levyllä. Nuo kun tuppaavat hilseilemään ja oksidoitumaan. CD:lle poltettu tieto voi olla lukukelvotonta jo 4 v. kuluttua, kun kirjanpitolaki vaatii 6 vuotta.
Pitäisi siis polttaa ainakin parille eri valmistajan tekemälle CD-levylle varmuusmielessä.
Meillä perinteisiä mappeja tositteille tulee joka vuosi. Punaiset mapit ostolaskuille, Vihreät mapit myyntilaskuille ja Musta mappi tiliotteille. En ole noita kokenut vaivaksi kuitenkaan. Mapeissa datat säilyy, eikä tietotekniikka temppuile.
> Ikinä en vaihtaisi paperiseen taloushallintoon.
Alkuperäinen kysymys oli PK-firman kannalta niistä myyntilaskujen lähettäisestä sähköisesti. Se ei ole kannattavaa, ei lyö leiville, eikä ole vaivatonta. Pankkien ja konsulttien väittämät taloushyödyt ovat aivan tuulesta temmattua hevonkakkaa.
Kokonaan sähköisestä taloushallinnosta ei tosiaan ollut kyse. Se on sitten jo täysin oma ja laajempi kysymyksensä.
Jokainen yrittäjä tekee taloushallinnon mieleisekseen. Minä olen päätynyt sähköiseen. Miksi en olisi ?
Yhtiöni ostolaskuista n. 80% on sähköisiä, myyntilaskuista n. 95%. Miksi ne pitäisi tulostaa ?
Pyöritän rakennusalan PK-yritystä. Liikevaihto n. 5M€, työntekijöitä n. 20 joista kaksi on toimihenkilöitä (toinen se talouspäällikkö ja toinen työnjohtaja) + minä,yhtiön toimitusjohtaja.
Varsinainen kirjanpitoon on ulkoistettu, lähinnä henkilöriskien minimoimiseksi.
Johtuukohan se talouspäällikön tehokkuudesta vai töiden vähyydestä(vaikka laskee ne palkatkin) vai toimivista systeemeistä että talouspäälliköllä menee n. 20h/vko tehokkaaseen työhön ja loppu on lorvimista. Niimpä olen sopinut hänen kanssaan että hän voi olla mökillään pitkiä viikonloppuja esim. to-su. Tekee ne vähäiset työt etänä ko.aikana.
Yhtiössäni kaikki tekee sitä missä on tuottavimmillaan. Esim. ei minun ole järkeä muistella maksuehtoja tai tilaajan viitteitä. Teen ruutuvihkoon ranskalaisilla viivoilla: mitä laskutetaan ja keneltä. Vien lapun talouspäällikön pöydälle tai loma-aikana kirjoitan meilin.
>Yhtiössäni kaikki tekee sitä missä on tuottavimmillaan. Esim. ei minun ole järkeä muistella maksuehtoja tai tilaajan viitteitä. Teen ruutuvihkoon ranskalaisilla viivoilla: mitä laskutetaan ja keneltä. Vien lapun talouspäällikön pöydälle tai loma-aikana kirjoitan meilin. >
Eipä se "talouspäällikkösi" yhtään sen kummemmin niitä maksuehtoja muista eikä muistuttele. Koneelta ne kerran talletetyt maksuehdot suoraan tulee kun nimellä asiakkaan laskulle hakee.
Tuo huoleton ruutuvihkon hommasi saattaa itsellesi olla mieluisa jos olet sellaiseen joskus jo 80-luvulla opetellut.
Mutta voi vaan arvailla mitenkä suuri aika teidän firmalla menee epäselvien veloitusperusteiden ja laskutuksen epäselvyyksien kanssa selvittelyyn.
Rakennusalalla asiakkaat ei tykkää jos niiden antamat viitteet ja tilausnumerot eivät mene oikein, menee silloin niiden omat automatisoinnit ja kustannuslaskennat pieleen.
"Rakennusalalla asiakkaat ei tykkää jos niiden antamat viitteet ja tilausnumerot eivät mene oikein, menee silloin niiden omat automatisoinnit ja kustannuslaskennat pieleen."
Kuinkahan luulet asiakaiden suhtautuvan sinun paperilaskuihin ? voin sanoa että olet "punainen" vaate heille. Aiheutat ylimääräistä vaivaa ja automatisointi menee hukkaan.
"Mutta voi vaan arvailla mitenkä suuri aika teidän firmalla menee epäselvien veloitusperusteiden ja laskutuksen epäselvyyksien kanssa selvittelyyn."
Ei tarvitse arvailla, kaksi kertaa tämän vuoden aikana tehty hyvityslasku. Molemmilla kerroilla lähtötiedot ovat olleet virhellisiä.
Kuinka monta kertaa Itella on hukannut teidän laskun ? sähköisessä systeemissä näkee heti jos aineisto ei lähde.
"Meillä kaikki nuoremmatkin osaa kyllä tehdä ja tulostaa myyntilaskut ihan loppuun saakka."
Eikö ole typerää ? teillä on aineisto sähköisessä muodossa, mutta pitää väkisin printata. Monta kertaa viikossa teidän tulostin on tukossa, muste lopussa ja paperit vähissä ???
Kuinka usein nämä nuoremmat kysyy: Eiks tätä vois tehdä hiukan helpommin ??
"Tuo huoleton ruutuvihkon hommasi saattaa itsellesi olla mieluisa jos olet sellaiseen joskus jo 80-luvulla opetellut."
Huoleton ruutuvihko homma johtu täysin siitä että rakennustyömaat on hyvin vanhakantaisia. Esim . maksuerät pitää kuitata käsin ja liittää laskun mukaan. Toisaalta on mukavaa suhdetoiminta kun käyn työmaalla.
Ostolaskujen käsittely nopeutu huomattavasti sähköisessä järjestelmässä. Kone rivittää laskun automaattisesti. Laskun käsittelijälle jää vain tiliöinti. Jälkilaskentatieto on todella tarkkaa ja realiaikaista.
Penttinen paikannettu. Minuuttisäästöt purettu osiin kuvioiden avulla sivuilla 15 ja 16.
http://epub.lib.aalto.fi/pdf/hseother/b95.pdf
heh,
kun tietoenator on mukana, niin tulee todella paljon säästöjä.
eiköhän tuo manuaallinenkin ole lähellä 6 min. Kotimatkalla menee n. 2-3 minuuttia lisäaikaa jos kurvasee postin kautta. Päivällä voit tiputtaa postin omaa postia hakiessa n.5 metrin päässä olevaan postilaatikkoon. Niin sama aikahan tuossa menee, 3 minuuttia, onko askuja sitten 1 kpl vai 10 kpl. Niin ja enveloping no eipä siinä monta sekuntia mene kun iimaa kuoren kiinni, 10-15 sek.
Toisaalta pitäähän laskulle saada hintaa 20euroa, niin voi markkinoida omia ohjelmistoja, joissa laskun hinnaksi saadaan 5-10 euroa.
> Kuinkahan luulet asiakaiden suhtautuvan sinun paperilaskuihin ?
Kyllähän isojen asiakkaiden eteen on tehtävä mitä ne haluaa ja vaatii. Tietenkin niille lähetetään e-lasku, jos sellaista vaativat. Mutta ei niiden e-laskujen lähetteleminen PK-yrittäjän kannalta edelleenkään ole kustannustehokasta, ei helppoa eikä luotettavaa.
> Kuinka monta kertaa Itella on hukannut teidän laskun ?
Asiakkaiden maksuvitkuttelu se nykyajan ongelma on. Kuinka sinä lähetät perintäkirjelaskun noille asiakkaillesi? Kuinka saat punaisen perintätoimiston leiman tulostettua sähköiseen laskuusi?
> sähköisessä systeemissä näkee heti jos aineisto ei lähde.
Pelkkä "lähteminen" ei takaa mitään. Onnistuneista lähetyksistä lähettäjä ei saa mitään järkevää kuittausta. Jos laskun maksuehto oli vaikak 30 pv nto, niin 30 pv verran sitten vartoillaan että saikohan se asiakas laskunsa perille saakka. Ja alkaako rahoja tulla tilille. Mitään väliaikatietoja ei ole.
E-lasku ylipäätään voi tulla bumerangina takaisin monen eri syyn takia, ja niitä syitä sitten selvitellään pankin puhelintuen kanssa.
>Eikö ole typerää ? teillä on aineisto sähköisessä muodossa, mutta pitää
>väkisin printata.
No ei todellakaan ole typerää, koska PK-firmalle se on kaikkein selkein ja yksinkertaisin tapa. Sen laskun kirjeeseen laiton ymmärtää, ja kun kuori on postilaatikossa voi asian unohtaa.
> Monta kertaa viikossa teidän tulostin on tukossa, muste lopussa ja paperit
> vähissä ???
No ei ole tukossa kertaakaan tietenkään. Kyllä firmassa pitää olla 100€ hintainen, toimiva lasertulostin olemassa, vaikkei koskaan lähettäisi yhtään paperilaskuja.
"Pelkkä "lähteminen" ei takaa mitään. Onnistuneista lähetyksistä lähettäjä ei saa mitään järkevää kuittausta. Jos laskun maksuehto oli vaikak 30 pv nto, niin 30 pv verran sitten vartoillaan että saikohan se asiakas laskunsa perille saakka. Ja alkaako rahoja tulla tilille. Mitään väliaikatietoja ei ole."
Mitäs väliaikatietoja saat laskuista jotka lähetät postilla ? vai lähetätkö kaikki kirjattuna ?
> Penttinen paikannettu. Minuuttisäästöt purettu osiin kuvioiden avulla
> sivuilla 15 ja 16.
Thanksit linkistä. Tuollahan tyypillinen pölhökustaalainen konsulentin laskenta oikein tosiaan pääsee oikeuksiinsa. Paperilaskun teossa on löytynyt tällaiset työvaiheet ja niihin kuluva laskukohtainen 10,5 minuutin kokonaisaika
-Laskun kirjoittaminen, esim. Wordilla, 6 min
-Laskun tulostaminen 0.5 min
-Laskun laitto kirjeeseen 1 min
-Laskun lähettäminen 3 min
Vastaavasti sähköinen lasku syntyy näin
-Laskun syöttö talousjärjestelmään
Tehtyjen e-laskujen lähettäminen Finvoicena pankkiohjelmalla ei Penttisen mukaan vie lainkaan aikaa, ajankäyttö niihin on 0,0 minuuttia. Sähköinen lasku kaikkinensa syntyy siis tasan 6 min nettoajassa.
Kun 10 tai 20 kpl paperilaskuja tipautetaan työmatkalla lähimpään postilaatikkoon niin Penttisen pölhöllä laskentatavalla siihen postittamiseen kuluu aikaa 30 tai 60 minuutin verran.
Oikeastihan siihen ei kulu käytännössä lainkaan aikaa, tai yhtä kirjettä kohden se voi olla 5 sekunnin luokkaa. Toisaalta Finvoicen erälähetyksen ja pankkiohjelman kanssa sähläilyyn menee helpolla ainakin sen minuutin verran aikaa.
Joten käytännössä yhden paperilaskun ja e-laskun välinen ajansäästö kutistuu minuuttiin, tai jopa sen alle. Tai se ajansäästö meneekin negatiiviseksi, niinkuin PK-sektorilla oikeasti käy, kun sähköisen laskun lähetyksien kanssa turataan.
Pari kertaa jos e-lasku vielä tulee bumerangina takaisin, ja pitää jonotella pankin puhelinneuvontaan. Siinä sähköisen laskutuksen aikasäästöt on samalla syöty moneksi viikoksi eteenpäin.
>Mitäs väliaikatietoja saat laskuista jotka lähetät postilla ? vai lähetätkö kaikki kirjattuna ? >
Sähköpostistakin on jo ainakin 20 vuoden ajan saanut kuittauksen että viesti on mennyt vastaanottajalle saakka.
Hienon-hienosta e-laskusta tällaista vastaanottajan tilipankkiin noutovalmiiksi menemistä, tätä perillemenemisen varmistusta ei muka millään saada toimitettua lähettäjälle.
Voi autuaana e-laskuttaa monta viikkoa, ja luulee että laskut ovat menneet perille. Mutta eipä olekaan. Koska varmistus saadaan *vain siitä*, että ensimmäinen steppi on toteutunut, oma tilipankki on saanut lähetyserän vastanotettua, jatko jää herran haltuun.
Osasta hylkäytymisistä on voinut tulla virhepalaute Verkkopankkiin, jos sellaisen hoksaa käydä erikseen hakemassa. Alkava tai harvoin laskuttava ei sellaista hoksaa. Osasta hylkäytyneistä ei tule mitään virhepalautetta, mutta ei ne perilläkään kuitenkaan ole.