Koskenmäkeen suunnitellaan uutta yksityistä lastensuojelulaitosta, jonka yhteyteen tulee koululuokka.
Nokian erityislastenkoti on tarkoitettu 12–18-vuotiaille lapsille ja nuorille, joiden opiskelu yleisopetuksen koulussa ei ole onnistunut.
Yksikkö kuuluu Care Component -yhtiöön. Sen toimitusjohtaja Mika Ingi kertoo, että erityislastenkoti on tarkoitettu sellaisille lapsille ja nuorille, jotka tarvitsevat sijaishuoltoa, ja jotka eivät pysty käymään koulussa.
”He eivät ilmestyisi ollenkaan kouluun, vaan karkaisivat matkalla”, Ingi kuvailee.
Erityislastenkoulu on kevyt laitos, jossa lapsia ja nuoria tuetaan omalla koululla ja menetelmillä, joissa vahvistetaan myönteisiä kokemuksia ja ominaisuuksia. Tarkoitus on ohjata lapset elämässä oikeaan suuntaan.
”Ideana on, että näillä lapsilla on mahdollisimman hyvä tulevaisuus”, Ingi sanoo.
Lastenkotia suunnitellaan Luhtatielle. Tontin pinta-ala on 1 731 neliömetriä. Tekninen lautakunta käsittelee tontin vuokraamista yhtiölle tiistaina 6. marraskuuta.
Tontille on tarkoitus rakentaa paritalo, jonka kahdella osastolla on yhteensä 14 paikkaa. Lisäksi tontille tulee pieni koulurakennus ja oma keittiö.
Yksikkö työllistää noin 22 ihmistä. Yksikön johtajan lisäksi molemmilla osastoilla on 10 työntekijää, minkä lisäksi keittiöön palkataan työntekijä.
Nokian kaupunki palkkaa erityislastenkotiin erityisopettajan. Toiminnasta aiheutuvat kustannukset laskeutetaan lastenkodin asukkaina olevien nuorten kotikunnilta. Hallinnollisesti luokka kuuluu Emäkosken koulun alaisuuteen.
Lastenkodissa työskentelevät ohjaajat avustavat erityisopettajaa koulupäivän aikana.
Kasvatus- ja opetuslautakunta on hyväksynyt sopimuksen opetuksen järjestämisestä Nokian erityislastenkodin oppilaille 1.8.2013 lähtien.
http://www.nokianuutiset.fi/Uutiset/1194775942054/artikkeli/luhtatielle suunnitellaan yksityista erityislastenkotia.html
Nokian erityislastenkoti on tarkoitettu 12–18-vuotiaille lapsille ja nuorille, joiden opiskelu yleisopetuksen koulussa ei ole onnistunut.
Yksikkö kuuluu Care Component -yhtiöön. Sen toimitusjohtaja Mika Ingi kertoo, että erityislastenkoti on tarkoitettu sellaisille lapsille ja nuorille, jotka tarvitsevat sijaishuoltoa, ja jotka eivät pysty käymään koulussa.
”He eivät ilmestyisi ollenkaan kouluun, vaan karkaisivat matkalla”, Ingi kuvailee.
Erityislastenkoulu on kevyt laitos, jossa lapsia ja nuoria tuetaan omalla koululla ja menetelmillä, joissa vahvistetaan myönteisiä kokemuksia ja ominaisuuksia. Tarkoitus on ohjata lapset elämässä oikeaan suuntaan.
”Ideana on, että näillä lapsilla on mahdollisimman hyvä tulevaisuus”, Ingi sanoo.
Lastenkotia suunnitellaan Luhtatielle. Tontin pinta-ala on 1 731 neliömetriä. Tekninen lautakunta käsittelee tontin vuokraamista yhtiölle tiistaina 6. marraskuuta.
Tontille on tarkoitus rakentaa paritalo, jonka kahdella osastolla on yhteensä 14 paikkaa. Lisäksi tontille tulee pieni koulurakennus ja oma keittiö.
Yksikkö työllistää noin 22 ihmistä. Yksikön johtajan lisäksi molemmilla osastoilla on 10 työntekijää, minkä lisäksi keittiöön palkataan työntekijä.
Nokian kaupunki palkkaa erityislastenkotiin erityisopettajan. Toiminnasta aiheutuvat kustannukset laskeutetaan lastenkodin asukkaina olevien nuorten kotikunnilta. Hallinnollisesti luokka kuuluu Emäkosken koulun alaisuuteen.
Lastenkodissa työskentelevät ohjaajat avustavat erityisopettajaa koulupäivän aikana.
Kasvatus- ja opetuslautakunta on hyväksynyt sopimuksen opetuksen järjestämisestä Nokian erityislastenkodin oppilaille 1.8.2013 lähtien.
http://www.nokianuutiset.fi/Uutiset/1194775942054/artikkeli/luhtatielle suunnitellaan yksityista erityislastenkotia.html
Vastaukset 54
Vanhimmat
Kukapa tuollaista naapuriinsa haluaa. Siitäkö huoli nousee? Vai ihanko lasten oikeuksien puolseta olet huolestunut?
Totta turiset. Nuo vastustavat näitä, koska pelkäävät naapuriinsa tulevan muka jotain kriminaaleja jotka suorastaan tiputtavat talon arvoa. Lasten ja nuorten hyvinvointi on kaukana arvomaailmassa.
Ihan oikea huoli on lapsista. Moinen vankila ei ole lapsen paikka. Soisin noille lapsille vapaan kulun kouluun, en siis ole ympäristöstäni huolestunut. Outo väite!
Asennevammaisille ihmisille pitää olla "erikoiskohtelu".
Mitäs haittaa lapsivankilasta on naapureille, siellähän ovat vankilassa.
Niinpä, ja heti kun ehdottaa, että nämä lapset saisivat vapaasti mennä laitoksen ulkopuolelle kouluun, joku valopää väittää, että täsä ajatellaan vain oman asuin alueen arvoa! Eiköhän se ole ihan päinvastoin.
Hei haloo pahvi ! Mietihän nyt kuinka moni nuori esim. Nokialla hyötyy asiasta koska 1.kosken mäki on hyvässä paikassa juuri tuollaiselle laitokselle toki onhan tuossa kyllä moitteita koska toki lapsen kouluun pitää päästä 2. Näitä huostaanotto paikkoja on lähimmät esim. Kurussa ylöjärvellä ja siitä ylöspäin mentäessä 3. Itse olen huostaan otettu ja tulen leinolasta 8 aamuina heräten 5 koska bussi lähtee silloin kun nokian sosiaaliviranomaiset EIVÄT! Kustanna taksia ! Olisin kiitollinen jos pääsisin lähelle kavereitani k-mäkeen ja ei mikään laitos ole täysin suljettu paitsi nuorisovankila ja tuolla hankkeellä ei sitä ajeta takaa .
Onpas karmaiseva kohtalo lapsilla! Iästä riipuen vankilatuomio ilman valitusmahdollisuutta, ja vielä elämän herkimpien vuosien aikana.
Orwellin uuskieli on täällä:
"erityislastenkoti on tarkoitettu sellaisille lapsille ja nuorille, jotka tarvitsevat sijaishuoltoa, ja jotka eivät pysty käymään koulussa."
Sanalla 'erityinen' halutaan antaa kuva jostakin erityisestä, vaikka kyseessä on ihan tavalliset lapset ja tavallinen lastenkoti. Lapseen on mahdollista vaikuttaa positiivisten kokemusten kautta, tuollainen lukkojen takana väkisin pitäminen ei ole positiivinen vaan negatiivinen kokemus.
"jotka eivät pysty käymään tavallisessa koulussa." Miten niin eivät pysty käymään tavallisessa koulussa? Kouluun pääsee kävellen, pyörällä ja autolla. Koulussa voidaan antaa tukea erilaisiin ongelmiin, jopa syvästi kehitysvammaiset voivat käydä koulua. Lue erityisopetuksen professori Timo Saloviidan artikkeli aiheesta:
http://users.jyu.fi/~saloviit/tutkimus/inclusion.html
Timo Saloviidan mukaan jokainen lapsi voi käydä koulua.
”He eivät ilmestyisi ollenkaan kouluun, vaan karkaisivat matkalla” - onpas melkoinen väite! Mika Ingi ei voi sanoa etukäteen, kuka tulevista asukkaista tulisi karkaamaan matkalla ja kuka ei! Ingin laitokset saattavat tosin olla sellaisia, että niistä jokainen täysjärkinen karkaa heti sopivan tilaisuuden tullen. Lasta ei saa näet vangita, vaan tarjota rajoja ja rakkautta. Jos koti niitä ei tarjoa, yhteiskunnan vastaus ei saa olla lapsen eristäminen muusta yhteiskunnasta moneksi vuodeksi.
Tämä lapsivankila on suurta bisnestä. Mielestäni lasten hyvinvoinnista pitää olla valmiita maksamaan, mutta toimintaa ei saa ulkoistaa yksityiselle voittoa tavoittelevalle firmalle. Korona Invest ja Care Component ovat voittoa tavoittelevia yrityksiä, joiden pääpaino on rahan tekemisessä. Jos muuta väittävät, niin lasten parissa työskentely loppuu sinä päivänä, kun se ei enää tuota voittoa!
Miten ihmeessä tämä meni läpi Nokian kasvatus- ja opetuslautakunnassa!?
Ennen lapsia piestiin, että saatiin oikein hulluiksi !
Voi herran struudeli sentään.Enpä usko että paikka eroaa normaalista koulukodista mitenkään.Sellaisiakin tässä maassa on,eikä ne todellakaan ole vankiloita.Ilman tälläisia tukimuotoja jäisi usea nuori peruskoulutuksen ulkopuolelle ja mahdollisuudet syrjäytymiseen kasvaisi hurjasti.
Ettei vain taustalla olisi se huoli omasta asuinympäristöstä?
Ei tosiaankaan ole huoli omasta asuinympäristöstä! Asun toisella puolella Nokian virtaa, lisäksi minähän vastustan juuri näiden lasten piilottamista naapureilta ja muulta yhteiskunnalta lukkojen taakse! Soisin näiden lasten voivan papaasti kulkea julkiseen kouluun. Vankila ei ole ratkaisu lasten pahoinvointiin. Vankilahan tuollainen laitos käytännössä on, koska ovet ovat lukossa ja jopa koulua käydään samassa yksikössä.
Kuten sanottu,kyseessä ei ole vankila,vaan tukimuotoinen lapsille/nuorille,jotka kotonaan voivat huonosti ja joille normaalilla peruskoululla ei ole mahdollisuutta tarjota turvallista kouluympäristöä.
Tiedätkö kuinka pienet tukimuodot peruskoululla on?Entä kuinka paljon tukea nämä lapset tarvitsevat,kun yleensä se ote koulun käyntiin on jo lipsunut ja pahasti?Tähän yksikköönhän käsittääkseni on tulossa nimenomaan näitä lapsia,joiden suunta elämässä on pahasti menossa väärille urille-
Mielummin tuetaan tälläisiä pieniä yksiköitä,joissa ryhmäkoko pysyy kohtuullisena (alle 20 lasta) ja ympäristö on turvallinen ja ennenkaikkea kodinomainen.Yleensä näiden nuorten seuraava etappi ilman varhaista ongelmiin puuttumista on nuorisopsykiatrianosasto tai katkaisuhoito.Ja niitä jo voi pitää vankiloina,ulkoilu-ja vierailurajotteineen.
On aivan sama, minkälaista uuskieltä (newspeak) puhutaan, Nokialle rakennettava laitos on käytännössä lapsivankila!
Uuuskieltä käyttääkseni, Nokian uusi lasten plushyvä riemutalohan on siis vain ja ainoastaan lasten parhaaksi. Siellä kaksoisplushyvät rakastetut hoitajat antavat lämpöä ja turvaa pienokaisille. Ja kaikki tapahtuu lasten parhaaksi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Uuskieli
http://keronen.blogspot.fi/2009/07/helsingin-kaupunki-suoltaa-vaihteeksi.html
Ei kannata uskoa kaikkea soopaa, joka esitellään kauniissa kääreessä. Kun ohuen käärepaperin avaa sisällä on silkkaa p*****
http://tyhmyri.files.wordpress.com/2012/07/1984_1.png
Siitä tosiasiasta,että tässä maassa on ERITYISTA TUKEA tarvitsevia lapsia liian paljon,ei pitäisi olla mitään epäselvyyttä.Nämä lapset/nuoret eivät pärjää tavallisessa koulussa,joiden ainoa "erityistuki" on ns.tarkkailuluokka.Lisäksi tämä erityislastenkotin PÄÄSY on äärimmäinen ratkaisu.
Kaikki lapset eivät pysty asumaan kotona,eikä kaikille sijoitetuille lapsille ole tarpeeksi sijaisperheitä.Tavallisella lastenkodillakaan ei ole resursseja koulukunnottoman lapsen tukemiseen.
Ja tämä todellakin ON lasten parhaaksi.Vai koetko itse,että esim.Pitkäniemen sairaala parin vuoden päästä tuntuisi paremmalta vaihtoehdolta?
Siellä kasvatetaan kuuluisaa heikompaa ainesta, että keskiverrolla olisi vertailukohta.
Tiuku puhuu asiaa. Nämä nuorisokodin vastustajat ovat vouhottajia.
Suomessa on liian paljon "erityistä tukea" tarvitsevia lapsia. Meillä tilanne on kuitenkin keinotekoisesti aikaansaatu.
Lue tämä artikkeli ajatuksella läpi: http://users.jyu.fi/~saloviit/tutkimus/inclusion.html
Väitteesi resursseista ja tarpeista ovat täysin tuulesta temmattuja. Nuorisomme ei ole niin sairasta kuin nyt väitetään.
60-luvulla "keksittiin" tarkkailuokat ja joka luokasta piti saada ainakin yksi kpl lapsia tarkailuluokkaan. Toki valikoiduksi tuli yleensä työläis- ja erityisesti siirtolaisvanhempien lapset. Yksinhuoltajan lapset olivat todellisessa vaarassa joutua pienestäkin käytöshäiriöstä mustaan listaan !
Joo...silloin mies-opettajilla oli tapana hakata köyhempien perheiden kurittomia lapsia..
NAULAN KANTAAN!! Erityispedagogiikan rofessori Timo Saloviita kirjoittaa näin: "Pienluokkaväkeä yhdistää etenkin sosiaaliluokka (alempi), sukupuoli (poika) ja etninen tausta (ihonväri). Erottelun perusteluna on kaikkien yhteinen etu."
Hän jatkaa: "Tutkimustiedon nojalla näyttää siis ilmeiseltä, että erityisluokat eivät ole sellaisia kuntoutuspaikkoja, joiksi niitä mainostetaan. Pikemminkin ne ovat säilytyspaikkoja, jonne siirretään opettajien hermoille käyvät oppilaat. Vaikka erityisluokat hävisivät pelin tieteen kentillä, ne voittivat sen koulupolitiikassa. Jos erityisluokkasiirrot eivät palvele lasten tarpeita, ne palvelevat ainakin opettajien tarpeita. Esimerkiksi Ysseldyke (1987) havaitsi, että erityisluokkasiirtoja eivät selittäneet lasten saamat testitulokset vaan opettajan sinnikkyys saada oppilas pois luokastaan. Millaisia oppilaita opettajat sitten halusivat poistaa luokastaan? Kun lasten oppimisvaikeudet vakioitiin, opettajan halukkuus siirtoon oli suurempi silloin kun kyseessä oli poika, alempi sosiaaliryhmä tai muita rumempi lapsi (Ysseldyle & Algozzine, 1981). Jyväskylässä huomattiin, etteivät asiantuntijoiden suositukset vaikuttaneet siihen, mihin luokkaan erityisoppilas sijoitettiin. Hän päätyi sille opettajalle, joka suostui ottamaan hänet vastaan (Savolainen, 1998).
Vammaisilla ihmisillä on erityistarpeita. Niitä ei pidä käyttää tekosyynä syrjinnälle. Erityistarpeet eivät tarkoita sitä, että henkilö pitää poistaa muitten joukosta. Yleensä erityistarpeisiin voidaan parhaiten vastata normaalissa ympäristössä. Muuan unohdettu erityistarve on tuen saaminen sitä varten, että henkilö voi täysimittaisesti osallistua tavallisiin elinympäristöihin, kuten koulunkäyntiin tavallisella luokalla."
Ja vielä: "Muille ammattiryhmille asiakkaiden erilaisuus ei näytä aiheuttavan yhtä suuria ongelmia. Psykologit terapoivat sairaita ja terveitä, nuoria ja vanhoja. Sama eläinlääkäri hoitaa sekä kissoja että koiria, ja nyt liikutaan jo eri eläinlajeissa. Erilaisuudesta ei enää tehdä suurtakaan numeroa muualla kuin koulumaailmassa, missä lääketieteellisiä leimoja käytetään yhä tiuhemmin. Leimasimen varressa on yleensä kantasuomalainen, keskiluokkainen nainen, ja leimaaminen kohdistuu etenkin poikiin, alempiin sosiaaliryhmiin ja etnisiin vähemmistöihin."
Ja edelleen: "Erikoinen käänne mietinnössä on huoli eräistä vähemmistöistä, kun ottaa huomioon, että erityisluokkasiirrot eivät muuten ole ongelma: "Myös romani- ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden suhteellinen osuus erityisoppilaista on huomattavan suuri. Nämä seikat vaarantavat tasa-arvon toteutumisen" (s. 58). Opetushallituksen julkaisemassa oppaassa "Romanilapsen kohtaaminen" (2008) väitetään, että "erityisluokalle siirto kaksinkertaistaa romanioppilaan syrjäytymisriskin. Se vaikeuttaa jatko-opintoihin hakeutumista". Miksi erityisopetus äkkiä vaarantaa tasa-arvon, mutta vain romanien ja maahanmuuttajien kohdalla? Yliedustettuina erityisluokilla ovat toki myös pojat, alemmat sosiaaliryhmät ja yksinhuoltajaäitien lapset. Onko niin, että vain romanit ja maahanmuuttajat joutuvat, mutta kantaväestö pääsee erityisluokalle? Opetushallituksen strategiamietintöä arvosteli lausunnossaan Jyväskylän OKL."
http://users.jyu.fi/~saloviit/tutkimus/inclusion.html
Ei nyt ihan pidä paikkaansa.Meiltä siirrettiin niin työläiskakara kuin isompikenkäisen mukula.Ei nyt liioitella asioita.
Sisälukutaito kunniaan.
Noissa tutkimuksissa ei väitetäkään, että pelkästään alemmista sosiaaliluokista otetaan huostaan. Niissähän sanotaan vain, että alemmat sosiaaliryhmät ovat YLIEDUSTETTUINA erityisluokilla.
Vastasin nim.merkille muistan hyvin(16.11).Apukouluun lähti kakara kuin kakara jos oli tarvetta.
Jos samalle tontille olisi tulossa kauppa tai vastaava, kukaan tuolla ei olisi hanketta vastaan. Nyt sitten tekevät erityislastenkoulusta hirveen ongelman.
Ruskeepäässä syntyneenä ja kasvaneena(50-70 luvulla) voin sanoa Pesosen Maaritille ja muille kauhistuneille,että Luhtatiellä, kuin muillakin kaduilla oli lapsia,jotka joutuivat apukouluun ja tarkkailuluokalle.Nykykielellä erityisluokalle.En koskaan kuullut ,että asuinalueen arvo olisi laskenut erilaisten lasten takia.Kaikenlaista hölmöä me "terveetkin "tehtiin.Voisin sanoa heti kolme poikaa,jotka ekaluokalta joutu ennen joulua tarkkailuluokalle ja tänä päivänä on "normaaleja" miehiä nokian katukuvassa.Näiden muutaman Luhtatien asukkaan kommentit lehdessä antaa ainakin minulle sellaisen kuvan Luhtatiestä tänä päivänä,että voipi olla ,että talot jäävätkin myymättä näitten paskantärkeiden naisten ansiosta.
Kyllä olet ihan pihalla teorioidesi kanssa. Kukaan täällä ei pelkää talonsa arvon alenemisen puolesta, tuo on vain omassa päässäsi keksitty idea.
Ongelma on siinä, että kyseinen laitos on lasten oma vankila. Lapsia ei saa laittaa vankilaan. Vankila sairastuttaa lapset. Menikö nyt perille?
Nämä lapset OVAT jo enemmän tai vähemmän sairastuneita. Hoitokoti on ainoa paikka jossa heitä voidaan tukea ja yrittää saattaa takaisin yhteiskuntakelpoisiksi. Haluaisinpa kuulla mitä vaihtoehtoja tällä tädillä on lapsien sijoittamiseksi?
Erityispedagogiikan professori Timo Saloviita kirjoittaa näin: "Pienluokkaväkeä yhdistää etenkin sosiaaliluokka (alempi), sukupuoli (poika) ja etninen tausta (ihonväri). Erottelun perusteluna on kaikkien yhteinen etu."
Hän jatkaa näin: "Tutkimustiedon nojalla näyttää siis ilmeiseltä, että erityisluokat eivät ole sellaisia kuntoutuspaikkoja, joiksi niitä mainostetaan. Pikemminkin ne ovat säilytyspaikkoja, jonne siirretään opettajien hermoille käyvät oppilaat. Vaikka erityisluokat hävisivät pelin tieteen kentillä, ne voittivat sen koulupolitiikassa. Jos erityisluokkasiirrot eivät palvele lasten tarpeita, ne palvelevat ainakin opettajien tarpeita. Esimerkiksi Ysseldyke (1987) havaitsi, että erityisluokkasiirtoja eivät selittäneet lasten saamat testitulokset vaan opettajan sinnikkyys saada oppilas pois luokastaan. Millaisia oppilaita opettajat sitten halusivat poistaa luokastaan? Kun lasten oppimisvaikeudet vakioitiin, opettajan halukkuus siirtoon oli suurempi silloin kun kyseessä oli poika, alempi sosiaaliryhmä tai muita rumempi lapsi (Ysseldyle & Algozzine, 1981). Jyväskylässä huomattiin, etteivät asiantuntijoiden suositukset vaikuttaneet siihen, mihin luokkaan erityisoppilas sijoitettiin. Hän päätyi sille opettajalle, joka suostui ottamaan hänet vastaan (Savolainen, 1998).
Vammaisilla ihmisillä on erityistarpeita. Niitä ei pidä käyttää tekosyynä syrjinnälle. Erityistarpeet eivät tarkoita sitä, että henkilö pitää poistaa muitten joukosta. Yleensä erityistarpeisiin voidaan parhaiten vastata normaalissa ympäristössä. Muuan unohdettu erityistarve on tuen saaminen sitä varten, että henkilö voi täysimittaisesti osallistua tavallisiin elinympäristöihin, kuten koulunkäyntiin tavallisella luokalla."
Ja vielä: "Muille ammattiryhmille asiakkaiden erilaisuus ei näytä aiheuttavan yhtä suuria ongelmia. Psykologit terapoivat sairaita ja terveitä, nuoria ja vanhoja. Sama eläinlääkäri hoitaa sekä kissoja että koiria, ja nyt liikutaan jo eri eläinlajeissa. Erilaisuudesta ei enää tehdä suurtakaan numeroa muualla kuin koulumaailmassa, missä lääketieteellisiä leimoja käytetään yhä tiuhemmin. Leimasimen varressa on yleensä kantasuomalainen, keskiluokkainen nainen, ja leimaaminen kohdistuu etenkin poikiin, alempiin sosiaaliryhmiin ja etnisiin vähemmistöihin."
Ja edelleen: "Erikoinen käänne mietinnössä on huoli eräistä vähemmistöistä, kun ottaa huomioon, että erityisluokkasiirrot eivät muuten ole ongelma: "Myös romani- ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden suhteellinen osuus erityisoppilaista on huomattavan suuri. Nämä seikat vaarantavat tasa-arvon toteutumisen" (s. 58). Opetushallituksen julkaisemassa oppaassa "Romanilapsen kohtaaminen" (2008) väitetään, että "erityisluokalle siirto kaksinkertaistaa romanioppilaan syrjäytymisriskin. Se vaikeuttaa jatko-opintoihin hakeutumista". Miksi erityisopetus äkkiä vaarantaa tasa-arvon, mutta vain romanien ja maahanmuuttajien kohdalla? Yliedustettuina erityisluokilla ovat toki myös pojat, alemmat sosiaaliryhmät ja yksinhuoltajaäitien lapset. Onko niin, että vain romanit ja maahanmuuttajat joutuvat, mutta kantaväestö pääsee erityisluokalle? Opetushallituksen strategiamietintöä arvosteli lausunnossaan Jyväskylän OKL."
http://users.jyu.fi/~saloviit/tutkimus/inclusion.html
Vaihtoehtoja on koulumaailmassa siis. En myöskään pidä sellaisesta asenteesta, että juuri nämä lapset olisivat juuri niin huonoja, etteivät ikinä menisi kouluun missään olosuhteissa vaan aina vaan karkaisivat. Ei se niin mene, joku saattaa joskus karata, mutta kaikki eivät aina karkaa. Nämä lapset tarvitsevat hoivaa ja lämpöä ja lisäksi vastuuta ja luottamusta. Laitoksessa niitä ei tarjota. Sijoitus perheisiin tai perhekotiin, jossa työtä tehdään sydämellä ja suurella ymmärryksellä olisi parempi, mikäli kotiin paluu on ehdottoman vasta-aiheista. Koti tai sukulaiset kuitenkin mahdollisuuksien mukaan olisi aina se paras vaihtoehto.
Erityisluokkia on kai edelleenkin olemassa, ja niille on tarvetta, koska nämä oppilat tarvitsevat yksilöllistä opetusta. Erityisluokat tukevat oppilaan yksilöllistä kehitystä, itsetunnon kasvua, vastuulliseen työskentelyyn oppimista ja yhteiskuntakelpoiseksi kasvamista.
Samasta syystä tarvitaan tällaisia "yksityiskouluja". nämä oppilaat nyt vaan eivät yksinkertaisesti pärjää elämässä ilman valvontaa ja opstusta.
Syrjinnästä ei ole kysymys, vaan yksilöllisestä hoidosta. Höpinät perhekodeista eivät ole yhtään sen parempia vaihtoehtoja, koska kuka takaa että niissä lapset saavat oikeaa kohtelua? Ja mistä saadaan sijaisperheet tai perhekodit 14 nuorelle?
Vammaisilla ihmisillä on erityistarpeita. Niitä ei pidä käyttää tekosyynä syrjinnälle. Erityistarpeet eivät tarkoita sitä, että henkilö pitää poistaa muitten joukosta. Yleensä erityistarpeisiin voidaan parhaiten vastata normaalissa ympäristössä. Muuan unohdettu erityistarve on tuen saaminen sitä varten, että henkilö voi täysimittaisesti osallistua tavallisiin elinympäristöihin, kuten koulunkäyntiin tavallisella luokalla.
Erityisopetuksen vaikutus itsetuntoon
Keltikangas-Järvinen, L. (2007). Koulu sosiaalisen pääoman lisääjänä ja elinikäisen oppimisen kasvattajana psykologisten tutkimustulosten valossa. Teoksessa Alatupa, S. (toim.). Koulu, syrjäytyminen ja sosiaalinen pääoma. Sitran raportteja 75. Helsinki.
"Erityisopetus ja huono itsetunto kulkivat käsi kädessä. Erityisesti yleinen itsetunto laski, mitä kauemmin oppilas oli ollut erityisopetuksessa, ja se jäi opetuksen loppumisen jälkeenkin matalalle tasolle." (s. 40)
Kun aikaisemmin oli käytössä vain yksi lajitteluporras eli laitoshoito, nyt luotiin "porrasteinen palvelumalli", joka teki lajittelusta entistä hienojakoisempaa.
Normaaliyhteisöön haluttiin tuoda vain vähän tukea. Näin kaikkein poikkeavimmat pidettiin edelleen poissa silmistä. Eniten resursseja saivat laitokset. Vammaisten erottelua alettiin ideologisesti perustella "kuntouttamisella". Jokainen porras oli kuntouttavinaan asiakasta seuraavalle askelmalle. Esimerkiksi erityisluokka kuntoutti oppilaita takaisin tavalliselle luokalle ja ehkäisi näin "syrjäytymistä".
Henkilöt siis siirtyivät kuntoutuessaan paikasta toiseen. Todellisuudessa liike jäi vähäiseksi. Retoriikan 1990-luvulla hienostuessa ei enää haluttu edes puhua laitoksista; niistä tuli "kuntoutuskeskuksia". Poikkeavuuden rikollismetafora, entinen Kapteeni Koukku, korvautui sairausmetaforalla, kuten ADHD:lla. Muutoksen myötä lääketieteelliset diagnoosit valtasivat erityisopetuksen. Tässä mallissa oikeus kuulua yhteisöön eli integraatio jäi ehdolliseksi ja riippuvaiseksi henkilöstä itsestään. Jokaisen oli ansaittava oikeutensa normaaliin yhteiskuntaan. Luonnollisesti suurin osa juuttui portaisiin.
On helppo nähdä, että tämä integraatio- ja kuntoutusmalli, vaikka sisältääkin paljon kiitoksen arvoista, oli samalla näppärä keino oikeuttaa vammaisten henkilöiden peitelty syrjintä: "Älä tule tänne, täällä ei ole sitä, mitä sinä tarvitset." Ulkopuolelle jääminen voitiin panna henkilön omaksi viaksi, koska kuitenkin periaatteessa ovet olivat kaikille avoimet. Teknisesti tietyt ryhmät pelattiin ulos muun muassa lakien ensi- ja toissijaisuusperiaatteilla. Kun ei-toivotuille ryhmille laadittiin erillislait, heidät voitiin pyyhkiä pois yleisten lakien nojalla annetuista palveluista. Niinpä kehitysvammaisilla lapsilla ei ollut asiaa peruskouluun, koska heidän opetuksensa oli jo järjestetty kehitysvammalain nojalla. Perustuslain yhdenvertaisuusperiaate siis kierrettiin lakiteknisen konstin avulla.
Syrjintä kätkeytyi auttamiseksi, mikä on syrjinnän sivistyneempi, postmoderni muoto. Asia ei tietenkään onnistunut ilman huvittavia piirteitä. Vammaisille opetettiin elämää normaalissa yhteiskunnassa sijoittamalla heidät sen ulkopuolelle. Näin torjuttiin heitä muuten uhkaavaa syrjäytymisvaaraa. On tietysti vaikea kuntoutua yhteiskuntaan sen ulkopuolella, ympäristössä joka on liian mukautettu ja erityinen. Monet kaatuivatkin tähän kuntoutuksen portaille heitettyyn banaaninkuoreen. Uimaopetukseen sovellettuna periaate tarkoittaisi uimataidon hankkimista kuivalla maalla.
Porrasteisen mallin mukaisesti vaikeat tapaukset koottiin yhteen. Sopeutumaton oppilas hyötyi, kun hänelle järjestettiin huonoa seuraa. Puhevikainen lapsi oppi parhaiten, jos hänen kaverinsakaan eivät osanneet puhua. Asiantuntijat kehittivät ehtymättömiä selityksiä: kyse oli hoidon porrastamisesta, vertaistuesta, syrjäytymisen ehkäisystä, varhaisesta puuttumisesta ja tuesta omalle identiteetille.
Todellisuudessa kuntoutusmalli on esimerkki järjestelmästä, johon päädytään aina kun palveluja luodaan ammattilaisten ehdoilla ja sivuutetaan sekä käyttäjien toiveet että järjen ääni. Kuntoutusmalli palveli ammattilaisten etuja. Se loi työpaikkoja, joissa maksimoitiin oma päätösvalta. Eturyhmät loivat valtion suostumuksella omat reviirinsä, joihin he pääsivät itse valikoimaan asiakkaat. Hoidon porrastus paljastui monen luukun periaatteeksi, jossa hankalat tapaukset aina päästiin sysäämään huono-onniselle virkaveljelle. Todellisuudessa porrastus palveli ammattihierarkiaa ja tarjosi suojaa parhaan koulutuksen hankkineille.
1970-luvulla lähinnä vammaisliikkeen piirissä alkoi kehittyä ajatustapa, joka 1990-luvun alusta alkaen tunnetaan inkluusiona. Kyse oli vammaisten oikeudesta saada tarvitsemansa palvelut siellä, missä he itse halusivat olla. Tässä mallissa vammainen henkilö asetetaan suunnittelun keskiöön, ja palvelut (tai oikeammin "tukitoimet", supports) rakennetaan hänen ympärilleen. Inkluusioajattelu korostaa yhteisöön kuulumista jokaisen yksilön oikeutena, jota ei tarvitse erikseen ansaita. Yhteisöön kuulumisen rajat asettaa rikoslaki, ei kuntoutuksen ammattilainen. Tukimallin radikaalisuus piilee siinä, että se haastaa ammattilaisten vallankäytön. Juuri sen takia mallin eteneminen on ollut tervassa liikkumista. Ammattilaiset eivät vapaaehtoisesti luovu valta-asemistaan.
http://users.jyu.fi/~saloviit/tutkimus/inclusion.html
Lueppa nyt uudestaan lehtien tekstiä!Nimenomaan jotkut pelkäsisivät asuinalueen arvon laskevan!
Hahahahaha, lasten vankila! Tällaisia lastenkoteja on Suomessa muuallakin, ja niissä nuoret saavat edes vähän aikaa tukea elämäänsä.
Nämä eräät itsekkäät pölvästit aikuiset pitäisi laittaa vankilaan. Olisivat poissa haittaamasta, kun jotakin yritetään tehdä nuorten auttamiseksi.
Varsinkin sellaisten aikuisten luulisi ymmärtävän, joilla on omia lapsia. Luhtatiellä lastenkodin vastustajilla ei ole omia lapsia tai lastenlapsia, eihän? Jos on, niin sääli niitä lapsia.
Olkoon nimi vaikka lastenkoti tai vaikka unelmatalo, vankilan tunnusmerkit täyttyvät silloin, kun laitoksessa ollaan lukkojen takana 24/7 ilman mahdollisuutta päästä pois. Omaisiin on yhteydenotot rajoitettu ja siellä on myös betonista rakennettu vankiselli, jonne joutuu istumaan rundia rangaistukseksi milloin mistäkin. Hiukan voi kyllä 12-vuotiaalla huuli väpättää, mutta kummasti siihen tottuu ja oppii kovettamaan itsensä. Oppii nääs maksamaan potut pottuina. Ruutitynnyriä täytetään pikkuhiljaa vuosien mittaan ja mitähän kivoja yllätyksiä sieltä tuleekaan kun täysi-ikäisyys koittaa?
Terveiset vaan Riihimäen miesten riemutalosta, ruoka tulee monta kertaa päivässä ja lämpöä ja puhdasta päällepantavaa riittää. Kuka kehtaa sanoa Riihimäen laitosta vankilaksi?
Nyt ollaan pahasti hakoteillä.
Ai olet vai? Tervetuloa todellisuuteen.
Onpas pumpulissa kasvanutta porukkaa. Jos erityislastenkotia verrataan vankilaan,on tieto hieman vääristynytta.Oletko koskaan tutustunut edes tavalliseen lastenkotiin?Entä tarkkailuluokkaan?Suosittele,sillä ehkä ymmärtäisit siten,että on nuoria jotka voivat pahoin.Ja on aikuisia,jotka voivat pahoin eikä kykene lapsistaan huolehtimaan.
Erityisluokan opettajalla on max.2 avustajaa per luokka(tyleensä avustajia on yksi) ja jos luokassa on yksikin koulukunnoton lapsi,on vaihtoehto vain "makuuttaa" oppilasta läpi oppituntien.Ja kuten aiemmin mainitsin,tavallisen lastenkodin resurssit on rajalliset.Apua lapsi ei tällöin ongelmiinsa saa,vaan vaaditaan tehokkaampia keinoja,kuten enemmän tälläisiä erityislastenkoteja,joissa mahdollisuus kunnolla tuettuun opiskeluun.
Teini-ikä on viimeinen ajankohta puuttua lapsen ongelmiin,sillä täysi-ikäisenä ei ilman omaa tahtoa voi hoitoon laittaa.Ja ilman ulkopuolista apua nämä lapset todennäköisesti syrjäytyvät.
Mieluusti minäkin haluaisin kuulla tämän tädin mielipiteen lasten parhaasta..
Segregaatio on hyvästä !
Lukekaapa vaikka uusimpia tutkimustuloksia:
http://www.nydailynews.com/life-style/health/human-beings-stupider-research-article-1.1200985
Ihminen tyhmistyy koska näille penaalin tylsemmille kynille järjestetään tälläisiä laitoksia ja heidät päästetään vapaasti lisääntymään.
Eli EI lapsivankiloille, kyllä pitää niin katkera tie käydä ihmisen läpi ennenkun lisääntymään pääsee että ei nämä vatipallopäät lisäänny !
Juu, Sieg Heil vaan sullekin!
Natsikortti trolli.
Ei, taisi vaan pahasti osua, kyllä nuo ajatuksesi ovat aika arjalaisia.
Kuinka nyt tästäkin jaksetaan kitistä?
Kai nyt jumalauta niille "normaaleille" lapsille löytyy muitakin leikkipaikkoja lähimaastosta kuin tämä tontti? Tai koirille kusetus paikkaa..
Tästä saataisiin taas muutama työpaikka, mutta ei siittä monikaan hyödy.
Pulju voitaisiin tietysti rakennuttaa käyttämällä paikallisia rakennusfirmoja ja tehdä kunnan sisäinen tarjouskilpailu.. tämä kyllä taitaa olla laitonta?
Tässä MTV3:n esittämä dokumenttiohjelma Muhoksen koulukodin eristyssellistä:
http://www.mtv3.fi/uutiset/45min/jaksot.shtml?1446219
Tätä samaa on nyt Nokiallakin luvassa kaksin verroin. Vihnukselan lastenodissa putka onkin jo olemassa. Uskoisin, että myös tähän yksityiseen lapsivankilaan tulee eristysselli.
Nokialla on myös erittäin hyvä sijoituskoti nimeltään Pöllövaara. Sen kaltaisia sijoituskoteja tarvitaan enemmän. Lapset pois vankilamaisista laitoksista ja esimerkiksi Pöllövaaran kaltaisiin sijoituskoteihin. Tässä biologisten vanhempien mietteitä Pöllövaarasta:
"Minulla asuu 2 lastani sijoitettuna kodin ulkopuolelle ongelmiensa vuoksi, joissa minä en kyennyt auttamaan tarpeeksi. Kotona asuu vielä muutama lapsi. Sijoituspaikka on täydellinen. Siellä otetaan lasten tarpeet etusijalle, lapset harrastavat, matkustavat, urheilevat, musisoivat jne jne. Siellä otetaan myös koko perhe huomioon! Soitellaan, käydään syntymäpäivillä ym ym. Sijoitetut lapseni kasvavat heidän avullaan ja tuellaan vielä hienoiksi ihmisiksi! Kiitos heille kaikesta avusta ja tuesta mitä olemme saaneet!
Halusin kirjoittaa tämän, koska tällaisiakin paikkoja Suomesta löytyy. Harvassa, mutta on kuitenkin!"
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9713094
On jännä juttu mitä lapselle silloin tapahtuu kun hän täyttää 18v. Mitä muuta silloin tapahtuu kuin että hän on juridisesti täysikäinen ja vastuussa teoistaan.
Päivää vaille 18-vuotiaana hän voi käydä vaikka puukon kanssa lastenkodin ohjaajan kimppuun. Silloin pitäisi vielä silittää ja ymmärtää.
Seuraavana päivänä on kaikki toisin. Vastaavasta teosta mennään putkaan, poliisivankilaan jne. Silti tekijä on käytännössä sama ihminen. Vai onko?
Jännää on juu, päivää ennen 18-vuotispäivää voidaan laittaa putkaan, vaikka rikosta ei ole tapahtunut. Seuraavana päivänä putkaan ei enää saa laittaa, paitsi jos on syyllistynyt rikokseen...
Silti on käytännössä sama ihminen vai onko?
http://www.mtv3.fi/uutiset/45min/jaksot.shtml?1446219
Alle 18v pitää kääriä riehumistilanteessa maton sisään. 18-vuotiaana saa laittaa putkaan.
Henkilöstömitoitukset pitää olla sellaiset että mattoon kääriminen voidaan toteuttaa nuorelle turvallisella tavalla. Henkilökunnan turvallisuuden suhteen asia ei ole niin tarkkaa.
Vaaraksi itselleen tai muille (yli 18v) => putkaan.
Kritisoi omien henkilökohtaisten tavaroiden penkomista ja papereiden lukemista (alle 18v) => betoniputkaan.
Yli 18-vuotiasta ei saa kääriä mattoon. Yli 18-vuotiasta ei saa pitää pidätettynä kuin 3 päivää, sen jälkeen lasketaan vapaaksi tai tehdään vangitsemispäätös. Lastenkodin putkaa voidaan käyttää mielivaltaisemmin, jopa ilman rikosepäilyä.
Eikös se uhreilullisen vartalon omaava ihminen joka menetti malttinsa kannattaisi pikkaisen miettiä mitä on lähimmäisissä tapahtunut, ei ole kuulemma sieläkään kauh33n puhtaat taustat mitä ihmiset puhuu... et semmosta! Jokainen voisi miettiä ketä arvostelee jos toiseten kustannuksilla elää.. phyi! toivotaan että sossutuet loppuu vallan tästä maasta niin rupia myös soffalla makaavien ylipaino laskeen kun joutuu menéen töihin eikä voi toisten rahoilla elää!
moi "rehellinen" olet ihan väärässä paikassa kirjoituksinesi.
Olen iloinen, että kaupunki on päättänyt vuokrata tontin erityislastenkodille. Tarpeeseen se tulee. Nämä nuoret tarvitsevat ohjausta ja tukea omassa elämässään.
Sinä tarvitse itse ohjausta ja tukea elämääsi.