siihen mun
Sä et vastannu mitään
vastakysymykseen.
14465
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
nyt ihan kaikkiin voi vastata ja sitäpaitsi vastAuksen tiedät jo aivan varmasti.
AI MITEN kosisin?
sitä että missä voitais nähä?
en kaikille
Nähään varmasti josssin mutta en just nyt osaa sanoa.
olet ollut mielessäni ja muutenkin ihan hyvä päivä tänään ja toiveikas mutta silti vähän ahdistaa että miten tässä käy...:S tänään ehtinyt vain pistäytyä täällä aiemmin.
En vastannut, kun en osannut. En ymmärtänyt, mitä hait kysymykselläsi. Käyn täällä toisinaan pikavisiittejä muiden askareiden välissä, ja suurin osa viesteistä jää lukematta.
Uskon, että se on puhdasta välittämistä. Se tarkoittaa konkreettisesti sitä, että olet paljon ajatuksissani ja olen täälläkin ainoastaan sun tähden. Mitä oikein tarkoitat kysymyksellä, sisältääkö se jonkin vaatimuksen? Liian vaikeaa mun kapasiteetilla.
"Okei, tähän haluaisin vielä saada tarkennusta, että oletko vilpitön myös suhteessasi minuun, uskotko todella olevan ns. puhdasta välittämistä? Jos kyllä, Oletko miettinyt tarpeeksi paljon sitä, mitä se oikeasti tarkoittaa?"
Kirjoitan tosi vähän, mutta tää oli mun keino olla lähempänä.
Vaatimuksen mistä? Vastauksesta? Ei sisältänyt. Oletuksen?
Ei tietenkään, niinkuin ei sun aloituskaan...
Mua kiinnosti se, että mikä toisessa vetoaa. Mielenkiinnosta vaan, ihan turha kysymys.
En voi sitä tämän enempää miettiä, enkä asiasta olla perillä. Mutta itsestäni voin sanoa, että olen hyvä välittämisessä ja ymmärtämisessä.
miten se voi olla epäselvää, että puhdasta välittämistä on?
Vetoaa? Ei sitä voi selittää. Ei periaatteessa pitäisi vedota minkään, vaikka hän hyvin viehättävä ihminen onkin. Mutta mulla kun ei pitäisi olla minkään sellaisen puute, johon toinen voisi vastata.
Olen järkeillyt, analysoinut, pohtinut, mutta lopputulos on se, että olen entistä enemmän sekaisin. Kai tunneasioita ei voi selittää rationaalisesti. Sitten olen yrittänyt olla miettimättä koko asiaa, mutta sekään ei lopeta ajatusten virtaamista päähän. Harmillista, että itselleni tästä kehittyi jonkinlainen "pakkomielle". Että silloinkin, kun ei nähnyt toista, toinen tuli pään sisään. Silloinkin, kun oli mukavaa tekemistä ja mukavia ihmisiä ympärillä, olo oli alakuloinen ja kaipasi jotain selittämätöntä. Silloinkin, kun tiedosti elämänsä täyteyden, kaikki tuntui kuitenin tyhjältä. Silloinkin, kun oli muualla ja näki kauniita paikkoja ja tapasi mielenkiintoisia persoonia, maisemat näyttivät latteilta ja ihmiset tuntuivat mielenkiinnottomilta. Eikä se liity vain siihen, että tällaisten palstojen kaipailuviestien lukeminen lietsoisi pakkomiellettä, vaan se oli olemassa yhtä voimakkaana jo ennen, kuin tänne vahingoissa ajauduin. Ehkäpä se oli jopa pahempi, kuin ei kerta kaikkiaan sitä voinut purkaa ja jäsennellä, kuten tänne voi.
Tällainen pakonomainen ajattelu vie valtavasti energiaa ja elämäniloa ja häiritsee töihin keskittymistä. Ja sitten alkaa taas sama levy pyöriä: miksi, miksi, miksi... Ärsyttävää, epämääräistä jne. Kun ei periaatteessa pitäisi olla mitään syytä. Ei edes mitään yhteistä toisen kanssa, tuskin mitään puhuttavaakaan. Jos lähellänsä olisin, todennäköisesti istuisin vain hiljaa ja haluaisin pitää hetken kädestä. Olla lähellä.
En osaa vastata siis tähänkään kysymykseen, kuten huomaat. Eikä se ole minulle ominaista, että sekoaisin näin vastakkaisesta sukupuolesta. Päinvastoin, olen pitänyt itseäni ihmisenä, joka tarvitsee paljon aikaa ihastuakseen.
koska en ole mitään kysymystä edes esittänyt.
Koska ei ole kysymystä niin ei tarvitse vastata:D
En huomannut kysymystä.
Ja missä se sinun kysymyksesi on?