Olenko vain pakkomielteinen vai mikä siinä on, että tapaa ihmisen joka tuntuu niin uskomattoman ihanalta ja lähes vuoden tauon jälkeenkin ajattelee häntä PÄIVITTÄIN. En haluaisi olla neuroottinen, vai voinkohan vaan olla rakastunut..?
Kumma kun kaikki oli niin sekavaa, ajattelin että haluat vain hauskanpitoa minusta niin kuin taisit halutakin. :( Silti miksi mielessäni tuntuu siltä että kiinnostin ehkä muutenkin.
Kun näin sinut kerran salaa tuntu kun sydän olis pysähtynyt.
Niin eri elämäntilanteet varmastikin, ei vaan uskaltanut tehdä asioille mitään.
Ehkä tavataan vielä jossain ja ehkä silloin olisi parempi aika ja paikka jollekin.
Itse et ehkä enää edes muista mutta mä muistan.. Hmmm.
Kumma kun kaikki oli niin sekavaa, ajattelin että haluat vain hauskanpitoa minusta niin kuin taisit halutakin. :( Silti miksi mielessäni tuntuu siltä että kiinnostin ehkä muutenkin.
Kun näin sinut kerran salaa tuntu kun sydän olis pysähtynyt.
Niin eri elämäntilanteet varmastikin, ei vaan uskaltanut tehdä asioille mitään.
Ehkä tavataan vielä jossain ja ehkä silloin olisi parempi aika ja paikka jollekin.
Itse et ehkä enää edes muista mutta mä muistan.. Hmmm.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mä uskon et se ajattelee sua paljon.
Tai sinua.
Niin.. Onko se niin että jos tuntee jotain ihme kemiaa, että molemmat aistii sen? Vai voiko sellainen olla vaan toisen päässä? :/
Uskon myös tähän tiettyyn kemiaan. Se vain loksahtaa paikoilleen lähes heti, kun tapaa tietynlaisen ihmisen.
Kyllä tuommoisen tunteen molemmat aistii. Sinun pitäisi varmaan ottaa siihen mieheen yhteyttä ja jutella asiat kasvotusten ennen kuin on liian myöhäistä.
Tämä on varma tunne, olen tuntenut ihan saman itse yhden a***:n kanssa.
Sillon kun on se tunne että täytyy ottaa yhteyttä se voi olla ns viimenen mahdollisuus, mahdollisuus voi olla uusi maailma/elämä jonkun kanssa..
Ikävöivä..