Onko Suomessa rakennettu ruotsinkielisiä suosiva järjestelmä jos kerran ruotsia osaava voi valita ja valikoida työt joita haluaa tehdä? Tämä ilmenee ihan selvästi Hbl:in pääkirjoituksesta jossa Mikael Kosk kirjoittaa juuri näin.
"Språkkunskapen blir allt viktigare
För dem som kan svenska är det nästan bara att välja och vraka bland yrkena. Den svåra frågan är varifrån så många vårdare som det behövs ska komma."
Eli sanatarkasti: Kielitaidot tulevat yhä tärkeämmiksi. Niillä jotka osaavat ruotsia voivat melkein valita ja valikoida ammattien kesken. Vaikea kysymys on mistä tulee niin monta hoitajaa kuin tarvitaane."
- Kun tarkkailee yhteiskuntaa vähän pintaa syvemmälle niin huomaa erittäin selvästi kuinka meille on rakennettu omia suojatyöpaikkoja meidän pienelle kielivähemmistöllemme.
Työpaikat jotka on suunnattu suomenkieliselle enemmistölle ovat useimmiten täytetty kaksikielisille ruotsia äidinkielenään puhuville. Tämä näkyy erittäin räikeästi juuri YLE:n toiminnassa jonka palvelu on suunnattu suomenkielisen väestön suuntaan mutta siitä huolimatta henkilökunta on enemmistöltään ruotsia äidinkielenään puhuvia kaksikielisiä.
- Suomenruotsalaiset puhuvat kovasti, että kielitaito on tärkeätä mutta vain silloin kun se on ruotsi, mikään muu kielitaito ei näytä riittävän kielitaidoksi. Ei edes se, että osaa 2-3 muuta kieltä suomen lisäksi ole kielitaitoa ellei yksi niistä ole ruotsi.
http://hbl.fi/opinion/ledare/2012-11-09/sprakkunskapen-blir-allt-viktigare
"Språkkunskapen blir allt viktigare
För dem som kan svenska är det nästan bara att välja och vraka bland yrkena. Den svåra frågan är varifrån så många vårdare som det behövs ska komma."
Eli sanatarkasti: Kielitaidot tulevat yhä tärkeämmiksi. Niillä jotka osaavat ruotsia voivat melkein valita ja valikoida ammattien kesken. Vaikea kysymys on mistä tulee niin monta hoitajaa kuin tarvitaane."
- Kun tarkkailee yhteiskuntaa vähän pintaa syvemmälle niin huomaa erittäin selvästi kuinka meille on rakennettu omia suojatyöpaikkoja meidän pienelle kielivähemmistöllemme.
Työpaikat jotka on suunnattu suomenkieliselle enemmistölle ovat useimmiten täytetty kaksikielisille ruotsia äidinkielenään puhuville. Tämä näkyy erittäin räikeästi juuri YLE:n toiminnassa jonka palvelu on suunnattu suomenkielisen väestön suuntaan mutta siitä huolimatta henkilökunta on enemmistöltään ruotsia äidinkielenään puhuvia kaksikielisiä.
- Suomenruotsalaiset puhuvat kovasti, että kielitaito on tärkeätä mutta vain silloin kun se on ruotsi, mikään muu kielitaito ei näytä riittävän kielitaidoksi. Ei edes se, että osaa 2-3 muuta kieltä suomen lisäksi ole kielitaitoa ellei yksi niistä ole ruotsi.
http://hbl.fi/opinion/ledare/2012-11-09/sprakkunskapen-blir-allt-viktigare
Vastaukset 75
Vanhimmat
"Ruotsia osaava voi valita ja valikoida työtehtäviä Suomessa!"
Jos näin on, miksi RKP:läiset vaativat suomenkielisille lisää pakkoruotsia? RKP:nhän pitäisi ajaa ruotsinkielisten etua, ja heidän etuhan olisi, että ruotsia osaavia olisi ruotsinkielisten lisäksi mahdollisimman vähän.
"Jos näin on, miksi RKP:läiset vaativat suomenkielisille lisää pakkoruotsia? "
Olen aina sanonut että oman etuni kannalta pakkoruotsin poistaminen olisi suotavaa, mutta maan kannalta asian lairta ei ole tämä. Vastukkisena politiikkona en sii ajaisi poistamista vaikka saisinkin "kansan" vihat niskaani. Vain populisti nyökkää kiltisti "kansan" äänelle (varsinkin jos se on ristiriidassa maan edun kanssa).
Tällä hetkellä vain yhden puolueen "linja " on kansan edusn vastainen. Tässä aisassa sekä eurokriisin ratkaisumallien suhteen.
Luet itsesi niihin, jotka muka tietävät, mikä on kansan etu kielipolitiikassa. Väitän, ettet tiedä. 60 - 80-prosenttisen enemmistön mielestä kansan etu ei ole pakkoruotsi, vaan esimerkiksi se, että saksan, ranskan, venäjän ja ruotsin taitajia olisi suurin piirtein tasaosuudet kansasta. Sen pakkoruotsi yksinvaltiaana estää. Siksi sen on välttämättä tehtävä tilaa muille kielille eli vapaalle kielivalinnalle.
Kahden valitun kielen kohtuullinen taito on riittävä useimpien ihmisten kielitaidoksi silloin, kun on kysymys koko kansasta: yleensä englannin ja jonkin muun tarjolla olevan kielen taito.
Niin kauan kuin äänestetään pakkoruotsia kannattavia puolueita, lakia ei muuteta.
Vaikka väittäisit että vastustajia olisi 100 %.
"Niin kauan kuin äänestetään pakkoruotsia kannattavia puolueita, lakia ei muuteta."
Nykyisessä eduskunnassa on yli puolet edustajista, siis enemmistö, pakkoruotsin vastustajia. Niin on laskettu Ylen vaalikoneessa annettujen vastausten perusteella. Tietenkin se merkitsee sitä, että vastustajia on lähes kaikissa puolueissa. Raja vastustamisen ja kannattamisen välillä kulkee puolueiden sisällä. Se kertoo jo jotain ymmärtäväiselle.
Etkä tosiaan ymmärrä, että jos tilanne olisi mitä väität, välikysymys asiasta lopettaisi koko pakko.
Mitä varten perussuomalaiset eivät kuitenkaan tee siitä välikysymystä? On kasi vaihtoehto miksi sitä ei tehdä.
Vaihtoehto 1:
Perussuomalaiset haluavat pakkoruotsin jatkuvan.
Vaihtoehto 2:
Perussuomalaiset tietävät, että eduskunta äänestäisi pakkoruotsin puolesta.
Mikä niistä voisi sinun mielestä olla se todellisempi syy?
Tässä kuitenkin pääkirjoituksen ydin:
I olika service- och expertyrken är svenskspråkiga företrädda men till stor del besätts de av personer som behärskar båda nationalspråken utan att ha svenska som modersmål.
Vastaus sinulle ”Vitun*Hurri”
Jokainen sen tietää, että kaksikielisellä paikkakunnalla missä kaksikielisiä palveluhenkilöitä tarvitaan, ruotsinkieliset hallitsevat molemmat kotimaiset keskimäärin paremmin kuin suomenkieliset. Tästä syystä sopivan henkilön löytäminen niiden joukosta on yksinkertaisesti helpompi.
Tuo kaikki on kielirasimia , tasa-arvo on kaukana jos kansan inhoomaa pakkoruotsia käytetään valintaperusteena yhdessäkään ammatissa. Eihän siinä ole kysymys silloin ammattipätevyydestä vaan vieraan kielen osaamisesta.? Miten voidaan yksi kieli panna eriarvoiseen asemaan muihin kieliin verratuna.? Ruotsinkieliset saa itse hoitaa omankieliset siivoojansa , sairaanhoitajansa , vanhustenhoitajansa yms. Täällä pitää olla yksi kieli jota kaikkien on osatava nimittäin suomenkieli..! Muut kielet tulee tilanteiden mukaan.
Kysymys ei oo siitä osaatko ruotsia tai ei vaan siitä osaatko muuta kuin suomea ja tämä henkilö joka on kielitaitoinen yleensä nappaa sen työpaikan !!
"Tuo kaikki on kielirasimia , tasa-arvo on kaukana jos kansan inhoomaa pakkoruotsia käytetään valintaperusteena yhdessäkään ammatissa."
Tietenkään pakkoruotsia ei käytetä valintaperusteena, mutta kielitaitoa luonnollisesti käytetään tärkeänä valintaperusteena monessa amatissa.
Nettifennot tekevät siis omilleen hallaa.
"Tietenkään pakkoruotsia ei käytetä valintaperusteena, mutta kielitaitoa luonnollisesti käytetään tärkeänä valintaperusteena monessa amatissa."
Koulutuksen ja virkakoneiston pakkoruotsia kielitaitona käytetään valintaperusteena. Se on sietämättöämän epäoikeudenmukaista suurimmassa osassa kaksikielisiksi määriteltyjä kuntia, joissa pienen vähemmistön asiat hyvin hoituisivat säätämällä kielitaitolaki koskemaan viranomaisia laitoksina niiden henkilöstöjen sijasta, jolloin viranomainen voi tarvittaessa käyttää tulkkeja ja kääntäjiä. Asian pitää näkyä laissa itsessään eikä viranomaisen armollisessa lain tulkissa, jota täällä eräät tyrkyttävät.
Svekot ja nettisvekot "rautaakon?" reseptillä kannattavat Suomen vahingoittamista sen seurauksena, että pakkoruotsi kaventaa nykymaailmassa tarpeellista kielivarantoamme. Jäämme jälkeen Ruotsista (sitähän "rautaako?" kannattanee). Siellä kiinakin on jo otettu kielivalikoimaan koulutuksessa.
Yksi RKP:läinenhän sen aikanaan sanoi. Ruotsinkielisten pitää mennä sellaisiin tehtäviin, jotka kantavat kulttuuria. Suomenkieliset pitää pakkoruotsittaa palvelutehtäviin.
Skitprat, nog finns det också många svenskspråkig som jobbar inom serviceyrket och betjänar eller försöker betjäna finskspråkiga på finska efter bästa förmåga. Detta gäller speciellt den yngre generationen :D
"Yksi RKP:läinenhän sen aikanaan sanoi."
Joopajoo.
voi valittaa. Lähinnä.
Kielitaidosta on tullut yhä tärkeämpi työelämässä.
Englannin, saksan, ranskan, venäjän, espanjan, kiinan, arabian . . . taidoista on tullut yhä tärkeämpiä taitoja työelmässä.
Svekojen, nettisvekojen ja pakkoruotsittajien johtopäätös on, että lisää pakkoruotsia. 5 miljoonan pakkoruotsi ei näytä riittävän 0,27 miljoonan pienvähemmistön tarpeisiin.
Tilanteen mukainen johtopäätös olisi, että vähemmän pakkoruotsia ja enemmän muita kieliä: kaikki tarjolla olevat kielet valinnaisiksi.
Lisäksi ruotsinkielisen kaupallisen korkeakoulutuksen opiskelupaikkoja on vähennettävä ja siirrettävä hoitoalan koulutuspaikoiksi. "Emme vähennä kaupallisia paikkoja", vastataan ja marina jatkuu HBL:ssä.
"Englannin, saksan, ranskan, venäjän, espanjan, kiinan, arabian . . . taidoista on tullut yhä tärkeämpiä taitoja työelmässä."
Toki mutta mitään niistä ei tarvita yhtä paljon kuin ruotsia, paitsi englantia.
"Toki mutta mitään niistä ei tarvita yhtä paljon kuin ruotsia, paitsi englantia."
Ja tuosta, kuomaseni, johtopäätöksesi on, että lisää pakkoruotsia, ehdottomasti lisää ja varhemmin pakkoruotsia.
Vuosittain kauppavaihtomme arvon osuus kunkin - Ruotsin, Saksan ja Venäjän - kanssa erikseen, on noin 10-15 prosentin paikkeilla. Joskus Ruotsin osuus on suurin. Siitäkin svekojen, nettisvekojen ja pakkoruotsittajien johtopäätös on, että lisää pakkoruotsia.
Meillä on koulutettuja svekoja yllin kyllin ilman, että kaikki 5 miljoonaa vielä lisäksi koulutetaan valmistautumaan kauppaa käymään Ruotsin kanssa tai hoitamaan omia ruotsikkojamme ja heidän viranomaispalvelujaan.
Oikea johtopäätös kaikesta tuosta ja monesta muusta olisi, että vähemmän pakkoruotsia ja enemmän muita kieliä: kaikki tarjolla olevat kielet valinnaisiksi - paitsi englanti ehkä.
"Ja tuosta, kuomaseni, johtopäätöksesi on, että lisää pakkoruotsia, ehdottomasti lisää ja varhemmin pakkoruotsia."
Missä minä sellaista päättelen? Sinähän se päättelet kun otit asian puheeksi! Minä olen vain useaan otteeseen todennut että ruotsia kannattaisi osata, loput saat päätellä ihan itse.
Päivät pääkseen te nefet täällä todistelette että ruotsia kannattaisi osata ja kuitenkin seuraavassa lauseessa sitten hoette ette sitä tarvitse kukaan.
"Onko Suomessa rakennettu ruotsinkielisiä suosiva järjestelmä jos kerran ruotsia osaava voi valita ja valikoida työt joita haluaa tehdä? "
Ei mitään järjestelmää ole rakennettu mutta kaksikielisessä maassa se joka osaa molempia kotimaisia on etulyöntiasemassa. Kyse on taidosta ja kompetenssista. On absurdia ajatella että pätevyysvaatimuksia laskettaisiin sen takia ettei joukko suomenkielisiä halua opetella ruotsia.
Me surut emme ole näillä näkymin lähitulevaisuudessa kuolemassa sukupuuttoon eikä maantieteellinen ja geopoliittinen asemamme tule muuttumaan.
Kielitaito ei ole mikään ETUoikeus, se on jokaisen ulottuvilla.
Miksi tarvitaan kielilaki?
Kielilakia tarvitaan, koska sekä suomen- että ruotsinkielisten tulee saada elää täysipainoista elämää omalla kielellään. Laki säätelee sitä, mitä kielellisiä oikeuksia heillä on yhteyksissään viranomaisiin. Kielilaki ei koske yksityisten välistä kanssakäymistä, siis esimerkiksi kaupassa asiointia.
Mitä kielilaki ihan lyhyesti sanoen pitää sisällään?
Pähkinänkuoressa: Kaksikielisillä alueilla viranomaisen on kyettävä toimimaan suoraan suomen ja ruotsin kielellä. Sama koskee kaksikielisiä viranomaisia yksikielisellä alueella. Suomea tai ruotsia puhuvalla henkilöllä on oikeus käyttää omaa kieltään riippumatta siitä, että hän mahdollisesti osaa myös toista kieltä.
http://www.om.fi/Etusivu/Perussaannoksia/Kielilaki/Useinkysyttya
Miksi kielilakia on korjattava?
http://www.om.fi/Etusivu/Julkaisut/Esitteet/Kielilaki/Viranomaisenvelvollisuudet : "Myös yksikielisen valtion viranomaisen [virkalaitoksen] tulee palvella molemmilla kielillä. Se saa kuitenkin käyttää tulkkausta tai käännösapua, jollei sillä ole valmiuksia toimia asiakkaan kielellä. Sen on myös oma-aloitteisesti huolehdittava tulkin kutsumisesta silloin, kun se huomaa, että asiointi vaatii tulkin apua."
Viranomainen on tehnyt kielitaitolaista tuollaisen tulkinnan. Siksi kielilakien korjaamisen alkajaisiksi kielitaitolaki on muutettava tarkoittamaan henkilöstön sijasta viranomaista instituutiona eli virkalaitoksena ja siten vastaamaan tosiasiallista käytäntöä tulkkauksineen ja käännösapuineen. Tämän pitää koskea sekä yksikielistä että kaksikielistä viranomaista.
Tuon muutoksen jälkeen pakkoruotsin poistaminen on jo astetta helpompaa. Sen alkusoittona oli ylioppilaskirjoitusten pakkoruotsista luopuminen.
Suomen ja ruotsin kieli
Säädösvalmistelijaa sitovat perustuslain 17 §:n seuraavat kielisäännökset. Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Jokaisella on viranomaisen kanssa asioidessaan oikeus käyttää omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada tarvittavat asiakirjat tällä kielellä. Julkisen vallan on myös huolehdittava maan suomenkielisen ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista. Tämä merkitsee, että valtion ja kuntien on huolehdittava esim. sosiaali- ja terveyspalveluista, koulutus- ja muista sivistyspalveluista sekä niiden tiedonvälityksestä.
Edellä mainittuja PERUSTUSLAISSA säädettyjä kielellisiä oikeuksia ja velvollisuuksia TÄSMENNETÄÄN ennen kaikkea KIELILAISSA.
http://www.om.fi/Etusivu/Perussaannoksia/Kielilaki/Kielisaannoksetsaadosvalmistelussa
Kun PERUSTUSLAISSA SÄÄDETTYJÄ OIKEUKSIA TÄSMENNETÄÄN vaikkapa kielilaissa, pitäisi persujen pystyä muuttamaan PERUSTUSLAKIA. Alemman normiston(mm. kielilain) täsmennykset PERUSTUSLAKIIN EIVÄT voi olla ristiriidassa PERUSTUSLAIN kanssa.
Montako persukansanedustajaa tarvitaan muuttamaan perustuslakia?
Miten esim. Henkilö joka muuttaa ahvenanmaalta joensuuhun pystyy elämään täysipainoista elämää jos ei saa kuin viranomaisilta omankielistä palvelua? Kyllä tällainen henkilö opettelee suomen kielen. Sitten voi kyllä asiat hoitaa viranomaistenkin kanssa suomeksi. Tuntuu kuin RKP:läisten suurin ongelma olisi ruotsinkielisten "liian" hyvä suomen osaaminen. Tulemme ehkä näkemään päivän jolloin velvollisuus oppia "toista kotimaista" onkin vain suomenkielisillä ja maan lincua franca onkin ruotsi!?
Tiedoksi nyt sinullekin: Perustuslaki EI velvoita minkäänlaiseen väestön pakkoruotsitukseen. Ei koulujen pakkoruotsiin, ei pakkovirkaruotsiin, ei kielikiintiöihin eikä kielirajoihin.
Siihen velvoittavat vain kielilaki ja muut lait. Ja ne on helppo muuttaa yksinkertaisella enemmistöllä ja eduskunnan kertapäätöksellä.
Entinen oikeusministeri Tuija Brax sanoi tämän ja kielsi Sasin ja Söderholmin tarkoitushakuisen perustuslakitulkinnan. Tuija on sen verran rehellinen, vaikka onkin sveko itse!
"Kun PERUSTUSLAISSA SÄÄDETTYJÄ OIKEUKSIA TÄSMENNETÄÄN vaikkapa kielilaissa, pitäisi persujen pystyä muuttamaan PERUSTUSLAKIA. Alemman normiston(mm. kielilain) täsmennykset PERUSTUSLAKIIN EIVÄT voi olla ristiriidassa PERUSTUSLAIN kanssa."
Pakkoruotsin poistaminen kouluista ja yksittäisistä viroista ei ole millään tavalla ristiriidassa perustuslain kanssa, joka toteaa ainoastaan:
"Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan."
"Tiedoksi nyt sinullekin: Perustuslaki EI velvoita minkäänlaiseen väestön pakkoruotsitukseen. Ei koulujen pakkoruotsiin, ei pakkovirkaruotsiin, ei kielikiintiöihin eikä kielirajoihin."
Kaikki edellä mainittu pitää paikkansa paitsi nuo kielikiintiöt, tosin en ymmärrä mitä kirjoittaja tarkoittaa "kielirajoilla".
Kielikiintiöt, eli määrätyille koulutusaloille vahvistetut kiintiöt ruotsinkieltä taitaville sekä ruotsinkielinen akateeminen koulutus pohjautuvat suoraan perustuslakiin koska perustuslaki takaa meille suruille yhdenvertaiset yhteiskunnalliset ja sivistykselliset palvelut.
Perustuslaki §17
"Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan."
"Säädösvalmistelijaa sitovat perustuslain 17 §:n seuraavat kielisäännökset. Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi."
Lause "Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi" ei sano mitään koulutuksen pakkokielistä. Pakkokielistä säädetään asetuksilla. Niistä yksi, ylioppilaskirjoitusten kielipakko, nujerrettiin pikavauhtia pelkällä asetuksen muutoksella. Säädösvalmistelijat tekivät kiltisti työtä käskettyä muutoksen hyväksi. Se ei siis ollut parustuslain vastaista puuhaa.
Samoin pelkällä vanhan asetuksen "stilisoinnilla" kielitaitoasetus voidaan muuttaa koskemaan viranomaista laitoksena sen henkilöstön sijasta. Pohjoismaisen kielisopimuksen mukaan viranomaisen takuuksista pitää löytyä muun muassa tanskankielistä palvelua. Jokainen ymmärtää, mitä se vain voi merkitä tanskan kielen asemasta Suomen viranomaisissa: samaa tietenkin kuin suomen kielen asema Tanskan viranomaisissa, ei enempää.
"- - tosin en ymmärrä mitä kirjoittaja tarkoittaa "kielirajoilla"."
Vantaalla muun muassa 3000 (?) ruotsinkielistä riittää kaksikielisyyden kielirajana sivistyksellisten ja yhteiskunnallisten tarpeiden samanlaiseksi perusteeksi. Alle 3000 ruotsinkielistä ei enää riitäkään samanlaiseksi perusteeksi kunnan kaksikielisyydelle. Kaksikielisyyden rajana voisi yhtä hyvin olla 15-20 prosenttia.
Entäpä kielikiintiö samanlaisena perusteena? Sitäkö se tarkoittaa, että kaikilla korkeakoulutuksen aloilla on oltava myös ruotsinkielinen professuuri, jos on suomenkielinenkin: yhtä, kahta opiskelijaa varten oma ruotsinkielinen professuuri? Lain ilmaisu "samanlaisten perusteiden mukaan" on kovin tulkinnanvarainen jo siksikin, että erikielisten väestömäärän suuri ero ei luo taloudellisesti oikeudenmukaista pohjaa kaikelle "samanlaisten perusteiden" noudattamiselle.
"Tuon muutoksen jälkeen pakkoruotsin poistaminen on jo astetta helpompaa. "
Jep, ja kielitaidottoman työnsaanti astetta vaiokeampaa. Ehkä juuri siksi suomenkieliset poliitikot eivät tuohon suostu.
Suomenkieliset poliitikot suojelevat omia lapsiaan. Miksi tuo ei uppoa nettifennon kaaliin?
Mitä mieltä olet vanhasta ajatuksesta, eli siellä missä laki on ilman oikeutta, sieltä löytyy oikeus ilman lakia?
Minä 9.11.2012 12:00 näin: "Tuon muutoksen [kielilakien korjaaminen tarkoittamaan henkilöstön sijasta viranomaista instituutiona eli virkalaitoksena] jälkeen pakkoruotsin poistaminen on jo astetta helpompaa. Sen alkusoittona oli ylioppilaskirjoitusten pakkoruotsista luopuminen."
"rautaako?" siihen näin: "Jep, ja kielitaidottoman työnsaanti astetta vaiokeampaa. Ehkä juuri siksi suomenkieliset poliitikot eivät tuohon suostu."
Et ymmärtänyt, mistä on kysymys. Työnsaanti helpottuu, kun pakkoruotsintaito on asetettu viranomaiselle eikä henkilöstölle. Ymmärrätkö eron? Viranomainen voi käyttää tarvitessaan tulkkia ja kääntäjiä, jos henkilöstössä ei satu olemaan tarvittavan kielen taitajaa, jolle asian voisi siirtää. Ruotsi soveltaa sitä mallia.
Koska ruotsinkielinen usein on kaksikielinen, se on luonnollinen valinta palveluhenkilön valinnassa.
Tämä koskee tietysti vain ruotsin- tai kaksikielisiä paikkakuntia. Selvästi suomenkielisillä paikkakunnilla ei saa tietenkään palvelua ruotsiksi, eikä sitä tarvitsekaan.
Puhutaan mielellään vain valtion ja kuntien työpaikoista, mutta sama pätee tietysti myös yksityisillä. Yksityinen palvelee mieluiten myös molemmilla kielillä, koska se on eduksi yksityisenkin bisnekselle.
Suomessa on nykyyän hyvin vähän kuntia, jotka eivät ole selvästi suomenkielisiä.
"Koska ruotsinkielinen usein on kaksikielinen, se on luonnollinen valinta palveluhenkilön valinnassa."
Sen ymmärtää jos asiakas on ruotsinkielinen mutta kun se useimmiten on suomenkielinen. Samoin on YLE:n kanssa, että jos katsojakunta on suomenkielistä niin silloin ruotsin osaamisen tarve viran hoidossa on kyllä kaukaa haettua.
Miksi ne sitten opiskelee ruotsia niillä paikkakunnilla.
Jos muistan oikein, kaksikielisiä kuntia on 32 kpl. Sitten on tietysti Ahvenanmaa, mutta sehän on jo toinen juttu.
Olet ihan oikeassa.
Suomenkielisiä asiakkaita palvellaan suomeksi ja ainoastaan ruotsinkielisiä ruotsiksi.
Sanos muuta. Päättäjät ovat päättäneet.
"Jos muistan oikein, kaksikielisiä kuntia on 32 kpl. "
Ja näiden joukoss ovat sellaiset kyläpahaiset kuin stadi, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Vaasa....
Mistä lähtien Tampere on ollut kaksikielinen?
Näyttää olevan taattua Rautaako? -laatua tietojen todenmukaisuus edelleenkin.
Vantaankin kohdalla on kyse aivan perustellusti varsin keinotekoisesta kaksikielisyydestä, ja sitä voidaan perustella enemmänkin lähinnä historialla tai muiden ruotsinkielisten alueiden läheisyydellä, jolloin ne muodostaisivat kokonaisuuden, mutta väestöllisesti Vantaakin on niitä suuria kaupunkeja joita voisi pitää puhtaasti suomenkielisinä.
"Tämä näkyy erittäin räikeästi juuri YLE:n toiminnassa jonka palvelu on suunnattu suomenkielisen väestön suuntaan mutta siitä huolimatta henkilökunta on enemmistöltään ruotsia äidinkielenään puhuvia kaksikielisiä."
Miksi kukaan kommentoijista ei tarttunut tähän?
Siksi tietenkin että tuo väite on niin ilmeisen älytön.
Älytön?
Perustelepas hieman.
Älytön?
Käsittääkseni täysin kaksikielisetkin toimittajat puhuvat hyvin suomea. Välillä tarvitsee puhua ruotsiakin ja silloin sekin onnistuu. Mitä siinä on älytöntä?
"Yksityinen palvelee mieluiten myös molemmilla kielillä, koska se on eduksi yksityisenkin bisnekselle."
Kuinkas tuo toteutuu esim. Ahvenanmaalla; saako suomenkielinen aina suomenkielistä palvelua; edes viranomaisilta ?
Kyllä se on niin, hyvät suomalaiset, että älkäämme hyväksykö kielirasismia omassa maassamme.
Jos emme voi rahalla korruptoitujen poliitikoiden toimiin vaikuttaa, niin voimme sentään omalla kohdallamme tehdä edes jotain pieniä tekoja ja valintoja.
Valitkaamme vaaleissa sellaisia poliitikkoja , jotka eivät hyväksy poliitikkojemme harrastamaa kielirasismia.
Ja älkäämme ostako enää yhtään mitään, mikä tulee kielirasistiemme asuinalueilta.
Ahvenanmaa onkin se viimeinen oljenkorsi kun muut paukut loppuvat.
Mutta …jospa mannersuomessa toimiva yritys haluaa menestyä vaikka Ahvenanmaa on olemassa siellä saaristossa. Mitä luulet?
"Kyllä se on niin, hyvät suomalaiset, että älkäämme hyväksykö kielirasismia omassa maassamme."
Jep. Eli mitä tehdään Talalle? Jalkapuhinko? Pannaanko pannaan?
Mikael Kosk: "Vårdbranschen ökar knappast så mycket i popularitet bland minskande finlandssvenska årsklasser, som ofta gör traditionella yrkesval, att det växande vårdarbehovet skulle täckas. Där är en utbildnings- och lönepolitisk nöt att knäcka och det behövs en invandringsstrategi till hjälp."
Kosk muistuttaa että hoidon tarve lisääntyy ruotsinkielisten osalta, eikä ruotsinkielistä hoitohenkilökuntaa saada riittävästi. Sen vuoksi on lisättävä koulutusta ja nojauduttava maahanmuuttajien apuun. Teoriassa ihan hyvä ajatus, mutta kun myös suomenkielisellä puolella hoidon tarve lisääntyy, niin työtä riittää suomenkielisille ja maahanmuuttajatkin opettelevat suomen, voidakseen valita työtehtävänsä. En usko että kiinnostus ruotsinkielisiä hoitotehtäviä kohtaan lisääntyy muiden kuin toivottavasti ruotsinkielisten joukossa.
"En usko että kiinnostus ruotsinkielisiä hoitotehtäviä kohtaan lisääntyy muiden kuin toivottavasti ruotsinkielisten joukossa. "
Kielilisä saattaisi olla oiva houkutin. Ja ellei se ole niin sitä nostetaan kunnes se on. Ja taas kielitaitoinen on voittaja!
"Kielilisä saattaisi olla oiva houkutin. Ja ellei se ole niin sitä nostetaan kunnes se on. Ja taas kielitaitoinen on voittaja! "
Minä ainakin suon mielellänin heille tämän voiton, eli että oikeasti kielitaitoa vaativiin tehtäviin vaaditaan oikeasti kieltä osaava, ja hänelle maksetaan osaamisestaan, kunhan sitten vastavuoroisesti luovutaan näistä pakollisista pakko-, virkamies- ja yleisisistä kielilakiin liittyvistä pakollisista ruotsin osaamis- ja opiskeluvaatimuksista.
Ne jotka haluavat opiskella vapaaehtoisesti ruotsia, ja saada sitä kautta parempaa palkkaa, niin tuskin suurimmalta osaa meistä maltisimmista fennoista on mitään tätä vastaan.
"Kielilisä saattaisi olla oiva houkutin. Ja ellei se ole niin sitä nostetaan kunnes se on. Ja taas kielitaitoinen on voittaja!"
Ensin on viranomaisten vähennettävä ruotsinkielisen kaupallisen korkeakoulutuksen opiskelupaikkoja ruotsinkielisten väestöosuuden tasolle, 15-20 prosentista 5-6 prosenttiin. Jos vähennys ei pakota ruotsinkielisiä hakeutumaan hoitoaloille hoitamaan omakielisiään, sen jälkeen on otettava käyttöön järeämpiä keinoja tilanteen korjaamiseksi. Mitähän ne keinot mahtaisivat olla? Kyllä ne keksitään.
On ihme että Suomessa käydään keskusteluja ruotsikielen pakollisuudesta, kun Ruotsissa ei kuulu hiirenhiiskausta suomen kielen pakollisuudeta?
Vaikka ruotsissa asuu yhtä iso prosentti määrä suomenkielisiä kuin suomessa ruotsinkielisiä, että mietitäänpäs tätä yhdessä?
Minusta on oikein että ruotsissa puhutaan vain Ruotsia.
Myös suomessa pitäisi kaikkien puhua vain Suomea
Sitten on jokaisen oma asia oposkella muita kieliä niin paljon kuin haluaa.
Väitteesi, että Ruotsissa olisi yhtä iso prosentti Suomenkielisiä kuin Suomessa on ruotsinkielisiä, ei kyllä pidä paikkaansa.
Finskt språk- och kulturcentrum på Mälardalens högskola:n arvion mukaan suomenkielisiä Ruotsissa on 2,7% ja Stockholms universitet:in arvion mukaan se on 2,2%
Kirjoitat ”Myös suomessa pitäisi kaikkien puhua vain Suomea”
Menet aika aralle alueelle. Kaipaatko etnisiä puhdistuksia? Miten tämä puhdistus hoituisi? Onhan esimerkkejä esim. entisestä Jugoslaviasta. Tosin ei kovin rohkaisevia. Sellaistako kaipaat?
Ruotsissa on ongelma että kielivähemmistöjä ei virallisesti tilastoida. Emme tiedä paljon ruotsinsuomalaisia on, Lasketaanko mukaan vain suomen kansalaiset jotka asuvat ruotsissa? Entä aidosti kaksikieliset? Nuo vähän yli 2% luvut ilmaisevat luultavasti vanhoja suomalaisia jotka eivät ole oppineet ruotsia ja tarvitsevat nyt palveluita suomeksi. Wikipediassa suomalaisten määräksi ilmoitetaan 4,7% ja meän kielisten !,7 eli 6,4%. Toisenlaisiakin lukuja olen nähnyt. Joka tapauksessa ruotsinsuomalaisten määrä vähentyy ja se on myös Ruotsin valtion tavoite.
Mainitsemaani luvut ovat yliopistojen arviointeja.
Mälardalens högskola arvioi että 85 % Suomessa syntyneistä maahanmuuttajista enää ovat suomenkielisiä. Heidän lapsista arvio on 75 %. Täytyy muistaa, että suuri muuttoaalto Suomesta Ruotsiin tapahtui jo 60-luvulla.
Peruskoulun oppilaista on 1 % ilmoittanut olevansa suomenkielisiä, jolloin on oikeus äidinkielenopetukseen suomeksi. Kuitenkin on vain 37 % heistä (2006-2007) käyttänyt tätä oikeutta hyväkseen.
"On ihme että Suomessa käydään keskusteluja ruotsikielen pakollisuudesta, kun Ruotsissa ei kuulu hiirenhiiskausta suomen kielen pakollisuudeta?"
Mitä sä höpötät?
"Vaikka ruotsissa asuu yhtä iso prosentti määrä suomenkielisiä kuin suomessa ruotsinkielisiä, että mietitäänpäs tätä yhdessä?"
Määr on kyllä paljon puienempi, mutta se on sivuseikka. Siellä suomnekieliset ovat maahanmuuttajia. Vapaaehtoinen valinta siis.
"Minusta on oikein että ruotsissa puhutaan vain Ruotsia.
Myös suomessa pitäisi kaikkien puhua vain Suomea"
Huhhuh. Molemissa maissa puhutaan kyllä hiivatin montaa kieltä. Mistä näitä sikiää?
On mennyt tuo uutinen ohi ja ei tule tuota wikipediaa seurattua kun en luota siihen... surullinen on ruotsinsuomalaisten kohtalo, mutta täysin ruotsin virallisen linjan mukainen. Aikamoinen romahdus 10v. Suomenkielellä ei ole hyvää statusta ruotsissa ja suomen valtiojohto on heidät hylännyt.
Se on surullista kun Ruotsin suomalasia ajatellaan.
Kun taas Suomen ruotsinkielisiä ajatellaan, Ruotsin linja olisi ”se ainoa oikea”.
Vielä vuonna 1995 ilmoitti ruotsissa 570 000 äidinkielekseen Suomen. Suomenkieliset eivät ole ruotsissa mikä tahansa siirtolaisryhmä. heillä pitäisi olla erityisasema johtuen yhteisestä historiasta, suomenkielisiähän muuttui ruotsiin keski-ajalta lähtien. Suomenkieliset asuttivat pohjois-ruotsin kauan ennen ruotsinkielisiä. Esim. Berliinissä on juutalaisten synagoga (ns. Uusi synagoga- val.1866) joka on sodan jälkeen tulleiden, lähinnä idästä, hallussa, ne alkuperäiset hävisivät jonnekin, kuten tiedämme. Samoin vaikka suomenkieli hävitettin (ei sentään tapettu) etelä-ruotsista, pitäisi sillä olla alkuperäiskieli status nykyisten suomenkielisten maahanmuuttajien ja heidän jälkeläistensä hyväksi.
Suomalaisuuden Liitto kertoo totuuden:
"1919 17.7. Suomen tasavaltainen hallitusmuoto (perustuslait) vahvistettiin. Suomen ja ruotsin kielet saivat kansalliskielen aseman. Molempien väestöryhmien sivistyksellisiä ja taloudellisia tarpeita oli tyydytettävä samanlaisten perusteiden mukaan."
http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=27
Miksi kielilaki koskee vain suomea ja ruotsia?
Perustuslain mukaan suomi ja ruotsi ovat maamme kansalliskieliä. Perustuslain kansalliskieli–käsite on rinnastettavissa monissa muissa maissa käytössä olevaan käsitteeseen "virallinen kieli". Tällainen kieli on se kieli tai ne kielet, joita säännönmukaisesti käytetään viranomaisissa. Kansalliskielillä on näin ollen viranomaisissa vahvempi asema kuin muilla kielillä. Niillä on vahvempi asema muissakin virallisissa yhteyksissä kuten esimerkiksi opetuksessa ja muussa sivistystoiminnassa. Tämä ei kuitenkaan estä sitä, että muista kielistä on säännöksiä lainsäädännössä.
http://www.om.fi/Etusivu/Perussaannoksia/Kielilaki/Useinkysyttya
"Suomalaisuuden Liitto kertoo totuuden:"
Tuo oli jo melkein vuosituhannen valhe - tai vitsi.
SL 1906-1988, rip.
Ruotsinsuomalaisten koulutus
Ruotsissa toimii tällä hetkellä seitsemän suomenkielistä vapaakoulua. Suomenkielistä opetusta saa noin tuhat lasta. TUOREEN PÄÄTÖKSEN mukaan KUNNAT OVAT VELVOITETTUJA tarjoamaan SUOMENKIELISTÄ opetusta, vaikka opetusta haluavia oppilaita olisi VAIN YKSI. Tukholman suomalainen koulu käynnisti ensimmäisenä lukiotason opetuksen suomenkielellä syksyllä 2007.
http://www.finland.se/Public/default.aspx?nodeid=41769&culture=fi-FI&contentlan=1&displayall=1
Vau- mitä ruotsinsuomalaiset nyt saa...vertaa suomenruotsalaisiin...ihan seitsemän vapaakoulua. Ja kun lama tulee, mistä karsitaan ensiksi? No, suomenkielisestä opetuksesta tietenkin. Ja opetusta täytyy VAATIA.
Mutta onko se oikein, että pienelle vähemmistökielen osaamiselle annetaan suurempi painoarvo virkaa täytettäessä kuin itse asiaosaamiselle?
"Mutta onko se oikein, että pienelle vähemmistökielen osaamiselle annetaan suurempi painoarvo virkaa täytettäessä kuin itse asiaosaamiselle?"
Se ei ole maan edun kannalta paras ratkaisu ja pitkän päälle erittäin haitallista kilpailukykyä ajatellen jos maata eivät johdakaan maan terävimmät aivot vaan tönkköruotsia osaavien armeija.
Ei sekään ole maan edun kannalta paras ratkaisu ja pitkän päälle erittäin haitallista kilpailukykyä ajatellen jos maata eivät johdakaan maan terävimmät aivot vaan pelkästään tönkkösuomea osaavien armeija.
Parempi siis kaksi tönkkökieltä kuin yksi tönkkökieli.
Useimmiten asiaosaaminen on parempi korkeakouluja käyneillä kielitaitoisilla ihmisillä, amistaustalla persut eivät myöskään pääse noihin virkoihin.
Närpiöläinen Wideroos on merkonomi ei edes ylioppilas, Eva Biaudet on ylioppilas, Mikaela Nylander on myöskin ylioppilas mutta uraa ovat tehneet RKP:n jäsenkirja taskussaan. Jos tällaiset ovat johtavissa asemissa niin voi hyvällä syyllä kysyä, että ovatko parhaat kyvyt ohjaimissa?
Mutta tälläkin palstalla ovat nämä ruotsinkieliset siivoojatantat kovasti moitiskelleet välillä taas siitä, että me koulutetut kielivapauden kannattajat käsittelemme liian vaikeatajuisesti kielipolitiikkaa. Koskaan ei sitten ole hyvä ilmeisesti.
Eli jos olet amis-persu, niin sellaisen kouluttamattoman mielipiteet voi sivuuttaa, ja jos olet koulutettu, niin silloin et ymmärrä tavallisen surun elämää ja taas voidaan mielipiteet sivuuttaa. Melkein tulee mieleen, että kyse ei sittenkään ole mielipiteiden hyvyydestä ja niiden perusteluista, vaan väärästä mielipiteestä jota ei kuitenkaan pystytä tai osata suru-puolella kumota?
Minusta tuntuu siltä, että nämä ressukat ovat ihan oikeasti tyhmiä. Heidän henkinen minänsä on vammautettu kuvittelemaan, että ilman ruotsinkielisiä ei olisi olemassa valtiota nimeltä Suomi ja suomen kieltä. Tätä henkistä vammautuneisuutta pitää yllä pakko- ja virkamiesruotsi suomenkielisille. Vähemmistönä surut oppivat (ei kaikki) suomen erinomaisesti. Valtion ja kunnan virkoja jaettaessa he ovat paalupaikalla, koska keinotekoinen ruotsin tarve viroissa takaa heille paremmat mahdollisuudet saada työpaikan. Me alempiarvoiset ugrit olemme sivistymättömiä juntteja kun emme osaa molempia kieliä. Yhteiskuntarakenne mahdollistaa surujen kopean käyttäytymisen meitä suomenkielisiä kohtaan.
Näin on. Ottakaa oppia virosta, pieni sitkeä kansa jossa v. 1991 oli 40% kansasta venäjänkielisiä mutta nyt maa virallisesti yksikielinen, virolainen, Kukaan muuten ei keskustele siellä koulujen pakkokielistä. Eläköön vapaa kielivalinta.
Missä ovat ovat pakkoruotsipersut päättäjien paikalta? Käpykaartissa vinkuvia bloggaajia ei lasketa päättäjiksi.
Opettelemalla ensin suomenruotsi, niin sen jälkeen on paljon helpompi oppia ruotsia. Näin Sinulla on tie auki Ruotsiin, missä voit päästä jopa Volvon tehtaalle lakaisukoneen kuljettajaksi?
Näinhän se on jos ruotsinkielen osaamiselle annetaan suurempi painoarvo kuin itse asiaosaamiselle!