p.aska

Ei olla Kauniissa ja Rohkeissa, jossa ei ole kuin yksi mies, Ridge josta naiset on vuosikymmenet tapelleet. Maailma on täynnä upeita miehiä, jotka itsekään eivät ole ulkoiselta olemukseltaan heti niin naisen mieleen, muta avot näidenkin joukosta löytää joskus upean aarteen, joka osaa rakastaa kokonaista naista, eikä vaan pintaa.

Sellaiset miehet ja naiset, jotka elävät pinnallista plastik-elämää ja valitsevat vain ulkomuodon perusteella, eivät tule koskaan olemaan oikeasti onnellisia. Sielusta se rakkaus lähtee, syvältä sydämestä. Rakastumiseen tarvitaan ennen muuta samankaltaisten sielujen sinfoniaa, jossa ulkonäkö ei ole määräävässä asemassa.

Tuo on totta. Itse olen joskus ihastunut johonkin mieheen, mutta hänpä ei edes huomannut mua siinä mielessä. Enempi on tullut huomattua miesten katseista inhoa mun näköistä kohtaan ja jotkut naureskelleet rumalla naiselle. Kertaakaan ei ole tullut vastakaikua, joten annoin periksi. Hyväksyin sen ettei kukaan mies voi näin rumasta kiinnostua, eihän kukaan ennenkään minusta kiinnostunut. Pakko on totuus omasta rumuudestani jo hyväksyä ja se että mulle ei ketään tullut kohdalle. Sen olen huomannut ettei yksikään mies edes katso mua eli olen ruma heidän mielestään. Joten en enää minäkään katsele heitä enää, joku heistä voi vielä suuttuakin, jos huomaa ruman ämmän katselevan hänen suuntaansa. Ei näin ruman naisen olis pitänyt syntyäkään tähän kauneutta ihannoivaan maailmaan.